Ruusu kukkii sairaankin talon pihassa

Talon sisäilmaongelmien takaa löytyy usein paksu vyyhti. Patenttiratkaisuja ei ole, vaan syiden selvittäminen on aina talokohtainen työ.

Yhdellä talon asukkaalla on sitkeä yskä, nenä kutiaa, silmät valuvat ja syyhyävät, keuhkoputkentulehduskierre vaivaa ja päätä särkee.

Toinen asukas on terve kuin pukki.

Jos muuta selitystä oireille ei löydy, on syytä selvittää, ovatko ne peräisin kodin sisäilmasta. Se, että muut asukkaat eivät sairasta, ei tarkoita, että talossa olisi kaikki kunnossa.

Sisäilmayhdistys ry:n sisäilmaneuvoja Aila Laine-Sarkkisen työnkuvaan kuuluu neuvonnan antaminen messuilla ja vastaavissa tapahtumissa sisäilmainfopisteessä.

– Neuvontaan tulee usein yhden sijaan kaksi ihmistä ja he ovat eri mieltä asioista. Mikko kärsii, maija taas ei oireile ollenkaan ja miettii, että onkohan tuo toinen päästään terve – tai toisin päin.

Talon sairaus ei tartu kaikkiin

Yksin oireileva ihminen ei ole luulosairas. Eri ihmiset reagoivat sisäilmaongelmiin eri tavoin. Vertauskuvaa voi hakea allergiasta: yhdelle ihmiselle pähkinät ovat mitä parhainta herkkua, toiselle pienenkin murusen syönti tietää ambulanssikyytiä.

Sisäilmaongelmat tuskin ovat kenellekään herkkua, mutta joihinkin ihmiseen ne vaikuttavat voimakkaasti ja joihinkin eivät.

Laine-Sarkkinen kertoo, että yksi neuvonnan haasteista on saada ihmiset miettimään asioita rauhallisesti.

– On tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, että kumpikaan heistä ei ole syyllinen. Sisäilmainfopisteellä on nähty tappelunalkujakin. Sanailu sinänsä ei haittaa, kunhan siitä seuraa kehitystä ja pöytään haetaan oikeat argumentit ja faktat.

Kauhutarinat ovat poikkeuksia mutta todellisia

Vaikka kaikille valkenisi, että vika on talossa, mieli ei siitä viilene. Päässä alkavat pyöriä kauhutarinat hometaloista, jotka ovat paljastuneet asuinkelvottomiksi ja arvottomiksi.

– Enemmistö sisäongelmista on niin sanotusti pikkujuttuja. Vika on vetävissä ikkunoissa, salaojissa, korvausilmaventtiileissä tai tuloilmakanavissa, ja selvitään karkeasti noin 500–2500 euron korjauksella. Toki on niitäkin tapauksia, että lattia on täynnä sädesientä ja talon arvo nolla euroa, mutta ne ovat onneksi harvassa.

Laine-Sarkkinen sanoo, että sisäilma-asioissa ensimmäinen selvitettävä asia on ilmanvaihto. Onko talossa riittävä ilmanvaihto ja toimiiko se suunnitellusti?

– Joskus kun neuvonnassa kysytään, millainen ilmanvaihto teillä on, vastaus on, että meillä on hyvä ilmanvaihto, vessan katossa on reikä. Tällöin on käytävä seikkaperäisesti läpi, mikä ilmanvaihdon luonne ja rooli rakennuksessa on ja miksi sen toiminta on tärkeää.

Omassakin talossa voi olla virhe

Aina maallikko ei käsitä, että ilmanvaihto ei ole vain raikkaan ilman päästämistä sisään ikkunasta tarvittaessa. Mikäli talossa on koneellinen ilmanvaihto, koko rakennusfysiikka on suunniteltu sen ehdoilla. Jos asukas keksii pitää ilmanvaihtoa säännöllisesti pois päältä sähkön säästämisen nimissä, sisäilman suunniteltu yli-/alipaineisuus sekoaa ja talo on vaarassa homehtua.

Ihmisillä on toisinaan taipumus luoda itse rakennettuun kotitaloonsa tunneside, joka estää ongelmien objektiivisen arvioinnin.

– Kiinteistöä pitää katsoa oikealla silmällä. Ei sillä silmällä, että meidän isä on aina huolehtinut tästä talosta, ei siinä voi olla mitään. Pitää todeta rehellisesti, että meillä on 40 vuotta vanha talo, jossa on määrätyt riskipaikat, esimerkiksi salaojat puuttuvat tai vaatehuoneen nurkkaan on rakennettu kylpyhuone itse. Pitäisi harjaantua katsomaan omaa taloa ulkopuolisen silmin.

Hometalon pihassa voi kasvaa kaunis ruusupuska.

Jokaisella talolla on uniikki tarina

Sisäilmaongelmiin voi olla lukemattomia syitä, kuten rakennusvaiheessa tai korjauksissa tehdyt virheet tai materiaalivalinnat. Sylttytehtaalta saattaa löytyä jopa kierrätyskeskuksesta haettu vanha sohva, joka on aiemmin ollut hometalossa. Hometalon sisäilman myrkyt kulkevat nimittäin huonekalujen ja vaatteiden mukana talosta toiseen.

Sisäilmaongelmat ovat luonteeltaan rakennuskohtaisia, ja tämän vuoksi jokaisen talon tarina on purettava omana ainutkertaisena tapauksenaan. Vyyhdin purkamista vaikeuttaa entisestään se, että kyse tapaa olla usean tekijän yhteisvaikutuksesta eikä vain yhdestä asiasta.

– Ei ole vastauspankkia, josta löytyy nappia painamalla valmiit ratkaisut. Jokaisessa tapauksessa on otettava kyseessä oleva rakennus pohjaksi, jolle ryhdytään hakemaan lisää tietoa.

Nettipalstojen totuudet usein valetta

Jos sairastelu tai oudot hajut vihjaavat ongelmista, Laine-Sarkkinen neuvoo etenemään seuraavasti.

– Kaiva esiin kaikki talon paperit ja tiedot tehdyistä remonteista. Istu sen jälkeen netin ääreen ja avaa www.hometalkoot.fi-sivusto sekä “perustietoa sisäilmasta”-osio Sisäilmayhdistyksen sivuilta osoitteesta www.sisailmayhdistys.fi, ja käy läpi tarkastuslistat. Seuraavaksi ota yhteyttä Hengitysliiton korjausneuvojiin tai Asumisterveysliittoon ja ryhdy viemään asiaa sitä kautta eteenpäin.

Internetin luonteeseen kuuluu, että asiasta kuin asiasta löytyy paitsi kuivakan asiallista aineistoa, myös retorisesti varsin iskevää keskustelupalstojen revittelyä. Jälkimmäinen on usein viihdyttävää luettavaa, mutta asiasisällön kanssa on niin ja näin.

– Ei kannata mennä keskustelupalstojen vietäväksi. Niillä liikkuva informaatio ei ole kohdistettu kyseessä olevaan nimenomaiseen ongelmaan vaan johonkin muuhun tapaukseen, ja on sitä paitsi yleensä paisuteltua.

Kohti parempaa huomista asiallisen ammattilaisen avulla

Sisäilmaongelmien vyyhti on asukkaille usein kova pala, sillä fyysiseen sairasteluun yhdistyy henkinen stressi. Asiansa osaava ulkopuolinen asiantuntija on korvaamaton apu vyyhdin purkamisessa.

Laine-Sarkkinen kehottaa miettimään, kenet ottaa avukseen. Alalla tavataan aika ajoin suoranaista puoskarointia.

– Ongelmat alkoivat aikoinaan siitä, kun myyntiin tuli pintakosteusmittareita. Yksi jos toinenkin yritys totesi, että tässä on hyvä bisnessauma laittaa kaveri hetkeksi pyörimään mittarin kanssa rakennuksessa antamaan tuomio sekä 500 euron lasku. Oikeasti kenelläkään ei ole mittaria, joka kertoo talon ongelmat.

Oikotietä onneen ei ole, vaan kaikki talon historiatiedot pitää kaivaa esiin ja analysoida tutkimuksen taustaksi.

– Kannattaa pyytää apua ihmisiltä, jotka ovat saaneet asiallisen koulutuksen – rakennusterveysasiantuntijoita, sisäilma- ja asumisterveysneuvojia, koulutettuja kuntotutkijoita ja tavarantarkastajia. Asioiden puinti oikeudessa on vihoviimeinen paikka, koska siellä häviävät kaikki muut kuin asianajajat. Jos oikeuteen kuitenkin mennään, otetaan avuksi näitä asioita tunteva juristi eikä tuttua avioerojuristia, päättää Laine-Sarkkinen.