Tuusulan asuntomessualueella Rykmentinpuistossa oli näytteillä kaikkiaan 41 messukotia, joissa riitti runsaasti nähtävää. Monet kiinnittävät asuntomessuilla kierrellessään huomiota lähinnä kohteiden sisustukseen, mutta niistä löytyi myös paljon kiinnostavia rakenneratkaisuja.

Hulppeita sisustuksia, viihtyisiä oleskelutiloja, näppäriä pohjaratkaisuja ja uusia keinoja helpottaa arkea. Näitä kaikkia oli Rykmentinpuiston messukohteissa tarjolla roppakaupalla. 

Jokaisessa messukodissa oli yllin kyllin ihasteltavaa, mutta poimimme muutamia kohteita, jotka kiinnostivat meitä täällä toimituksessa erityisesti.

Silmäniloa ja kekseliästä arkkitehtuuria

Kaksikerroksinen paritalo Puustellin Helmi, yhdisteli harmonisesti skandinaavista puuta ja eteläeurooppalaista laattapintaa. Huomionarvoista kohteessa oli etenkin se, että kohteen sisätilojen, terassin ja parvekkeen lattiapinnat ovat kovaan kulutukseen tarkoitettua keraamista porcellanatolaattaa. Laatasta oli ladottu myös seinäreliefejä. 

Silmänruokaa tarjosi myös Finnlog Hetena, jonka runko on valmistettu ekologisista CLT-elementeistä. Arkkitehtuuriltaan modernin ja näyttävän kohteen erikoisuus olivat eri suuntiin kaltevat kattorakenteet. Lisäksi talon keskelle oli jätetty asukkaiden iloksi suojaisa atriumpiha.

Paritaloja tehokkailla pohjaratkaisuilla

Paritalo Veljesteco on nimensä mukaisesti veljesten rakentama CLT-rakenteinen paritalo, jossa oli huomioitu erityisesti kotimaisuus ja ekologisuus. Yksikerroksisessa paritalossa oli huoneistoalaa kaikkiaan 2×130 m2 sekä erillinen 24-neliöinen saunarakennus. Kohteessa moderniin puurakentamiseen yhdisteltiin rouheita, industrial-henkisiä sisustusratkaisuja. 

Duplio oli puolestaan kolmen sukupolven paritalo, johon oli toteutettu paljon käytännöllisiä ja tehokkaita tilaratkaisuja. Etenkin nelihenkiselle perheelle suunnitellussa Duplio Aallossa oli hyvin suunniteltu pohjaratkaisu, johon ei ole jäänyt hukkaneliöitä. Paritalon toinen puoli, Duplio Tynell, oli suunniteltu aktiiviselle aikuiselle. 

Huoneistoalaa niissä molemmissa oli 107 m2. Kuten monissa messukohteissa tänä vuonna, tämänkin kohteen lämmönlähteenä oli maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Kauniisti sisustettuja pientaloja

Kastelli Kuori 115, oli suunniteltu nelihenkisen perheen kodiksi ja sisustettu kauniilla, skandinaavisen vaaleilla sävyillä ja luonnonmateriaaleilla. Yksikerroksisen, puurunkoisen omakotitalon huoneistoala oli 115 m2, ja siihen sisältyi erillinen varastorakennus. Myös talon julkisivu oli puuta. 

Hulppea Hill House, oli erinomainen esimerkki modernista kaupunkihirsikodista. Vaikka kaksikerroksisessa hirsitalossa oli huonealaa 126 m2, se oli saatu sovitettua messualueella melko kompaktille tontille. Jo kohteen hirsiarkkitehtuuri, laadukkaat materiaalit ja viimeistelty sisustus olivat tutustumisen arvoisia, mutta myös talon tilankäyttö oli hyvin suunniteltu. Kodinhoito- ja pesuhuoneet sijaitsivat kätevästi pääsisäänkäynnin vieressä ja tavaroille oli ylipäätään jätetty runsaasti säilytystilaa.

Muutakin kuin omakotitaloja

Tuusulan asuntomessuille rakennettiin myös kokonainen kortteli townhouse-koteja, joissa panostettiin erityisesti asumisterveyteen ja ympäristöystävällisyyteen. Trä Kronor -konseptin townhouse-taloissa oli liimaton ja muoviton massiivipuurakenne ja painovoimainen ilmanvaihto. 

Koska talojen runko oli kapea, niissä oli tehty kekseliäitä pohjaratkaisuja. Huoneistoalaa niissä oli 87,5–135 m2. 

TräKronor-townhouse Eliaksenpolku oli rungoltaan MHM-elementtiä. Se eroaa CLT-rakenteesta siten, että siinä missä CLT:ssä puulevykerrokset liimataan ristikkäin, MHM-tekniikassa ei käytetä liimaa, vaan puulevyt naulataan ristikkäin. Rakennuttaja piti kohteen rakentamisesta myös blogia osoitteessa: www.eliaksenpolku.fi/.

Lähde: www.asuntomessut.fi

Yhä useampi omakotitalo rakennetaan massiivipuusta

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 Suomessa valmistui runsaat 18 000 uutta pientaloa. Vuoteen 2019 mennessä tuo lukema on romahtanut tilastosta riippuen noin puoleen. Vanha ihanne, jossa joka perhe rakensi itselleen omakotitalon hartiapankilla ja niin sanotusti pitkästä tavarasta, onkin 2000-luvulla kokenut muodonmuutoksen.

Pitkästä tavarasta omakotitaloja ei enää Suomessa rakenneta, vahvistaa rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä. 

– Pitkästä tavarasta rakentaminen ei ole suosiossa. Yhä enemmän tehdään elementeistä. 

Rankaelementeistä koottu elementtirunko on Karjalaisen mukaan edelleen yleisin pientalon rakennustapa. Hän arvioi massiivipuurakentamisen tulevan kuitenkin Suomessa yleistymään koko ajan.

– Tänä päivänä pientaloistamme neljännes tehdään massiivipuusta.

Massiivipuu on uusiutuva raaka-aine, jota arvostetaan etenkin sen ekologisuuden vuoksi. Karjalainen kertoo, että massiivipuuelementeillä rakennetaan jo kouluja, päiväkoteja ja kerrostaloja, mutta nykyisin myös pientaloja. Tämä näkyi myös kesän asuntomessuilla, jossa perinteisten puurunkoisten omakotitalojen lisäksi muutama kohteista oli rakennettu CLT-elementeistä. 

CLT (cross laminated timber) on ristikkäin liimaamalla ladotuista kerroksista muodostuvaa puulevyä. CLT-elementtien rinnalle on tullut myös muun muassa MHM-elementtejä, joista nähtiin myös esimerkki asuntomessuilla. 

– MHM-levyjä ei tehdä CLT-elementtien tapaan liimaamalla, vaan naulaamalla alumiininauloilla. Puussa on myös uria, jotka parantavat jonkin verran levyjen lämmöneristysominaisuuksia.

Ympäristötekijät vaikuttavat rakennustekniikkaan

Karjalainen arvioi massiivipuurakentamisen suosion taustalla olevan ympäristö- ja sisäilmasyyt. 

– Jos metsässä kasvaa kuutiometri puuta, se sitoo kasvunsa aikana tonnin hiilidioksidia ja vapauttaa samalla fotosynteesillä 700 kilogrammaa happea ilmakehään. 

Poliittiset päättäjät haluavatkin hänen mukaansa suosia puurakentamista juuri ympäristösyiden takia. Terveellisyyden, viihtyisyyden ja arkkitehtuurin lisäksi matalalla hiilijalanjäljellä on hänen mielestään nykyisin suuri merkitys rakentamisessa. 

Voidaan toki argumentoida, että rakennuksen koko elinkaaren aikana suurimmat päästöt ja energiankulutus tulevat asumisen, ei rakentamisen aikana. Yleinen suuntaus Karjalaisen mukaan on kuitenkin se, että energiamääräyksiä ja rakennusten lämmöneristyksiä halutaan tiukentaa. 

– Kun rakennukset ovat energiapihejä, yhä enemmän tulee arvoa sille, mistä rakennusmateriaalit tulevat, ovatko ne kotimaisia tai vähäpäästöisiä.

Hän ennakoikin rakennuslainsäädännön muuttuvan vuoteen 2025 mennessä niin, että jo rakennuslupavaiheessa tulee osoittaa, mistä rakennusmateriaalit ovat peräisin, kuinka paljon niiden valmistukseen ja kuljetukseen on kulunut energiaa ja kuinka paljon niistä on aiheutunut päästöjä.

Modernia hirsitalorakentamista

Pientaloja rakennetaan paljon myös hirrestä. Hirsirakentaminen onkin kehittynyt vuosien saatossa melkoisesti:

– Enää ei tehdä pyöröhirttä yhdestä puukappaleesta, vaan on teollista liimattua hirttä, kuvailee Karjalainen.

Uutta kehitystä on myös painumaton hirsi, jossa välilamellit ovat pystyasennossa. Kuivuessaan hirsi ei juuri painu pystysuunnassa, mikä on ratkaissut hirsitaloissa perinteisen painumisongelman. 

Hän huomauttaa, että yhä enemmän puhutaan myös täysin puisista pientaloista.

– Halutaan, että niissä ei ole mitään muita kerroksia ulkoseinässä kuin pelkkää hirttä. 

Aiempina vuosina hirsitaloja ei ole taajamissa juuri nähty. Karjalainen kertoo kaavoittajien ja rakennusvalvontaviranomaisten vieroksuneen hirren tuomista kaupunkirakentamiseen. Hän toteaa syynä tähän olleen estetiikan: 

– Saunamökkien estetiikkaa, pitkiä nurkkia ja pyöröhirttä närästettiin. Nykyaikana sallitaan myös lyhytnurkkaratkaisut, ja monesti hirren voi myös verhota lautaverhoilulla. 

Hirsitalojen arkkitehtuurissa onkin tapahtunut suuri muutos. Karjalainen toteaa kaikilla hirsitalovalmistajilla olevankin nykyisin myös kaupunkipientalomallistoja.

Huomio kestävyyteen, ei trendeihin

Karjalainen opettaa Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä rakennusoppia. Hän kertoo  räystäättömän ”laatikkorakentamisen” olevan muodissa arkkitehtiopiskelijoiden parissa – mikä ei ole välttämättä hyvä asia.

– Huolestuttaa se, että edelleen tehdään räystäättömiä taloja. Pientalon räystäillä on se merkitys, että ne suojaavat rakennuksen julkisivua.

Karjalainen huomauttaa, että talon ei tarvitse olla suinkaan mikään vanhanaikainen piparkakkutalo. Rakennusopilliset kysymykset ja talon kestävyys olisi kuitenkin aina syytä ottaa huomioon trendeistä huolimatta. 

Tällä hetkellä toinen pientalorakentamisessa yleinen ilmiö ovat mustat puupinnat. 

– Se on voimakas trendi Suomessa ja muualla maailmassa, mutta tummat julkisivut nostavat auringonpaisteessa puupinnan lämpötilaa, Karjalainen toteaa.

Musta pinta haurastuttaakin ajan mittaan talon ulkoverhoilua enemmän kuin vaaleat sävyt. Hän huomauttaa, että puu materiaalina antaisi kuitenkin mahdollisuuden monenlaisiin toimiviin tekstuureihin: 

– Voisi olla paanua, sälettä, pärettä, vaakarimaa ja hirttä pysty- ja vaakalaudoitusten lisäksi. Nykyisin on myös pystyhirsiratkaisuja.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Kari Kohvakka