Nurmi nurin

Hankkiako perinteinen perässä käveltävä tasoleikkuri, vielä astetta perinteisempi lihasvoimalla toimiva kelaleikkuri, vaivaton  päältä ajettava leikkuri, vai laittaisiko leikkuuhommiin ne omia aikojaan hoitavan robottileikkurin? Kysyimme Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistyksen pienkonejaoston puheenjohtajalta Tuomas Kuivamäeltä, mihin käyttöön mikäkin leikkurityyppi sopii.

Robotti ahkeroi viikkoon lisää tunteja

Robottileikkurit ovat suomalaispuutarhoissa nouseva trendi. Tuomas Kuivamäen mukaan robottileikkurien markkinat ovat olleet viime vuodet parin kolmen tuhannen kappaleen kieppeillä, mutta Ruotsissa vastaavia laitteita myydään kymmenkertaisesti.

Robotilla on kaksi keskeistä etua. Ensimmäinen on tietenkin se, että se tekee työn itsenäisesti ja antaa talon väelle ylimääräistä vapaa-aikaa. Laite piipahtaa sopivin välein latauspisteessä ja ajelee nurmea hiljalleen pitkin päivää – tai yötä, miten vain asetukset laitetaan. Myös aurinkoenergialla toimivia malleja on.

Toisekseen robottileikkurin leikkaama nurmi on hyvässä kunnossa aina eikä vain tovin leikkuupäivän jälkeen.

– Laitteet leikkaavat ruohoa jatkuvasti vähän kerrallaan. Lyhyt leikkuujäte toimii hyvin lannoitteena eikä tuki nurmikkoa, minkä vuoksi robottileikkurien hoitamat nurmet näyttävät hyviltä, sanoo Kuivamäki.

Robottileikkureita on eri suuruisiin tarpeisiin. Pienimpien mallien kapasiteetti riittää 500 neliön kunnossapitoon, suurimpien aina noin 6 000 neliöön asti.

– Omassa pihassani on ollut robottileikkuri neljä vuotta. Se on muuttunut jo perheenjäseneksi, nimeltään se on Ukko, naurahtaa Kuivamäki ja jatkaa, että pyyteettä ahkeroiva laite helpottaa arkea kummasti ja ostaa vapaa-aikaa kohtuulliseen hintaan.

– Trimmaukset tarvitsee tehdä nelisen kertaa kesässä ja siinä se. Energiaa laite kuluttaa suunnilleen normaalin hehkulampun verran. Laitteet pystyvät työskentelemään yllättävän vaikeissa pihoissa ja rinteiden sekä mutkien täytyy olla äärimmäisiä, ettei robottileikkuri pärjäisi.

Robottileikkuri tekee töitä väsymättä ja ahertaa talon asukkaille lisää vapaa-aikaa. Kuva: Husqvarna

Robottileikkuri tekee töitä väsymättä ja ahertaa talon asukkaille lisää vapaa-aikaa. Kuva: Husqvarna


Päältä ajettava monikäyttökone

Päältä ajettavia leikkureita on kahta tyyppiä. Toinen on traktorimalli, jossa leikkuulaite sijaitsee pyörien välissä kuljettajan alla. Etuleikkurityypissä leikkuulaite taas on sijoitettu keulaan etupyörien etupuolelle.

Traktorit ovat pääsääntöisesti edullisempia kuin etuleikkurit, mikä on monelle tärkeä asia. Kuivamäki sanoo, että useimmat muut argumentit puoltavatkin sitten etuleikkuria ja niiden markkinaosuus on nousussa traktorien kustannuksella.

– Käyttömukavuus ja ketteryys ovat tärkeitä asioita. Runko-ohjattavalla etuleikkurilla voi ajaa lipputangon ympäri niin, että se leikkaa kaiken, kun taas traktorin kääntösäde on noin 70 senttiä. Eteen sijoitetulla leikkuulaitteella pääsee myös pensaiden alle ja muihin ahtaisiin paikkoihin paremmin kuin traktorilla.

– Nykyään ajoleikkurissa valitaan usein helppokäyttöinen hydrostaattinen vaihteisto, jossa ei ole vaihdekeppiä lainkaan.
Vaikka nurmikko olisi pienenpuoleinen, ajoleikkuri saattaa olla järkiostos, jos pihapiirissä on käyttöä moninaisille laitteeseen kytkettäville oheislaitteille.

– Useimpiin traktori- että etuleikkurimalleihin saa lisälaitteita, kuten peräkärryn, nurmikonilmaajan, puskulevyn tai pyörivän harjalaitteen. Lisävarusteilla laitteesta tulee paljon muutakin kuin ruohonleikkuri.

Runko-ohjattava etuleikkurilla varustettu ajoleikkuri on ketterä. Ajoleikkureihin saa runsaasti erilaisia lisävarusteita ja pelkäksi ruohonleikkuriksi kutsuminen ei tee koneiden monikäyttöisyydelle oikeutta. Kuva: Husqvarna

Runko-ohjattava etuleikkurilla varustettu ajoleikkuri on ketterä. Kuva: Husqvarna


Perinteinen tasoleikkuri bensalla tai akulla

Tavallisin ruohonleikkurityyppi on tasoleikkuri. Se on sopiva valinta pienehköille nurmikoille. Viimeistään ajettavan pinta-alan lähestyessä 500:tä neliötä kannattaa ottaa pohdintaan päältä ajettava leikkuri.

Tasoleikkureita on sekä itsevetäviä että työnnettäviä. Mäkisessä pihassa veto on huomattava apu ja laakeallakin iloksi. Sporttiselta nuorelta mieheltä leikkurin työntely menee kuntoilusta, mutta itsevetävällä leikkuu onnistuu heiveröiseltäkin.

– Vetäviä malleja on sekä etu- että takavetoisia. Nyrkkisääntö on, että etuvetoiset sopivat tasaiselle leikkuualustalle ja takavetoiset mäkiselle. Jos ajetaan ylämäkeen ja keruupussissa on painoa, eturenkaat kevenevät ja pito heikkenee. Takavetoisella paino vain parantaa vetokykyä. Etuvedon käytettävyyttä kohentava ominaisuus on, että vetoa ei tarvitse kytkeä käännöksissä pois, vaan keulan keventäminen riittää.

Verkkovirralla toimivat leikkurit ovat Kuivamäen mukaan kuoleva trendi. Johto on leikkuupuuhissa jatkuva riesa ja vaarassa joutua leikkuulaitteeseen.

Sen sijaan akkukäyttöisellä leikkurilla on monia etuja, vaikka tehossa se yleensä häviää polttomoottorimallille.

– Akkukoneet ovat puhtaita ja hiljaisia käyttää. Niihin ei tarvitse lisäillä öljyä tai polttoainetta eivätkä ne aiheuta suoria pakokaasupäästöjä lainkaan.
Nykyisten akkuleikkureiden tehot ovat Kuivamäen mukaan hyviä ja valikoimasta löytyy malleja, joiden akku riittää suurenkin nurmen leikkuuseen.

– Se on syytä muistaa, että harvalla valmistajalla on itsevetävää akkukonetta. Varsinkin kerääjällä varustetun laitteen työntely voi olla raskasta.

 

Silppuavaa bioleikkuria käyttävän pitää leikata ruoho usein. Kerääjällä varustetulla leikkurilla riittää harvempikin leikkuuväli. Kuva: Husqvarna

Silppuavaa bioleikkuria käyttävän pitää leikata ruoho usein. Kerääjällä varustetulla leikkurilla riittää harvempikin leikkuuväli. Kuva: Husqvarna


Kelaleikkuri – alkeellinen, tai sitten ei

Täysin lihasvoimalla toimiva kelaleikkuri on nykymittapuulla askeettinen kapine. Mekaanista laitetta lykitään nurmella ja leikkuulaite saa käyttövoimansa pyöristä.
Mutta kas vain, leikkuuteknisesti se tekee mitä parhainta jälkeä.

– Normaali ruohonleikkuri rikkoo ruohon päätä leikatessaan ja saa sen kuivamaan. Sen sijaan kelaleikkuri katkaisee ruohon leikkuupintaa vasten ja tuloksena on aina siisti viilto.
Kelaleikkurien leikkuumenetelmää hyödynnetään golfkenttien hoidossa käytettävissä kalliissa ammattilaislaitteissa. Jos leikattava pinta-ala on pieni ja haluaa huippuluokan leikkuujäljen, “alkeellinen” kelaleikkuri onkin itse asiassa edistyksellisin valinta.

Pitkään ruohoon laite ei pysty, joten leikkuriin on oltava valmis tarttumaan tuhkatiheään.

Kelaleikkurin terä leikkaa nurmen vastakappaletta vasten. Tämän vuoksi sen leikkuujälki on kaikkein paras. Kuva: Husqvarna

Kelaleikkurin terä leikkaa nurmen vastakappaletta vasten. Tämän vuoksi sen leikkuujälki on kaikkein paras. Kuva: Husqvarna

Muista nämä asiat

1. Silppuava vai keräävä?

Ruohonleikkurilla on kaksi tapaa käsitellä leikkaamisesta syntyvä jäte. Se joko kerätään säiliöön tai jätetään hienojakeiseksi silpuksi nurmikon sekaan, missä se toimii lannoitteena.

– Aktiiviselle pihanhoitajalle silppuavat bioleikkurit ovat hyviä, mutta niillä pitää muistaa leikata riittävän usein. Moni leikkaa liian pitkän ruohon liian lyhyeksi bioleikkurilla, jolloin nurmikko kärsii. Nurmelle heitetään liikaa biomassaa kerralla, jolloin se tukahtuu, varoittaa Tuomas Kuivamäki.

– Jos leikkuuväli jää harvaksi, parempi vaihtoehto on keräävä leikkuri. Silloin tarvitaan leikkuujätteen sijoituspaikaksi komposti.

2. Kuka korjaa?

Uutuuttaan hohtava leikkuri tarvitsee jossain vaiheessa huoltoa ja korjausta. Ennen laitteen hankkimista kannattaa miettiä, kuka nämä työt tekee.
– On hyvä ottaa huomioon, että tuotteelle on olemassa jonkinlainen paikka, jossa huollot ja takuuasiat hoituvat. Pienkonealalla on havaittavissa jonkin verran kiinailmiötä ja markkinoilla on laitteita, joita ei vian tullen korjaa kukaan ja joihin ei saa varaosia.

3. Kalteva piha ja voitelu

Halvoissa tasoleikkureissa on tavallisesti niin sanottu roiskevoitelu. Jos nurmikolla on suuria yhtäjaksoisia kaltevia alueita, roiskevoitelu ei välttämättä pysty takaamaan riittävää voitelua. Jatkuva rinteiden ajelu saattaa saada koneen ylikuumenemaan ja hajoamaan.

– Ammattilaistason koneissa tätä ongelmaa ei ole, koska niissä käytetään painevoitelua. Parempi on myös niin sanottu täsmävoitelumoottori, jossa öljyä ohjataan oikeisiin paikkoihin kanavistoilla. Tavallista paremmalla voitelulla varustetut koneet tunnistaa tavallisesti siitä, että niissä on erillinen öljynsuodatin.