Kiputilojen hoitamisessa kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen, mutta omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa myös itse. Hemmottelukin on aina silloin tällöin paikallaan.

Selkä jumissa, hartioita pakottaa ja välillä päätäkin särkee. Usein kyseessä on tuki- ja liikuntaelinten vaiva, jonka purkamiseen tarvitaan ammattilaisen apua. Fysioterapia on jo monille tuttu hoitomuoto, mutta entistä useammat hakevat nykyisin apua vaivoihinsa esimerkiksi osteopaatin tai kiropraktikon vastaanotolta. 

– Kiropraktiikassa tarkastellaan erityisesti selkärangan ja nivelten toimintaa sekä niiden välittämän aistitiedon merkitystä hermoston toimintaan, kun taas osteopatiassa voidaan painottaa laajemmin pehmytkudosten ja liikkeen välisiä yhteyksiä. Käytännössä menetelmissä on paljon päällekkäisyyttä, ja suurimmat erot liittyvät usein yksittäisen ammattilaisen osaamiseen, jatkokoulutukseen ja erikoistumiseen, sanoo Suomen Kiropraktikkoliiton puheenjohtaja Roope Chydenius.

– Teemme myös yhteistyötä. Minunkin verkostossani on lukuisia osteopaatteja ja kiropraktikoita, jotka ovat erikoistuneet eri asioihin kuin minä. Lähetän heille sitten asiakkaat, joiden näen saavan paremman avun heidän luonaan.

– Osteopatia on hoitona turvallista ja hellävaraista ja sopii kaikenikäisille ihmisille, vauvasta vaariin. Hoitoa voidaan muokata asiakkaan kehon vastaanottokyvyn mukaan. Esimerkiksi ikäihmisten kudokset ovat muita hauraampia, ja osteopaatti osaa ottaa sen huomioon. Ei siis tarvitse pelätä, että hoidossa menisi jotakin rikki, muistuttaa Suomen osteopaattiliiton puheenjohtaja Mia Eriksson.

Joskus avun voi saada jo kertakäynnillä

Kummankin ammattikunnan tavoitteena on joka tapauksessa asiakkaan hyvinvointi, jota hoidon suorittava pyrkii tukemaan parhaansa mukaan. Joskus avun vaivaan voi saada jo yhdellä käsittelykerralla. Pitkään jatkuneet vaivat saattavat tarvita useamman käyntikerran.

Vastaanotolle menoa ei tarvitse jännittää tai pelätä.

– Aluksi tehdään haastattelu, jossa käydään läpi asiakkaan koko terveyshistoria. Sitten tehdään kliininen tutkimus, johon voi kuulua erilaisia testejä ja liikeratojen tutkimista. Niiden avulla yritetään ymmärtää vaivan syy ja mikä siihen voi johtaa. Sitten tehdään päätös siitä, onko vaivaa turvallista hoitaa, listaa Chydenius. 

– Seuraavaksi laaditaan hoitosuunnitelma ja hoito toteutetaan samalla käynnillä. Seuraavalla käynnillä arvioidaan tilanne uudelleen ja hoitoa jatketaan, jos tarve vaatii. Asiakas saa yleensä myös erilaisia omahoito-ohjeita ja harjoitteita, joita voi toteuttaa itsenäisesti kotona. Vastaanottoajat ovat pitkiä, jolloin hoitava henkilö pystyy kunnolla kohtaamaan ihmisen vaivoineen, painottaa Eriksson.

Kummankin ammatin pitkä koulutus sisältää paljon yksityiskohtaista tietoa lääketieteen eri osa-alueista ja sairauksista. Sen turvin hoitava henkilö pystyy arvioimaan, onko manuaalinen käsittely paras vaihtoehto. 

– Meillä on pitkä ja monipuolinen koulutus päätösten pohjana. Jos vähänkään vaikuttaa siltä, että hoito ei ole turvallista eikä meillä ole parhaita työkaluja asian hoitamiseen, niin ohjaamme asiakkaan eteenpäin. Esimerkiksi tuore murtuma tai tietyt syövät, jotka ovat ehtineet lähettää etäpesäkkeita luihin, ovat hoidon esteitä sen alueen hoidolle, kertoo Eriksson.

– Jos oireisiin liittyy esimerkiksi etenevää lihasheikkoutta, virtsaamisen tai ulostamisen häiriöitä tai tunnottomuutta, asiakas ohjataan kiireellisesti lääkärin arvioon. Tällaisessa tilanteessa manipuloiva hoito ei ole ensisijainen eikä sitä tehdä, sanoo Chydenius.

Mielikin kirkastuu

Jokainen lienee kokenut eläessään ainakin kerran sen inhottavan tilanteen, kun ylä- tai alaselkään iskee kansanomaisesti kerrottuna jumi. Liikeradat ovat rajoittuneita ja kipeän kohdan liikuttelu sattuu kunnolla. Selkäkipu voikin olla hyvin lamauttavaa ja viedä pitkälle sairauslomalle.

Selkäkipuun voi kuitenkin saada avun parhaassa tapauksessa jo yhdellä käyntikerralla osteopaatin tai kiropraktikon luona. Varsinainen hoito voi sisältää erilaisia hoitotekniikoita ja useita menetelmiä, joilla käsitellään tarpeen mukaan pehmytkudoksia, sidekudoksia tai niveliä. 

– Jos yksi kohta on kipeä tai liike rajoittunut,  me vaistomaisesti suojelemme kehoamme ja kipeää kohtaa ja se taas johtaa siihen, että toinen osa kehosta kuormittuu enemmän. Jos esimerkiksi toinen jalkaterä on vaikka vähän vinossa, se ei itsessään ole ongelma, mutta se saattaa aiheuttaa ongelmia vaikkapa alaselkään, koska tapa kävellä muuttuu ja muualle kehoon tulee väistämättä vääränlaisia rasituksia, sanoo Eriksson.

– Kiropraktikkona toivoisin ihmisten ymmärtävän, että esimerkiksi selkäranka ei ole vain mekaaninen rakenne ja tuki, vaan myös merkittävä aistielin. Erityisesti syvät lihakset, jotka tukevat selkärankaa, kertovat jatkuvasti keskushermostolle selkärangan liikkeestä ja asennosta. Kun me kohdennamme manuaalista käsittelyä selkärankaan, niin se ei ole ainoastaan mekaaninen, vaan myös neurologinen ärsyke keskushermostolle, kertoo Chydenius. 

Kun kipu helpottaa ja liikkuminen tuntuu vapaammalta, se voi näkyä myös yleisenä rentouden, keveyden tai ajatusten selkiytymisen kokemuksena. Iso osa asiakkaista kuvaa hoidon jälkeen, että olo tuntuu levollisemmalta ja mieli kirkkaammalta

Hoitomuotoja pähkinänkuoressa

Osteopaatti tai kiropraktikko on pitkän korkeakoulutasoisen koulutuksen hankkinut ammattilainen, joka hoitaa useimmiten tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Osteopaatiksi voi opiskella Suomessa. Kiropraktikoksi kouluttaudutaan useimmiten Englannissa, Espanjassa tai Yhdysvalloissa.

Osteopaatteja on Suomessa noin kahdeksansataa, kiropraktikoita vajaa sataviisikymmentä. Ammattia saa harjoittaa vain Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin (JulkiTerhikki) ilmoittautunut henkilö.

Yleisimmät syyt hakeutua osteopaatin tai kiropraktikon vastaanotolle ovat erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat, kuten ylä- ja alaselkäkivut, kroonistuneet tai akuutit kiputilat, iskias, hermopinteet, hartiasäryt, päänsäryt, huimaukset, raajojen puutumiset, urheiluvammat ja ryhtiongelmat.

Osteopaattien ja kiropraktikoiden työssä on paljon yhteistä. Molemmat ovat Suomessa nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka arvioivat ja hoitavat tuki- ja liikuntaelinvaivoja käsin tehtävin menetelmin sekä ohjaavat tarvittaessa harjoitteluun ja omahoitoon.

Naprapaatti puolestaan tutkii, hoitaa ja ennaltaehkäisee tuki- ja liikuntaelimistön kipuja ja toimintahäiriöitä. Naprapatia on hoitomuoto, jossa keskitytään tuki- ja liikuntaelinongelmien tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Naprapaatti tekee manipulaatio- ja mobilisaatiokäsittelyä, ohjaa harjoitusterapiaa ja auttaa muokkaamaan arkisista liikeradoista kivuttomampia.

Suomessa toimii noin 200–230 rekisteröityä naprapaattia. Naprapaatin koulutus kestää neljä vuotta, ja sitä järjestetään ainoastaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kotkan kampuksella. Valmistunut naprapaatti on Valviran laillistama nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Itsestä kannattaa pitää hyvää huolta

Omasta kunnosta huolehtiminen auttaa jaksamaan arjessa paremmin ja tutkitusti vähentää erilaisten sairauksien riskiä. Ei tarvitse ryhtyä himotreenaajaksi, mutta tunti kuntosalilla tai kotona tehty harjoittelu pari kertaa viikossa on sitä tärkeämpää, mitä enemmän ikää on kertynyt. Kun tekee lisäksi vielä pari kävely- tai pyörälenkkiä viikoittain omaan tahtiin, on kunto todennäköisesti jo aika hyvällä tasolla.

Jos haluaa liikkua porukassa, on monien kuntosalien tarjonnassa monipuolisesti ryhmäliikuntaa painoilla, välineillä ja ilman. Kaiken uuden kokeileminen on aina hyvästä ja vaihteeksi voi mennä  vaikka spinning-tunnille tai zumbaamaan. 

Jos ei salitreeni nappaa, on olemassa lajeja, jotka lihasten lisäksi hoitavat myös stressiä ja auttavat rauhoittumaan. Sellaisia ovat esimerkiksi pilates ja joogan eri muodot. Yksityisten pilates- ja joogastudioiden lisäksi monien kansanopistojen opetusohjelmissa on ainakin joogaa, usein molempia.

Jos lihakset pääsevät kipeytymään harjoittelua aloittaessa, voi hieronta auttaa. Toimistotyöläinen hyötyy siitä ihan ilman treenaamistakin, sillä työasennot ovat usein sellaisia, jotka tuppaavat jumittamaan varsinkin niskaa ja hartioita. Taukojumppa ja säännöllinen harjoittelu auttavat ehkäisemään ennalta moisia vaivoja.

Posket hehkumaan

Kun tuntuu siltä, että on aika palkita tai hemmotella itseään, löytyy siihen monia konsteja. Lyhyen kaavan mukainen pako arjesta voi olla käynti vartalohoidossa, kosmetologilla tai jalkahoitajalla. Käsittelyistä hyötyvät niin naiset kuin miehetkin, poistuessa iho hehkuu ja olo on rentoutunut. Jalkahoidot ovat joidenkin sairauksien yhteydessä suorastaan välttämättömiä.

Toiset kokevat uudistuvansa kampaajalla tai laitattamalla pidemmät ripset. Varmuutta olemukseen tulee myös siitä, että hakee neuvoja vaatekaapin uusimiseen stylistilta tai värianalyysista. 

Pitkän kaavan mukaan toimittaessa on visiitti kylpylään ihana miniloma. Siihen voi tietysti lämpimässä vedessä köllöttelyn lisäksi yhdistää monenlaisia kauneushoitoja, hierontaa ja esimerkiksi tuoksuvia terveyskylpyjä.



Teksti: Elina Salmi
Kuva: Magnific