Ilmanvaihdon toimivuus on tärkeää niin ihmisten kuin rakenteidenkin terveydelle. Vanhemmissa pientaloissa ilmanvaihdon tehostaminen tai muuttaminen tehokkaampaan ilmanvaihtoon on usein suositeltavaa. Myös huollon tarve on tärkeää ottaa huomioon. 

Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda puhdasta ilmaa hengitettäväksi ja poistaa rakennuksessa syntyvät kosteus- ja lämpölähteiden aiheuttamat epäpuhtaudet. Rakennuksessa syntyy epäpuhtauksia, joiden lähteitä ei voida kokonaan poistaa. Tällöin tarvitaan riittävä yleisilmanvaihto. Riittävällä ja tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla varmistetaan sekä rakenteiden kunnossa säilyminen että luodaan ihmiselle suotuisa sisäilmasto.

Onko ilmanvaihto riittävä?

Pientalojen sisätiloissa esiintyy useita erilaisia epäpuhtauksien lähteitä, minkä vuoksi sisäilman riittävästä vaihtuvuudesta on tärkeää huolehtia. Ihmisen tuottamista epäpuhtauksista suurin on hengittämisen seurauksena tuotettu hiilidioksidi, joka aiheuttaa liian korkeina pitoisuuksina väsymystä, päänsärkyä ja työtehon alenemista. Hyvän ilmanvaihdon merkitys on vain korostunut entisestään, kun etätöiden lisäännyttyä kotona on alettu viettää entistä enemmän aikaa. Kun kotona ollaan aiempaa enemmän, myös ilmanvaihto joutuu suuremmalla koetukselle, jolloin sen puutteetkin tulevat helpommin esiin. Jotkut ehkä ovat huomanneetkin, että iltapäivällä silmät alkavat lupsua tavallista enemmän.

– Huoneiston sisäilmaan tulee enemmän elämisen epäpuhtauksia. Ihmisten hengityksestä tulee paitsi hiilidioksidia myös kosteutta. Kosteutta tulee myös aina, kun keitetään kahvia tai laitetaan ruokaa. Kun ilmassa on kosteutta ja epäpuhtauksia, saattaa tämä aiheuttaa myös aiemmin kuvattuja oireita, toteaa ilmanvaihdon asiantuntija, talotekniikan lehtori Jussi-Pekka Juvela Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Juuso Saarinen käsitteli tänä keväänä Tampereen ammattikorkeakoulussa valmistuneessa opinnäytetyössään vanhojen pientalojen ilmanvaihtotapoja ja niiden kehitysmahdollisuuksia sekä arvioi eri ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia niiden kannalta. 

Painovoimainen kaipaa usein ainakin tehostamista

Perinteisen painovoimaisen ilmanvaihdon tehokkuus ei Saarisen opinnäytetyön mukaan useinkaan riitä poistamaan ihmisten nykyisin tuottamia kosteuskuormia. Kun rakenteita vielä muutetaan tiiviimmiksi esimerkiksi julkisivuremontissa, on painovoimainen ilmanvaihto usein riittämätön. Jos painovoimaista ilmanvaihtoa ei haluta muuttaa ainakaan kokonaan koneelliseksi poistoilmanvaihdoksi, on sitä kuitenkin mahdollista tehostaa erilaisilla ratkaisuilla.

Yksinkertaisin ja edullisin ratkaisu painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamiseksi on luonnonvoimien parempi hyödyntäminen poistoilmavirran muodostamisessa. Auringon lämpöä voidaan esimerkiksi hyödyntää maalaamalla poistoilmahormi vesikaton yläpuoliselta osalta mustaksi, jolloin musta väri maksimoi auringon säteilyenergian imeytymisen piippuun ja saa sen lämpiämään. Hormin päähän voidaan lisätä myös vedonparantaja, joka toimii tuulen vaikutuksesta puhaltimen tavoin ja tehostaa siten poistoilmavirtaa.

Mikäli tehostamista pelkkien luonnonvoimien avulla ei koeta riittäväksi, on seuraava vaihtoehto lisätä järjestelmään tilakohtaisia poistoilmapuhaltimia. Tilakohtaisilla poistoilmapuhaltimilla voidaan painovoimaisen järjestelmän toimintaa avustaa hetkellisesti esimerkiksi suihkun jälkeen. Poistoilmapuhallin asennetaan valmiiseen poistoilmahormiin tai kanavaan venttiilin tilalle. Tällöin täytyy kuitenkin varmistaa, että puhaltimen ollessa pois päältä ilma pääsee liikkumaan puhaltimen läpi vapaasti painovoimaisen ilmanvaihtoventtiilin tapaan.

Koneellisen ilmanvaihdon plussat ja miinukset

Koneellinen poistoilmanvaihto toteutetaan yleensä hajautetusti erillisillä tilakohtaisilla poistoilmapuhaltimilla tai keskitetysti huippuimurilla. 

Koneellisen poistoilmanvaihdon suurimpina etuina painovoimaiseen ilmanvaihtoon verrattuna ovat ilman tasaisempi vaihtuvuus, tehokkaampi kosteuden poisto ja säädettävyys. 

Poistoilmapuhaltimen luodessa painovoimaista suuremman imun sisätiloihin lisääntyy kuitenkin vaara liian alipaineiselle sisäilmalle ja sen aiheuttamille haitoille. Koneellinen poistoilmanvaihto ei myöskään ole yhtä huoltovapaa kuin painovoimainen ilmavaihto, vaan sen teknisten laitteiden kunnossa pitämiseksi täytyy suorittaa säännöllisiä huoltotoimenpiteitä. Jos koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän huoltotoimenpiteitä laiminlyödään, sen seurauksena voi aiheutua merkittäviä vahinkoja rakenteille sekä terveyshaittoja ihmisille. 

Koneellisen poistoilmanvaihdon yleisimmät ongelmat liittyvät käyttömukavuuteen. Kun ilmaa poistetaan koneellisesti, saattaa korvausilmaventtiileistä virtaava ilma aiheuttaa epämukavaa vedon tunnetta, joka korostuu erityisesti talvella sisään virtaaman ilman ollessa kylmää. Vedon tunteeseen voidaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi järjestelmän ilmavirtojen säädöillä ja korvausilmaventtiilien sijoittelulla. 

Toinen ongelma poistoilmanvaihdossa on sen huono energiatehokkuus. Lämmintä ilmaa puhalletaan pihalle ja kylmää ilmaa sisälle. Tällöin kaikki lämpöenergia pihalle puhallettavasta ilmasta menee harakoille. Myös puhaltimen käyttämä sähköenergia on hukkaan mennyttä energiaa. 

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

Poistoilmanvaihdon parantamisessa paras ja nykyaikaisin ratkaisu on sen päivittäminen lämmöntalteenotolla varustettuun tulo- ja poistoilmanvaihtoon. Sillä saavutetaan huomattavasti parempi sisäilman laatu, käyttömukavuus ja energiatehokkuus. Lisäksi sen tilakohtainen tarpeenmukaisuus ja säätämisellä mahdollistettavat ominaisuudet ovat huomattavasti painovoimaista tai pelkkää koneellista poistoilmanvaihtoa parempia.

Hyvin säädetyssä järjestelmässä lämmitetty tuloilma jaetaan tasaisesti kaikkiin oleskelutiloihin kuten olo- ja makuuhuoneisiin. Epäpuhtauksia sisältävää ilmaa puolestaan poistetaan sitä eniten tuottavista tiloista, kuten pesutiloista ja keittiöstä. 

Ongelmina on sen vanhaan taloon asentamisen hankaluus ja siitä aiheutuvien kustannusten määrä. Tästä syystä niiden urakointi vanhoihin taloihin on vähäistä, sillä monetkaan pientaloasujat eivät usein koe saavansa siitä hinnan arvoista hyötyä. 

Muista huoltotoimenpiteet!

Pientalojen ilmanvaihtojärjestelmät tulisi puhdistaa ja uudelleen säätää pölykuormasta riippuen 5–10 vuoden välein. Puhdas kanavisto ja hyvin tasapainotettu järjestelmä parantaa energiatehokkuutta ja käyttömukavuutta sekä pidentää järjestelmän käyttöikää.

Ilmanvaihdon mittaaminen ja säätö tulee suorittaa aina vasta järjestelmän puhdistuksen jälkeen. Ilmanvaihtokoneen toiminta on hyvä tarkastaa muutaman kerran vuodessa. Etenkin talviaikaan koneiden rikkoutumiset ja huollon tarve kasvavat pakkasen vaikutuksesta.

Yleisin huollontarve esiintyy runsaslumisina talvina, jolloin jäteilmahajottaja jää vesikatolla lumipeitteen alle tai jäätyy runsaiden lämpötilanmuutosten vaikutuksesta. Tämä aiheuttaa ilmanvaihtokoneen poistoilmavirran heikkenemisen, mikä aiheuttaa rakennuksen sisätiloihin ylipaineen. 

Ylipaine ei ole hetkellisesti haitallista, mutta voi johtaa pitkittyessään rakenteiden kosteusteknisiin ongelmiin, ylipaineen työntäessä kosteaa sisäilmaa rakenteisiin. Tukkiutunut jäteilmakanava voi myös hajottaa ilmanvaihtokoneen poistoilmapuhaltimen.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Dreamstime