Nelihenkisen perheen koti Tuusulassa lämpenee sekä puulla, aurinkoenergialla että sähköllä. Asukkaiden omien toiveiden ja mieltymysten pohjalta mietitty lämmitysratkaisu on leikannut perheen sähkölaskua tuntuvasti.

Hybridilämmityksellä tarkoitetaan kahden tai useamman lämmitysmuodon vuorottelua esimerkiksi vuodenajan tai vuorokaudenajan mukaan. Näin niiden parhaat puolet saadaan hyödynnettyä olosuhteiden mukaisesti. Lämmitysmuodot voivat toimia myös samanaikaisesti ja näin täydentää toisiaan. Parhaimmillaan hybridilämmitys voi parantaa talon omavaraisuusastetta ja myös madaltaa käyttökustannuksia, kun samalla hyödynnetään esimerkiksi tunneittain vaihtelevaa sähkönhintaa. Se valikoitui lämmitysmuodoksi myös nelihenkisen perheen Tuusulassa sijaitsevaan omakotitaloon, Aurinkovillaan. Vesa Simonen päätyi ratkaisuun pitkän paneutumisen jälkeen:

– Laskeskelin ja vertailin kulutusta, ja on yllättävää, miten paljon veden lämmittämiseen menee sähköä. Se on melkein suurin sähkönsyöppö omakotitalossa, hän toteaa. Perheen nykyinen koti valmistui vuonna 2012, mutta sitä ennen he asuivat vuosia talossa, joka ei kuitenkaan vastannut lopulta aivan asukkaidensa tarpeita.

– Meillä oli vielä tuolloin vuonna 2000 valmistunut talo, joka oli kahdessa kerroksessa ja jossa oli käytössä puhtaampi sähkölämmitys kuin mitä nyt on. Alakerrassa meni lattiassa sähkökaapelit ja yläkerrassa oli sähköpatterit. Lisäksi meillä oli takka-leivinuuni, jota käytettiin paljon apulämpönä, muistelee Simonen. Miltei 190-neliöisen talon sähkönkulutus oli saatu kyllä suhteellisen vähäiseksi, mutta se oli huomattavasti suurempi kuin Simonen-Viljamaa perheen nykyisessä kodissa. Ajatus uuden talon rakentamisesta heräsi kuitenkin toden teolla silloin, kun alkoi näyttää siltä, ettei kaksikerroksinen pohjaratkaisu oikeastaan sopinut perheelle.

– Yläkerta oli enimmäkseen käyttämättä, joten ryhdyimme miettimään sopivampaa ratkaisua. Siinä vaiheessa myös aurinkoenergia alkoi kiinnostaa.

Lämmitystoiveet osana pohjaratkaisua

Simonen-Viljamaa perheen uuden talon suunnittelussa oli kaksi lähtökohtaa: siinä tuli olla vuolukivitakka ja puu-uunilla varustettu sauna. Nämä sanelivat paljon myös talon pohjaratkaisua ja takan valintaa. Tärkein elementti oli se, että piipun toisella puolella tuli olla takka ja toisella puolella kiuas.

– Se ratkaisi enemmän kuin muut lämmityslaitteistot. Oli tärkeintä, että saatiin sekä kesäksi että talveksi ratkaisu, joka lämmittää lattialämmityksessä kulkevaa vettä, kertoo Vesa Simonen. Yksikerroksinen puutalo on kokonaispinta-alaltaan 153-neliöinen, josta huoneistopinta-alaa on 135 neliötä. Neljän makuuhuoneen lisäksi talossa on avara tupahuone, jossa yhdistyvät olohuone ja keittiö.

– Keittiö ja olohuone ovat yhtenäistä, avointa tilaa. Talon originaalimallissa takka olisi ollut sen keskellä, mutta koska halusimme puusaunan, sijoituspaikka piti valita sen pohjalta.Simonen tutki myös ahkerasti erilaisia valmistajia ja takkamalleja saadakseen yhdistettyä aurinkoenergian ja takalla lämmittämisen hyödyt. Vaikka lämpöpumppuratkaisujen suosio pientalojen lämmityksessä on kasvanut viime vuosina, ne eivät innostaneet. Simonen aprikoi, ettei heidän talonsa ole kooltaan niin suuri, että esimerkiksi maalämpöpumppu olisi ollut kannattava ratkaisu. Lopulta löytyi takkamalli, jossa lämmönsiirtoyksikkö oli liitetty vesivaraajaan. Samaan pakettiin saattoi yhdistää myös aurinkopaneeleja. Taloa lämmitetään siis kaikkiaan kolmella eri tavalla: aurinkoenergialla, puulla ja sähköllä. Sähkölämmitys toimii nykyään lähinnä varajärjestelmänä.

Vaivaton kokonaispaketti ratkaisi

Aurinkovillan hybridilämmityksessä takan lämmönsiirtopaketti ja aurinkokeräimet on kytketty hybridivaraajaan, jonka vettä ne lämmittävät.

– Katolla on kolme aurinkopaneelia ja siellä kiertää glykolineste, joka lämmittää ensinnäkin varaajan kattilan alaosan, jonka vesi kiertää sitten lattialämmityksessä. Kun lämpötila nousee tarpeeksi, se lämmittää myös yläkattilaa, josta saadaan lämmin käyttövesi, kuvailee Vesa Simonen.

– Paneeleista alkaa tulla lämpöä helmikuusta asti, kun aurinko alkaa paistaa ja lämmittää enemmän, ja sitä kestää lokakuulle. Sitten kun yöt alkavat viiletä, otetaan takka käyttöön. Puuta käytetään takassa antamaan lämpöä heti, ja lisäksi sen lämmönsiirtoyksikkö lämmittää myös varaajan alasäiliön vettä koko talon vesikiertoista lattialämmitystä varten. Simosta miellytti testattu ja toimintavarma paketti, johon oli integroitu kaikki valmiiksi lämmityksenohjausta myöten, vaikka siitä ei vielä tuolloin ollut juurikaan käyttäjäkokemuksia saatavilla.

– Siinäkin mielessä en halunnut lähteä sellaisiin yksittäisiin ratkaisuihin, että aurinkoenergia olisi erillisenä järjestelmänä ja jokin muu ratkaisu sitten lattialämmityksessä. Tässä oli valmistajien valmis paketti olemassa, joten apua – neuvontaa, ylläpitoa ja korjausta – oli helpompi saada kuin jos kaiken olisi ostanut erikseen.

Lämmityksenohjaus helpottaa optimointia

Hybridilämmityksessä lämmityksenohjaus vaatii hieman enemmän vaivannäköä kuin yhden lämmitysmuodon järjestelmässä. Vesa Simosen valitsemassa ratkaisussa etuna oli se, että kokonaisuus oli valmiiksi testattu ja tutkittu ja sisälsi kaiken tarvittavan.

– Lämmönohjaus tuli paketissa mukana, kaikki oli sillä viisiin integroitu. Oikeastaan jos olisi ollut erillisiä ratkaisuja, sitten se olisi ollut ongelmallista. Lämmityksenohjaus tapahtuu varaajan automatiikan kautta: kun lämpötila menee alle tietyn raja- arvon tai aurinkopaneeleista alkaa tulla tietyn verran lämpöä ja lämpötilaero on riittävän suuri, pumppu alkaa pyöriä, jolloin takasta tai katon paneeleista saadaan lämpöä. Simonen toteaakin varaajan olevan talon lämmitysjärjestelmän sydän ja aivot:

– Se hoitaa sen, että pumput lähtevät pyörimään, kun lämpöä on saatavilla paneeleista tai takasta. Syksyllä 2017, kun takalla lämmittäminen taas öiden viiletessä aloitettiin, Simonen päätti kokeilla, pärjättäisiinkö talossa koko talvi ilman sähkölämmitystä. Vielä syksyllä takkaa lämmitettiin pari kertaa viikossa, mutta alkuvuoden pakkasilla takka oli päällä joka päivä. Tuolloin puita meni noin kolme pesällistä yhdellä lämmityskerralla.

– Viime talvena kevättalvesta oli kylmiä öitä, mutta voin sanoa ilokseni, että kyllä se riitti.

Aurinkoenergian hyöty yllätti

Aurinkopaneelien mitoituksen Vesa Simonen myöntää vetäneensä aikoinaan niin sanotusti hihasta: taloon hankittiin simppeli peruspaketti, joka sisältää kolme aurinkopaneelia. Kun hän perehtyi aurinkoenergiaan vuosina 2011–2012, tietoa oli jo ainakin jonkin verran saatavilla, mutta nykyisin erilaisia ratkaisuja on tarjolla vielä runsaammin. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin palvellut kaiken kaikkiaan hyvin, ja Simonen on ollut ratkaisuun tyytyväinen. Aurinkopaneelit on suunnattu lounaaseen päin, jotta niistä saadaan suurin mahdollinen hyöty. Varsinkin kesän lämpiminä kuukausina kuumaa vettä olisikin niin runsaasti, ettei perheellä tule edes käytettyä sitä niin paljon.

– Joinain kesinä olen tyhjentänyt vettä suoraan jo tuonne paljuun, naurahtaa Simonen. Jos lämmityksen tehostaminen ja lämmityskuluista säästäminen kiinnostavat, hän suositteleekin perehtymään aurinkoenergiaan. Paneelien tekniikka on viime vuosina kehittynyt ja niiden hyötysuhde parantunut huimasti.

– Kyllä aurinkoenergiaa ehdottomasti kannattaisi tutkia. Se on oikeastaan ollut suurin yllätys, miten paljon siitä on saanut hyötyä. Vaikka aurinko ei paista ja on pilvinen päivä, kyllä lämpöä silti tulee ja lämpötila paneeleissa saattaa olla jopa lähempänä sataa astetta.

Sähkönkulutuksen seuraaminen auttaa säästämään

Siinä missä perheen vanhassa talossa vuotuinen sähkönkulutus oli noin 18 000 kWh, nykyisessä kodissaan Simoset ovat hybridilämmityksen avulla päässeet noin 10 500 kWh vuosikulutukseen.

– Yhtenä vuonna päästiin alle 9000 kWh, kehuu Vesa Simonen. Hän tarkentaa, että tuolloin käytössä ei tosin ollut vielä varasto- ja harrastetilana toimivaa 15-neliöistä talousrakennusta, jossa pidetään yllä peruslämpöä.