Kesä 2025 on kaikkein piharakennushaaveiden odotettu hurraa-hetki. Vihdoinkin kaivatun pikku pihasaunan saa rakentaa miten haluaa! Vai saako sittenkään? Rakentajalle uudistettu laki lupaa paljon helpotusta, mutta samalla kasautuu entistä enemmän vastuuta omille harteille. Kotisaunan löylyjä odotellessa on edelleen hyvä syy turvautua asiantuntijoihin.

Viime vuosien lakiuudistuksista yksi innokkaimmin odotettu on ollut rakennuslain muutos, jonka mukaan omalle tontille saa vuoden 2025 alusta alkaen rakentaa enintään 30 neliön suuruisen piharakennuksen tai enintään 50 neliön suuruisen katoksen ilman erillistä rakennuslupaa. Siispä rakentamista odottaa jo pitkä jono pihasaunoja, vierasaittoja, autokatoksia ja muita koti- ja mökkipihojen tärkeitä uudisrakennuksia ympäri Suomen. 

Uusi laki säästää rakentajan aikaa vievältä rakennuslupaprosessilta, mutta byrokratialta ja sääntöviidakossa suunnistamiselta ei silti kokonaan välty. Eikä sitä kannata edes yrittää vältellä, sillä tässäkin yhteydessä pätee ikiaikainen totuus – kasvava vapaus lisää vastuuta.

Kaikkihan tietävät, että kun rakennus vaatii rakentamisluvan, ulkopuolinen taho on pilkuntarkasti vahtimassa, että kaikki vaatimukset täyttyivät. Sen sijaan nyt, kun tarkastava silmä puuttuu, vaatimusten noudattamisesta täytyy entistä enemmän vastata itse ja olla tarkkana, että virheitä ei satu, vaikka kysymyksessä olisi hyvinkin vaatimattoman oloinen rakennelma. 

Puutteellisesti rakennettu tai lakia ja rakennusjärjestystä rikkova piharakennus voidaan edelleen kunnan toimesta määrätä korjattavaksi tai jopa purettavaksi. Esimerkiksi hyvin varustettu talvikäyttöön sopiva saunamökki on kallis hankinta, joten olisi todella ikävä yllätys, jos se ei huolimattomuusvirheiden vuoksi olisikaan käyttökelpoinen.

Kaksi lupaa suli yhdeksi

Uudessa rakentamislaissa on vain yksi lupamuoto, rakentamislupa (RakL 42 §). Rakennuslupa, toimenpidelupa ja rakentamiseen liittyvä ilmoitusmenettely on poistettu, ja tämän vuoden alusta alkaen uusi rakentamislupa korvaa ne kaikki. Uuden järjestelyn on tarkoitus helpottaa ja selkiyttää  luvan hakemista, niin kuin useimmiten varmasti tapahtuu.

Joissakin tapauksissa uudistus voi vaikuttaa toisinkin päin. Uudessa laissa osa nykyisistä piharakennuksista määritetään rakennuksiksi, ja ne lasketaan kiinteistön rakennusoikeuteen, mikä taas johtaa siihen, että kiinteistön alueelle ei ehkä saakaan rakentaa enempää. 

Lisäksi jotkut sellaiset rakennukset, jotka ovat tähän asti vaatineet pelkän toimenpideluvan, tai joista on riittänyt pelkkä ilmoitus kunnan rakennusvalvontaan, tarvitsevat tämän vuoden alusta alkaen rakentamisluvan. Hakuprosessi muuttuu silloin vaativammaksi ja vie enemmän aikaa, kuin vanhan lain mukainen menettely. 

Kansalaisille uudistukset aiheuttamat lisämutkat ovat vielä jonkin verran epäselviä, osaksi sen vuoksi, että julkisuudessa on hehkutettu enimmäkseen lakiuudistuksen helpottavaa vaikutusta.

 – Kunnat päivittävät parhaillaan rakennusjärjestyksiään ja tätä kautta saadaan tarkennuksia tähänkin asiaan. Periaatteessa uudistuksen vaikutus on siinä, että se mihin lain mukaan tarvitaan lupa, se on sitten haettava. Ja sitten on Rakentamislain pykälä 42 eli lista, jossa luetellaan asiat, joihin nyt ei enää tarvitse lupaa, selventää toiminnanjohtaja Marju Silander Suomen Omakotiliitosta.

Rajoitukset ovat ennallaan

Monimutkaisesta rakennuslupahakemuksesta vapautuminen on herättänyt mielikuvan, että  piharakennuksia saa nyt rakentaa miten ja mihin kohtaan tonttia tahansa, kunhan niistä tekee tarpeeksi pieniä. Asia ei ole aivan niin helppo.  

Rakentajaa sitovat edelleen yleis- ja asemakaavalaki, kunnan rakennusjärjestys sekä kaikki rakentamista koskevat lait. Rakennusoikeudesta laki määrää saman kuin aikaisemminkin. Jos tontilla ei ole rakennusoikeutta jäljellä, uusi rakennus tarvitsee poikkeamisluvan koosta riippumatta. Lisäksi nyrkkisääntö on, että joka rakennuksesta täytyy olla tontin rajalle neljä metriä.

Rantarakentamista puolestaan säätelevät luonnonsuojelulaki ja Maankäyttö- ja rakennuslaki. Lisäksi se, miten lähelle rantaviivaa rakentaminen sallitaan, vaihtelee kunnittain. Paikalliset jätevesi- ja maisemamääräykset voivat rajoittaa sitä hyvinkin tiukasti. 

Yleisesti saunamökin etäisyyden rantaviivasta täytyy olla vähintään 20 metriä ja pelkän saunankin 10 metriä, mutta rantarakentamisen minimietäisyydet vaihtelevat paikkakuntakohtaisesti. Joissakin kunnissa määräykset voivat vaatia mille tahansa rakennukselle 40–50 metrin etäisyyden rannasta, ja lisäksi asiaan voivat vaikuttaa tontin rantaviivan pituus ja alueen yleinen maisemallinen merkitys.

Kaiken kaikkiaan selvitettäviä asioita kertyy pitkä lista, mutta rakentaja pääsee silti helpoimmalla, kun tietää alusta asti, mitä tekee.

– Vinkki on, että selvittää ensin huolellisesti mahdolliset rajoitukset ja lähtee sen pohjalta suunnittelemaan hanketta. Lisätietoja voi kysyä kunnalta tai alan ammattilaisilta, Silander neuvoo.

Ilman rakentamislupaa tehtäviä piharakennuksia suunniteltaessa on hyvä saman tien tarkistaa myös vakuutusten riittävyys, sillä kukaan ulkopuolinen ei kysele sen asian perään. Vanha kodinturvavakuutus ei yleensä kata uusia rakennuksia, vaan ne pitää vakuuttaa erikseen.

Keittiön rajakysymyksiä

Ilman rakentamislupaa sallitussa rakennuksessa ei saa olla keittiötä eikä hellaa. Tämä johtuu siitä, että asunnon määritelmään kuuluu, että siinä on oltava joko keittiö, keittokomero tai keittotila.  Keittiöksi tulkittavan tilan olemassaolo muuttaa siis pienenkin rakennuksen asunnoksi, jolloin taas rakentamislupa tarvitaan.

Rakentamisluvattomassa rakennuksessa saa sen sijaan olla takka tai uuni sekä vesijohto. Grillikodassa saa luonnollisesti olla grilli ja saunassa kiuas. 

Yksi rakentajia uuden lain edessä eniten hämmentäneistä kysymyksistä kuuluukin, miten vedetään raja siihen, mikä on keittiö tai hella ja mikä ei ole. Muuttaisiko esimerkiksi irrallinen keittolevy vierasaitan asunnoksi?

– Se, mitä varusteita piharakennuksessa lopulta olisi tai saisi olla esimerkiksi ruoan valmistukseen, muodostunee ajan kuluessa. Toki, jos näitä laittaa, ja tulisi esimerkiksi jälkivalvonta kunnan rakennustarkastuksesta, raja voi määrittyä sitäkin kautta, Marju Silander arvelee.

Perussääntö on sinänsä selkeä.

– Jos rakennetaan alle 30 neliön rakennus, jossa näitä edellä mainittuja keittiön määritelmiä ei ole, lupaa ei tarvitse hakea. Rajanveto on siis tässä, hän tiivistää.

Pikkumökit ojennukseen

Piharakennusten kirjo omakoti- ja mökkipihoilla on melkoinen, kun saunojen, liiterien, puutarhavajojen, vierasaittojen ja muiden perinteisten rakennusten rinnalle on noussut autokatoksia, kesäkeittiöitä, pergoloita, porealtaita ja pienoiskasvihuoneita, joiden lomassa nököttävät vielä leikkimökit, koirankopit ja maakellarit. 

Ilman rakentamislupaa sallittuja rakennelmia ei voi ahtaa vapaasti jokaiseen väliin. On siis syytä luoda järjestys, ennen kuin kaaos pääsee edes alulle.

– Piharakennusten osalta on luonnollisesti huomioitava asemakaava, jäljellä oleva rakennusoikeuden määrä, onko rakennusten lukumäärä rajoitettu esimerkiksi kaavassa, onko kaavassa rakennusalalla tilaa, sekä rakennuksen tekniset ominaisuudet ja paloturvallisuuskysymykset, Marju Silander muistuttaa.

Jos rakennuksia tuntuu kertyvän tontin täydeltä, tai jos yhdenkin uuden sijoittaminen pihaan tuntuu ajatuksena häiritsevältä, on hyvä käyttää pihasuunnittelussa jonkinlaista ammattiapua. Netistä löytyy muun muassa erilaisia yksinkertaisia pihasuunnittelutyökaluja, jotka voi ottaa avuksi, jos ei halua käyttää palkattua suunnittelijaa. Niiden avulla laadittu mallinnus auttaa vähintään hahmottamaan, miltä uudet ja vanhat rakennukset näyttäisivät yhdessä valmiina.

– Tässä myös kaava on yksi määräävä seikka, esimerkiksi huomioitava kuinka kaukana tontin rajoista rakennusten tulee sijaita, ja miten paljon tilaa tontilla olevien rakennusten välillä tulee olla. Samoin se, onko rakennusten lukumäärää rajattu, Silander opastaa.

Jos erilaisten pikkumökkien sekamelska uhkaa täyttää tontin, voi herätä ajatus yhdistää niitä esimerkiksi rakentamalla autokatos kiinni liiterin seinään tai grillikatos aitan kylkeen. Silloin on kuitenkin vaara, että yhdestä rakennuksesta tuleekin toisen lisäosa.

–  Jos yhdistää rakennuksia, kannattaa huomioida, että piharakennus saattaa muuttua olemassa olevan asuinrakennuksen laajennukseksi. Esimerkiksi jos rakennettaisiin jokin muu rakennelma kiinni olemassa olevaan asuinrakennukseen tai mökkiin, saatetaan lupakynnys ylittää, Silander tarkentaa.

Teksti: Ulla Sirén
Kuvat: Pixabay