Astianpesukone vaihdetaan uuteen, koska rikkinäistä osaa ei voi tai kannata korvata uudella. Älypuhelin menee vaihtoon, koska vanhentunutta käyttöjärjestelmää ei enää päivitetä. Laitteiden lyhyt elinkaari on ikävän tuttua arkitodellisuutta, jolle on vihdoin kenties koittamassa muutoksen aika.

Elektroniikka ja kodinkoneet muodostavat yhdessä yhden maailman nopeimmin kasvavista jätelajeista. On laskettu, että vuosittain syntyy noin 35 miljoonaa tonnia jätettä pelkästään siitä, että korjattavissa olevia tuotteita hävitetään ennen aikojaan. Kaikki ymmärtävät, että niin ei voi jatkua – maapallo ei kestä sellaista jäte- ja kulutuskuormaa. Sekä tavaran tuottaminen että hävittäminen vaatii energiaa, jota ei riitä loputtomiin. Mutta muutos ei toteudu yksinkertaisesti. 

Vastuullisuusasiantuntija Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta painottaa, että olennaista on tehdä korjaamisesta kuluttajalle kannattavampaa kuin uuden ostamisesta.

 – Jos korjaaminen on liian kallista ja hankalaa, kuluttaja ajautuu helpommin ostamaan uuden laitteen, mikä lisää sekä kustannuksia että ympäristökuormitusta. Samalla arkeen on vakiintunut toimintamalli, jossa rikkoutunut tuote korvataan uudella sen sijaan, että se korjattaisiin. Tämän muuttaminen edellyttää myös kulutustottumusten muutosta: pois kertakäyttöisestä ajattelusta kohti korjaamista, Vainioranta sanoo.

Euroopan Unioni on havahtunut kasvavaan romukasaan ja haluaa tehostaa kodinkoneiden kierrätystä sääntelemällä lailla niin korjaamista, kierrättämistä kuin niihin liittyvää kuluttajansuojaa. Heinäkuun 2026 lopussa voimaan astunut direktiivi ohjaa nyt myös suomalaista käytäntöä kiertotalouden suuntaan.

Tavoitteena pitkäikäinen laite

EU:n korjauttamisdirektiivin tavoitteena on saada valmistajat toimimaan niin, että erilaisia tavaroita on tulevaisuudessa aiempaa helpompi korjata. Jo vuonna 2024 hyväksytyn ekosuunnitteluasetuksen mukaan EU:n markkinoille asetettavien tavaroiden suunnittelun tulee tähdätä siihen, että tavarat ovat energiatehokkaita, kestäviä ja pitkäikäisiä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä. Uusi sääntely pyrkii estämään jatkossa tietoisen vanhentamisen kieltämällä esimerkiksi kodinkoneisiin lisättävän tekniikan, kuten ohjelmistot tai sopimusehdot, jotka estäisivät tuotteiden korjaamisen.

Tiettyjä varaosia täytyy nyt olla saatavilla määräajan. Muun muassa kylmälaitteiden ammattikorjaajien ja loppukäyttäjien on saatava vähintään ovenkahvat, ovien saranat sekä hyllyt ja korit vähintään 7 vuoden ajan ja ovitiivisteet vähintään 10 vuoden ajan siitä, kun viimeinen mallia edustava laite on saatettu markkinoille.

Useimmille tuoteryhmille on parhaillaan tekeillä ekosuunnitteluun liittyviä ja korjattavuutta edistäviä vaatimuksia. Monille niitä on jo asetettu; sellaisia ovat jääkaapit, pakastimet, jääkaappipakastimet, viinikaapit, astian- ja pyykinpesukoneet, televisiot ja elektroniset näytöt, älypuhelimet ja tabletit. Kattava luettelo tuotteista, joille vaatimuksia on jo olemassa, löytyy Energiaviraston ylläpitämiltä Tuotevaatimukset-sivulta.

EU:n tavoitteena on myös kieltää tuotteiden esittäminen korjattavina, jos ne eivät sitä ole, sekä perusteettomat väitteet korjattavuudesta. Laitteen valmistajan, maahantuojan tai valtuutetun edustajan nettisivulla pitää näkyä korjausohjeet, takuutiedot, varaosien luettelo sekä tieto, miten ja mistä niitä voi tilata, sekä ammattikorjaajien tiedot.

EU:n säännöissä säilyy kuluttajien oikeus valita, haluavatko he korjauttaa vialliset tuotteet vai vaihtaa ne uuteen takuuseen sisältyvän myyjän vastuuajan kuluessa. Jos kuluttaja valitsee tavaran korjaamisen, myyjän vastuuaikaa pidennetään vähintään 12 kuukaudella siitä hetkestä, kun tuote on korjattu.

EU:n korjauttamisdirektiivin keskeinen työkalu on puolestaan EU-laajuinen verkkopohjainen korjausalusta, joka tulee lähivuosina helpottamaan kuluttajien ja korjauspalveluiden löytämistä ja yhdistämistä.

Itsekorjaamista edistetään

Uuden sääntelyn pitäisi helpottaa kodinkoneiden korjaamista omin neuvoin. Jenni Vainioranta tarkentaa, että tavoitteena on kannustaa entistä vahvemmin itsekorjaamiseen niissä tapauksissa, kun se on turvallista ja kohtuullisen helppoa. Ammattitaitoa vaativien osien vaihtoon tarvitaan tietenkin edelleen ammattikorjaaja.

Kaikki eivät rohkene ryhtyä korjaustöihin kotona, eikä sitä pidäkään tehdä, ellei ole varma osaamisestaan. Kuluttajaliiton huhtikuussa 2024 toteuttamassa kyselyssä 1055 vastaajasta vain 20 prosenttia ilmoitti korjanneensa itse rikki menneen laitteen. Osaamattomuuden kokemuksen lisäksi  isoimpia esteitä itsekorjaamiselle ovat ohjeiden puuttuminen, varaosien hinta sekä niiden huono saatavuus. 

Ongelmiin ollaan parhaillaan etsimässä ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat kaikille kuluttajille yksinkertaisten korjausten tekemisen.

 – Itsekorjaamista edistäisivät helposti saatavilla olevat, kohtuuhintaiset varaosat ja selkeät korjausohjeet sekä valmistajien nykyistä parempi tiedottaminen kodinkoneiden korjausmahdollisuuksista, Vainioranta toteaa.

Hän lisää, että esimerkiksi korjauskahvilat, joissa vapaaehtoiset auttavat korjaamisessa, tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden korjata tavaroita.

Järkeä liian älyn tilalle

Uuden omakotitalon rakentaja on sikäli hyvässä asemassa kodinkoneiden suhteen, että hän voi suunnitella koko kokonaisuuden kerralla. Viisas ottaa huomioon laitteiden keston ja korjattavuuden. Voi olettaa, että monet yhtä aikaa hankitut laitteet kestävät suunnilleen saman ajan, joten helpottaa, jos edes joidenkin niistä ikää pystyy pidentämään korjaamalla.

Jenni Vainioranta muistuttaa, että mekaanisesti selkeä ja yksinkertainen laite on usein kestävin ja helpoin korjata. Hän neuvoo suosimaan malleja, joihin on saatavilla huoltoa ja varaosia, ja välttämään tuotteita, joiden tuki on heikko. Huollon ja varaosien saatavuus on hyvä tarkistaa, ennen kuin valitsee kodinkoneet. 

 – Suosittelen välttämään laitteiden tarpeettomia ominaisuuksia. Ylimääräiset älytoiminnot lisäävät monimutkaisuutta ja voivat kasvattaa vikaherkkyyttä ja korjaamisen hintaa, hän sanoo.

Kodinkoneet kannattaa myös mitoittaa oikein, sillä liian pieni tai jatkuvasti ylikuormitettu laite kuluu nopeasti, ja sen käyttöikä lyhenee.

Vainiorannan mukaan käytetyn laitteen valitseminen voi usein olla kestävä vaihtoehto. Silloin on hyvä tarkistaa huolellisesti laitteen kunto, ikä ja energiatehokkuus sekä mahdollisuudet saada korjausohjeita ja varaosia. Käytettyä laitetta ei kannata hankkia, jos energian- tai vedenkulutus on selvästi korkeampi kuin uusissa. Käytettyjä laitteita löytää esimerkiksi kierrätyskeskuksista ja sosiaalisen median kirpputoriryhmistä. Markkinoille on tullut myös käytettyjä kodinkoneita myyviä verkkokauppoja. 

Kestävää kehitystä tukevat valinnat

1. Varmista, että laitteeseen on saatavilla varaosia ja korjausohjeita. Tarkista jo ennen ostoa, onko laite korjattavissa ja mitä korjaaminen käytännössä edellyttää. 

2. Panosta laatuun ja laitteisiin, jotka on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön. 

3. Valitse mahdollisimman vähän energiaa ja vettä kuluttava malli. 

4. Vältä tarpeetonta monimutkaisuutta. Ylimääräiset älytoiminnot voivat lisätä vikaherkkyyttä ja korjaamisen kustannuksia. 

5. Vältä erityisesti näitä:

• Laitteita, joihin ei ole saatavilla varaosia.

• Tuotteita, joita ei voi purkaa tai korjata.

• “Kertakäyttöistä” rakennetta (esim. liimatut tai suljetut osat).

• Laitteita, joiden korjaus maksaa lähes uuden laitteen verran. 

(Lähde: Vastuullisuusasiantuntija
Jenni Vainioranta, Kuluttajaliitto)

Kierrätä oikein

•  Suomessa SER-jäte kuuluu tuottajavastuun piiriin, joten koneet ja elektroniikka pitää kerätä erikseen. Sitä ei saa laittaa sekajätteen joukkoon.

•  Palauttaminen on maksutonta, ja SER-jätettä varten on keräyspisteitä jäteasemilla ja kaupoissa.

•  Tietokoneita, joiden kovalevyille on voinut jäädä käyttäjän tietoja, otetaan vastaan monissa alan liikkeissä, jolloin ne päätyvät turvalliseen hävitykseen.

•  Tärkeää on saada laitteissa olevat materiaalit uusiokäyttöön, koska se vähentää uusien valmistuseen kuluvia luonnonvaroja.

•  Rikkinäisiä tai vanhentuneita laitteita jää edelleen liikaa koteihin. Euroopan tasolla vain noin 15 prosenttia kuluttajaelektroniikasta kierrätetään oikein.

•  Kannattaa kierrättää laite sellaisenaan, jos se on kunnollinen. Moni toimimaton laite voi olla korjattuna käyttökelpoinen. Vanha mutta ehjä voi sellaisenaan sopia jollekulle.



Teksti: Ulla Sirén
Kuva: Magnific