Oltiinpa sitten kaupungissa tai maaseudulla, yhdistyksillä on tärkeä rooli harrastusmahdollisuuksien ja ajanvietteen luomisessa kaikenikäisille. Yhdistystoiminnalla onkin Suomessa pitkät perinteet, ja yhdistysten puitteissa on harrastettu urheilua, laulettu, tehty taidetta tai vain nautittu yhdessä tekemisestä muiden samanmielisten kanssa. 

Suomen sanotaan olevan yhdistysten luvattu maa. Sanonnassa on myös perää: vaikka Patentti- ja rekisterihallitus poisti vuonna 2016 listoiltaan kaikki yhdistykset, joista ei ollut kuulunut pihaustakaan vähintään 20 vuoteen, erilaisia järjestöjä, liittoja ja yhdistyksiä on meillä edelleen yli 100 000. Kun mukaan lasketaan myös erilaiset urheiluseurat, luku paisuu entisestään. 

Yhdistykset ovat toki kirjava joukko, johon mahtuu niin muutamien kymmenien jäsenten harrastusryhmiä kuin satojen tuhansien jäsenten ammattiyhdistyksiä. Olipa kyseessä sitten urheiluseura, kirjapiiri tai vaikkapa koiraharrastajien yhdistys, yhdistyksillä on kuitenkin tärkeä rooli ajanvietteen luomisessa kaikenikäisille. Vaikka kesällä tekemistä riittää muutenkin, olemme koonneet tähän muistutuksena muutamia esimerkkejä siitä, mitä kaikkea yhdistysten puitteissa voi päästä tekemään. 

Kulttuurin harrastaminen yhdistää 

Laulu, ennen kaikkea yhdessä laulaminen, on monien rakastama harrastus, joka sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. 

Kuoroharrastuksen alkuun on tavallisesti myös helppo päästä: niin kansalais- ja musiikkiopistoilla kuin seurakunnillakin on usein omaa kuorotoimintaa. Nuorten Kuoroliitto, Suomen Mieskuoroliitto ja Suomen Naiskuoroliitto toimivat kattojärjestöinä useille kymmenille paikallisille kuoroyhdistyksille. Moniin kuoroihin voi liittyä kuka vain, mutta osa järjestää koelauluja testatakseen hakijoiden musikaalisuutta ja äänialaa. 

Jos taas janoaa päästä teatterin lavalle, sekään ei ole mahdotonta. Monet pienet, paikalliset teatteriyhdistykset toimivat tyypillisesti talkoovoimin ja kaipaavat aktiivisia jäseniä. Usein niiden toiminta huipentuu kesäteatteriesitykseen, jotka ovatkin rakastettu osa suomalaisten kesänviettoa. 

Myös kansalaisopistot pitävät yllä paikallista harrastelijateatteritoimintaa. Vaikka tuotannosta tyypillisesti vastaa alueen oma teatteriyhdistys, monesti toiminnan mahdollistaa viime kädessä juuri paikallinen kansalaisopisto. 

Kotiseutuyhdistykset ja ystävyysseurat 

Myös kotiseutuyhdistyksiä löytyy useimmilta paikkakunnilta, joskus jopa kaupunginosan tai kylän tasolla. Kotiseututoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet: vuonna 1949 perustetun Suomen Kotiseutuliiton alla toimii lukuisia paikallisyhdistyksiä. Niiden keskeistä toimintaa oli aikoinaan yleisen kansankulttuurin tallentaminen ja luonnon ja ympäristön vaaliminen. Nykyisinkin kotiseutuyhdistykset järjestävät monipuolisesti paikallistapahtumia, pitävät yllä perinteitä ja paikallishistoriaa ja kehittävät monimuotoista kotiseututyötä. Näin niiden tehtävänä on yhtä lailla vaalia yhteisiä kulttuuriympäristöjämme kuin elävöittää asuinpaikkoja. 

Myös erilaiset maakohtaiset ystävyysseurat ovat Suomessa laajalle levinnyttä toimintaa. Niiden ansiosta halu perehtyä paremmin johonkin tiettyyn maahan tai kulttuuriin, tai syvempi paneutuminen jo mieluisan maan kulttuuriin ei välttämättä edellytä matkustamista ulkomaille. 

Suomessa toimii yli 100 ystävyysseuraa, jotka kukin hoitavat ystävyys- ja kulttuurisuhteita ystävyysmaansa kanssa. Näistä yhdistyksistä valtaosa kuuluu Ystävyysseurojen liittoon. 

Ystävyysseurat tuovat ystävyysmaansa kulttuuria tutuksi niin jäsenille kuin muillekin järjestämällä esimerkiksi yhteisiä kulttuuri- tai keskustelutapahtumia, ruuanlaitto- tai tanssikursseja tai muuta ohjelmaa. 

Liikuntaa kaiken ikäisille – ja kuntoisille

 Erilaisilla liikunta- ja urheiluseuroilla on Suomessa pitkät perinteet, ja ne ovat vaikuttaneet toiminnallaan myös yhteiskunnallisella tasolla. Vuoden 1990 jälkeen lähes joka neljäs Suomessa perustettu yhdistys toimii liikunnan alalla. Etenkin yleisurheilu- ja jalkapalloseuroilla on meillä runsaasti jäseniä ja pitkät perinteet, mutta myös uudempien trendilajien ympärille on rakentunut vahvaa yhdistystoimintaa. Sen avulla edistetään lajin kehitystä ja mahdollistetaan monipuoliset harrastus- ja kilpailumahdollisuudet. 

Esimerkiksi frisbeegolf-ratoja on noussut Suomeen kuin sieniä sateella. Niin täysimittaisia kilparatoja kuin pieniä, aloittelijoille sopivia 3-väyläisiä ratojakin löytyy siis helposti. Koska harrastuksessa pääsee alkuun jo parilla kiekolla, se on monille sopiva laji, jossa voi kehittyä jatkuvasti. Suomalaisten frisbeegolf-seurojen kattojärjestönä toimii Suomen Frisbeegolfliitto. 

Padel oli pari vuotta sitten trendilaji, ja padel-saleja rakennettiin kiivasta tahtia. Vaikka suurin innostus on osoittanut laantumisen merkkejä, lajilla on yhä runsaasti aktiivisia harrastajia. Suomen Padelliitto ry aloitti toimintansa jo vuonna 2004, ja sillä on tällä hetkellä 103 jäsenseuraa eri puolilla Suomea. 

Keppihevosharrastus ollut kasvussa 2020-luvulla 

Uudetkin urheilulajit keräävät helposti ympärilleen innokkaita harrastajia ja ennen pitkää oman yhdistyksen, jonka puitteissa organisoida toimintaa. Esimerkiksi keppihevosharrastus nousi Suomessa suuren yleisön tietoon viimeistään vuonna 2017, jolloin ilmestyi Selma Vihusen aiheesta ohjaama dokumenttielokuva Hobbyhorse Revolution. Lajin suosio on ollut siitä lähtien jatkuvassa kasvussa. 

Suomessa harrastusta on ollut viemässä eteenpäin Suomen Keppihevosharrastajat ry, joka tarjoaa keppihevosharrastajille tietoa, toimintaa ja kilpailuja ympäri Suomea. Yhdistyksen tavoitteena on tarjota harrastajille tietoa ja koulutusta keppihevosharrastuksen saralla, mutta myös tuoda harrastajia yhteen ja tarjota toimintaa niin jäsenille kuin yhdistykseen kuulumattomillekin keppihevosharrastajille. Toimintaperiaatteisiin kuuluu vapaaehtoisuus, yhdessä tekeminen ja harrastuksen ilmaisuus. 

Yhdistyksen toimintaan kuuluu muun muassa keppihevoskilpailuiden järjestäminen ja listaaminen, keppihevosvalmentajien ja -tuomareiden kouluttaminen sekä virallisten näyttelytuomareiden koulutus ja näyttelytoiminnan pyöritys.

Cosplay-harrastus kiinnostaa etenkin nuoria aikuisia

Myös cosplay eli manga-, anime-, peli- tai muiksi fiktiivisiksi hahmoiksi pukeutuminen on kiinnostanut harrastuksena etenkin nuoria ja nuoria aikuisia. Harrastus yhdistää käsityöosaamista luku- tai peliharrastamiseen ja esiintymiseen, joko yksin tai ryhmässä. 

Cosplay-innostus lähti Suomessa kasvuun 2000-luvulla, ja nykyisin meillä järjestetään vuosittain jo useita tapahtumia, joihin liittyy cosplayta. 

Suomalaisten cosplay-harrastajien yhdistyksen Cosplay Finlandin päämääränä on koota yhteen Suomen hajanaista cosplay-harrastajakenttää sekä edistää cosplay-harrastusta. Yhdistys tarjoaa cosplay-harrastajille esimerkiksi pukuohjeita sekä muita neuvoja, luo harrastajille mahdollisuuksia tavata toisiaan sekä tekee cosplayta tunnetuksi harrastuksena.

Erilaisiin tapahtumiin osallistumisen lisäksi Cosplay Finlandilla on myös paljon omaa toimintaa valtakunnallisesti eri puolilla Suomea. 

Eläke – harrastamisen parasta aikaa? 

Eläkevuodet voivat olla harrastamiselle parasta aikaa, mikä näkyy esimerkiksi Eläkeläiset ry:n toiminnassa. Yhdistys on järjestänyt eläkeläisjäsenilleen muun muassa liikunta- ja kulttuuriaktiviteettejä jo vuodesta 1959. Tänä päivänä sillä on Suomessa 13 aluejärjestöä ja liki 200 paikallisyhdistystä, joiden kautta voi liittyä mukaan toimintaan. 

Paikallisyhdistykset tarjoavat suotuisan ympäristön yhdessäololle ja virkistäville harrastuksille.

Toimintaan kuuluu niin liikuntakerhoja, laulu- ja tanssiryhmiä, kuoroja ja lausuntaryhmiä, askartelu- ja käsityökerhoja, näytelmäkerhoja kuin keskustelu- ja opintopiirejäkin. Lisäksi jäsenille järjestetään risteilyjä, juhlia ja matkoja sekä kotimaahan että ulkomaille. 

Myös ystäväpalvelu on yksi tärkeä osa Eläkeläiset ry:n toimintaa. Vapaaehtoiset jäsenet vierailevat yksinäisten vanhusten luona, pitävät yhteyttä heihin ja auttavat arjen askareissa ja yhteydenpidossa viranomaisiin ja palvelulaitoksiin. Yhdistysten kuorot sekä näytelmä- ja muut ohjelmaryhmät vierailevat vanhainkodeissa, vanhusten palvelutaloissa ja muissa laitoksissa.

Tukea lasten ja nuorten harrastustoimintaan

Lasten ja nuorten harrastamisen tärkeyteen havahduttiin Suomessa viimeistään koronapandemian aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö kehitti sen edistämiseksi Harrastamisen Suomen mallin, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. 

Harrastuksen järjestäjinä voivat olla urheiluseurat, kulttuuritoimijat, nuorisojärjestöt, kunnat ja muut harrastustoimintaa järjestävät yhteisöt, jolla on osaamista lasten ja nuorten kanssa toimimisesta. Harrastaminen voi olla myös nuorten omaehtoista harrastamista valvotussa ympäristössä. Kuulemisesta saadun tiedon perusteella kunta kokoaa lasten ja nuorten harrastustoiveita toteuttavat harrastusten järjestäjät, jotka voivat olla paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia toimijoita.  Esimerkiksi lukuvuonna 2024–2025 toimintaa järjestettiin 258 kunnan alueella. 

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamalla 4H-toiminnalla on myös pitkät perinteet lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemisessa. 4H:n tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen mielekästä tekemistä ja monipuolisen harrastuksen. Toimintaan ovat päässeet mukaan jo kuusivuotiaat, mutta osallistumisen mahdollisuuksia on myös täysi-ikäisyyteen asti. 4H:n kehittämis- ja koulutustyötä tukee Opintokeskus Sivis.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuvat: Freepik