Vaikka tosigrillaaja ei tietenkään sateessa sula, voi katetulla terassilla nauttia ulkoilmasta harmaammillakin kesäsäillä.

Mikä olisikaan kesällä sen mukavampaa, kuin viettää kiireetöntä päivää nauttimalla virvokkeita omalla terassillaan ja ihastelemalla pihan vihreyttä ja kukkaloistoa? Harmillisesti säät eivät yleensä suosi kyseistä ajanvietettä sitten alkuunkaan. Terassilla oleskelu saattaakin jäädä kesän aikana vähille – harva kun nauttii vesisateessa istuskelusta.

Eipä siis ihme, että monet päätyvätkin lasittamaan tai ainakin kattamaan terassinsa. Valokate tai lisäksi vielä siirreltävät, avattavat lasiseinät lisäävät terassin käyttömukavuutta ja käyttökautta runsaasti, olivatpa kesäkelit sitten vähän kehnommatkin.

– Kun terassin kattamista lähtee miettimään, on hyvä huomioida miten se sulautuisi varsinaiseen rakennukseen, eli että julkisivu olisi harmoninen olemassa olevan rakennuksen kanssa, huomauttaa rakennusalan opettaja Mika Hämäläinen Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta.

Lisäksi lupamenettelyt voivat vaihdella paljon paikkakunnittain, joten ennen kuin terassia alkaa ylipäätään rakentaa, olisi hyvä tiedustella vielä oman kuntansa rakennusvalvonnasta, millaista lupaa se edellyttää.

– Yleisesti katettu terassi tai avattavat, lasitetut terassinseinämät menevät toimenpideluvalla, koska ne eivät vaikuta talon kerrosalaan. Terassin koolla ei ole niinkään vaikutusta, vaan vain ne kiinteät terassirakennelmat, jotka eivät ole avattavia, kasvattavat rakennuspinta-alaa. Kun mukaan tulee kiinteitä seiniä, ne syövät rakennusoikeutta, jolloin tarvitaan erillinen rakennuslupa.

Jos on puolestaan aikeissa kattaa vanhan terassin, sen kunto kannattaa Hämäläisen mukaan tarkistaa vielä ennen kuin lähtee väsäämään hienoa uutta rakennelmaa. Näin ei tarvitse ainakaan purkaa jo valmiita rakenteita enää jälkikäteen, jos ongelmia ilmenee.

– Siitä kannattaisi lähteä liikkeelle, että katsoo ensin sen terassinkin kuntoon, tarvitseeko esimerkiksi vaihtaa terassilautoja ja ovatko niskat menneet huonoon kuntoon. Välillä näkee sellaisiakin terasseja, jotka on tehty vaikka trukkilavojen päälle. Ensin siis terassi kuntoon ja sitten kate, tiivistää Hämäläinen.

– Katettu terassi antaa niin paljon mahdollisuuksia täällä kesäisin jos on sadekelejä, tai miksei myöhemminkin syksyllä. Jos terassilla on umpiseinää, niin sinne sitten saa helposti vaikka lämmittimenkin lisäämään mukavuutta.

Tukeva perusta on kestävän rungon edellytys

Jotta katetun terassin rakenteet pysyisivät kasassa vielä ensi kesäänkin asti, niiden pohjatyöt kannattaa tehdä ajatuksella.

– Jos maaperä terassin alta on hyvin routasuojattu jo terassin teon yhteydessä ja routimaton, niin katteen rakenteet voi kiinnittää suoraan terassiin, kertoo Hämäläinen.

Jos maa on kuitenkin vähänkään routivaa, niin pystypilareille kannattaa tehdä omat pilariperustukset. Se käy Hämäläisen mukaan näppärästi, kun pilareille kaivaa vain ensin tarpeeksi syvät kuopat, että ne ovat varmasti roudan alapuolella. Kuoppien pohja kannattaa vielä sorastaa ja tehdä siihen routaeristys. Sen jälkeen kuoppaan valetaan betonia, johon pilarikenkä asetetaan pystyyn.

– Jos on oikein hankala maaperä, voi käyttää esimerkiksi kierrepaaluja. Ne saa ihan mekaanisesti pyöritettyä käsin maahan, ja ovat varmasti tukevia. Kierrepaalujen päästä lähtevät vasta sitten terassin kantavat rakenteet.

Hämäläinen kertoo alumiinin olevan katteen runkomateriaalina huoltovapaa, mutta arvokkaampi kuin esimerkiksi puu. Sitä käytetäänkin paljon etenkin kun terassille halutaan lasikatto ja sivuille avattavat, liukuvat lasiseinät. Alumiinirungon saa usein myös pulverimaalattuna, jolloin sen ilmeen saa yhtenäisemmäksi itse rakennuksen kanssa.

– Puu on aina puuta, ja pidän sitä ihan oivana valintana terassin rakenteisiin, kunhan puu valitaan vain oikein. Jos kosteusrasitus on suuri, voi käyttää painekyllästettyä puuta, Hämäläinen toteaa.

Runkorakenteiden puu kannattaa jättää puunväriseksi tai maalata vaaleaksi, koska tummat pinnat katteen alla muuttavat katteen ajan saatossa kellertäväksi. Katemateriaaleista varsinkin PVC on herkkä värimuutoksille.

Katemateriaaleja löytyy runsaasti

Erilaisia katemateriaaleja on tarjolla jo suurin määrin. Sopivan materiaalin valinnassa vaikuttaa olennaisesti muun muassa terassin runkorakenne. Tällä hetkellä yleisimmin käytettyjä ovat edullinen PVC eli polyvinyylikloridi sekä PC eli polykarbonaatti tai akryyli. Polykarbonaatti on PVC:hen verrattuna kalliimpaa, mutta kestää myös huomattavasti paremmin lämmönvaihtelun eroja. Lisäksi Hämäläinen toteaa sillä olevan parempi kantokyky ja iskunkestävyys, joten se ei edellytä niin tiheää ruodeväliä kuin PVC. Polykarbonaattilevyillä on myös pidempi valmistajan takuu kuin PVC:llä.

– Myös PVC:tä käytetään usein katteena, mutta se saattaa auringon, pakkasen ja säänvaihteluiden johdosta pikkaisen haurastua. Olen kuullut tapauksesta, jossa rankempi raekuuro oli mennyt PVC-materiaalin läpi, kun se oli ensin vuosien saatossa haurastunut.

Katetta valitessa Hämäläinen neuvookin huomioimaan huolella myös katoksen lumikuorman, joka jakautuu ruodelaudoituksen kautta kattopalkeille ja runkopilareille. Kannattaakin noudattaa juuri katemateriaalin valmistajan suosituksia oikeasta kattorakenteesta, ruodejaosta ja jänneväleistä, ja tehdä sen mukaan myös katteen kaltevuus.

–  Tietoa löytyy kyllä vaikka valmistajilta, ja jos on epävarma kestääkö rakennelma, niin mieluummin käyttää vaikka aina vähän vahvempaa puuta kuin ohkaisempaa. Esimerkiksi lumikuorma vaihtelee vuosittain, joten sitä on vaikea ennakoida.

Terassin teko-ohjeita löytyy hyvin esimerkiksi Puuinfon nettisivuilta. Hämäläinen vinkkaa myös Teeseitse-sivustolta löytyvän hyvin vinkkejä siihen, miten saa tukevan terassirungon.

Lumi ja sade hallitusti pois katteelta

Katettujen terassien kattopinta-ala on yleensä suhteellisen pieni, joten esimerkiksi lumikuorma ei tavallisesti aiheuta niille suuria ongelmia. Hämäläinen arvioi terassien olevan tavallisesti keskimäärin vain noin neljä metriä syviä ja noin kuusi metriä pitkiä, ja lisäksi niin matalarakenteisia, että lumet onkin helppo tiputtaa niiltä pois.

– Turvallisuuden osalta on totta kai tärkeää, että katoksen rakenteet mitoitetaan riittävän vahvoiksi peruskuorman kestävyyden kannalta, toteaa Hämäläinen.

Yleensä terassi sijaitsee pihan puolella kulkuteiden sivuissa eikä kulkuteillä, joten putoavasta lumesta ei ole siten juuri vaaraa. Jos valokatos jatkuu pääsisäänkäynnin päälle, on mahdollinen lumen putoaminen kuitenkin huomioitava ja estettävä se vaikka lumiesteillä.

– Ja jos kate liittyy varsinaiseen rakennukseen, niin terassin kohdalla tulisi olisi katolla lumieste, joka estäisi lumen tippumisen valokatteen päälle. Putoava lumi voi aiheuttaa halkeamia terassikatteelle.

Hämäläinen muistuttaa huomioimaan lumen lisäksi myös veden ohjautumisen. Terassin etureunaan voi asentaa syöksyputkella varustetun vesikourun, jolloin vesi saadaan ohjattua hallitusti yhteen kohtaan valokatteella.

– Sitten on mukavampi istuskellakin terassilla, kun vettä tulee vain yhdestä kohdasta eikä vesiputouksena, ja lumetkin on helpompi poistaa.

Helteen yllättäessä avaa lasit

Miten voisi varmistua siitä, että katetusta ja mahdollisesti myös lasitetusta terassista ei tule kesähelteillä tukalan kuumaa kasvihuonetta? Etenkin katemateriaaleilla on tässä suuri rooli, joten niiden ominaisuuksiin olisi hyvä perehtyä rauhassa.

– Polykarbonaattilevyistä saa eri sävyvaihtoehtoja, joilla voi säädellä auringon läpäisyä. Kirkas katemateriaali päästää auringonsäteilyä hyvin läpi, jopa noin 95 prosenttia. Harmaamman sävyn läpäisee enää alta noin 30 prosenttia, ja sitten on muitakin sävyvaihtoehtoja noiden väliltä, neuvoo Hämäläinen.

Katteen valinnassa ratkaiseekin rakennuksen yleisilmeen lisäksi esimerkiksi terassin ilmansuunta ja kuinka paljon aurinko pääsee ylipäätään porottamaan terassille. Sopivissa olosuhteissa ilta-aurinko voi lämmittää terassia pitkään ja tehokkaasti. Ylenpalttista kuumuutta voi ainakin jonkin verran vähentää pitämällä rakenteen avoimena tai satsaamalla avattaviin lasiseiniin.

– Yleensä katetut terassit ovat todella avonaisia ja tuulikin pääsee käymään läpi. Jos terassin lasiseiniä pystyy avaamaan, ei ilmanvaihtoa erikseen tarvita.

Katetulla ja lasitetulla terassilla myös grillaaminen on houkutteleva mahdollisuus, jossa kannattaa kuitenkin huomioida vielä ennen kaikkea paloturvallisuus. Varsinkin avotulella grillaamisessa on aina omat riskinsä.

– Pitäisin terassilla itse ainakin kaasugrilliä tai sähkögrilliä turvallisena vaihtoehtona. Jos haluaa grillata avotulella tai kiinteämmällä grillillä, niin ne kannattaisi sijoittaa erilleen rakennuksesta. On aina turvallisempaa, että avotulta ei olisi lähellä rakenteita, joten niille voisi tehdä vaikka erillisen grillikatoksen tai kesäkeittiön, toteaa Hämäläinen.