Kaikkien materiaalien, rakenteiden ja tekniikan tekninen käyttöikä on rajallinen. Säännöllinen huolto auttaa pidentämään niiden käyttöikää ja siirtää näin kalleimpia korjaustoimia eteenpäin. Huollon merkitystä ei ole siis syytä väheksyä.

Omakotitalon ylläpidossa riittää tekemistä ympäri vuoden. Säännöllistä seurantaa tai ylläpitoa voivat kaivata muun muassa vesikatto, putkisto, ilmanvaihto, ikkunat ja niiden tiivistykset, salaojitus, lämmitys, sadevesijärjestelmät… 

Kokeneellakin omakotiasujalla saattaa osa tarpeellisista kausihuollon toimenpiteistä jäädä siis helposti tekemättä. Tästä voi kuitenkin pitkällä aikavälillä seurata ongelmia. 

Esimerkiksi Motivan internetsivuillaan julkaisema Paikat kunnossa? Tarkistuslista kodin huoltoon ja ylläpitoon on hyvä apuväline omakotitalon ympärivuotiseen huoltoon. Keväällä ja syksyllä kannattaa myös pitää vaikka erillinen huoltopäivä, jolloin suurin osa huoltotoimista hoidetaan. Monien toimenpiteiden osalta ajankohdalla ei ole suurta merkitystä, ja näin ne eivät ainakaan pääsisi unohtumaan! 

Huollettavaa riittää niin sisä- kuin ulkotiloissakin

Talon ulkopuolella tärkeimpiä toimenpiteitä ovat kuivatusrakenteiden toimivuuden varmistaminen sekä vesikaton kunnon seuranta. Tämä tarkoittaa muun muassa sadevesikourujen puhdistamista ja siitä huolehtimista, että sade-, sulamis- ja pintavedet kastelevat rakennusta mahdollisimman vähän.

Talon sisäpuolella puolestaan on olennaista huolehtia siitä, että talotekniikka, erityisesti ilmanvaihto ja lämmitys toimivat kuten pitääkin. Lisäksi etenkään talon märkätiloja ei saisi päästää pintojen osalta huonoon kuntoon.

Kurkkaa välillä myös talon tarkastusluukkuihin

Edellä mainittujen lisäksi omakotitaloissa on runsaasti erilaisia huolto- ja tarkastusluukkuja: muun muassa salaojituksen ja jätevesiviemäreiden tarkastuskaivot, mahdolliset perusvesikaivot, ryömintätilat, yläpohjan tarkastusluukut sekä käyttövesien ja lattialämmitysten jakotukit. 

Niiden sisälle olisi syytä kurkata säännöllisin väliajoin, mutta usein niiden olemassaolo on joko unohtunut vuosikausiksi, tai sitä ei ole edes tiedostettu alun perinkään. 

Talvella voi puuttua talon lämpövuotoihin

Osa omakotitalon ongelmista tai puutteista voivat tulla esille vain tiettyyn vuodenaikaan. Talvella näitä voivat olla muun muassa vedontunne sisätiloissa, kylmät nurkat, lumien poikkeavan sulaminen katolta ja lämmitysjärjestelmän korjaustarpeet.

Useimmista rakennuksista löytyy jonkinlaisia ilma- ja lämpövuotoja sekä muita kehityskohteita energiatehokkuuden näkökulmasta. Talvi on hyvä aika tarkastella näitä. Lämpökamerakuvaus on hyvä apuväline osana tarkastelua.

Keväällä korjataan talven jälkiä

Talven lumi, jää ja pakkanen voivat aiheuttaa omakotitalolle monenlaisia vaurioita. Katolta ryminällä alas tulevat lumet aiheuttavat suuren vaurioitumisriskin, jonka seurauksena voi olla vääntyneitä sadevesikouruja, irtoavia kattoläpivientejä, irtoavia kattoturvatuotteina tai vaikka alapuolisten terassi- ja katosrakenteiden vaurioita.

Nämä vauriot olisi hyvä tarkastaa mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen – työturvallisuus huomioon ottaen. Mikäli vesikatolla on tarvittavat lumiesteet, katolta vauhdilla putoavat lumet ja jäät aiheuttavat vähemmän haittaa.

Ilmanvaihto kuntoon kevään koittaessa

Vaikka vesikatolla ei olisikaan talven aikana havaittu mitään varsinaisia näkyviä ongelmia, keväällä on hyvä silmäillä sen kunto läpi kokonaisuudessaan. 

Kevät on myös hyvä ajankohta käydä läpi esimerkiksi talon ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tyyppi ei käytännössä vaikuta puhdistustarpeeseen, vaan enemmän siihen, minkä verran puhdistettavaa on. 

Esimerkiksi koneellista ilmanvaihtoa varten on nykyisin saatavilla palveluita, joissa asiakkaalle postitetaan suodattimet ennalta määritetyin väliajoin. Näin ne tulee vaihdettua automaattisesti oikeaan aikaan ja säännöllisesti, mikäli ilmanvaihtokoneessa itsessään ei ole tähän opastavaa toimintoa tai hälytystä. 

Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus puolivuosittain

Vanha muistisääntö suodattimien vaihtamisesta keväällä ja syksyllä voi auttaa pitämään vaihtovälin säännöllisenä. Suodattimien vaihdon yhteydessä ilmanvaihtojärjestelmä on hyvä puhdistaa myös niiltä osin, kuin itse pystyy. Tämä tarkoittaa ilmanvaihtokoneen sisäpuolta, kanavien tulo- ja poistoilmaventtiileitä sekä tuloilmasäleikköä talon ulkopuolella. 

Ilmanvaihtokoneen käyttöohjeissa neuvotaan yleensä myös koneen puhdistus. Kanavien puhdistaminen ja ilmanvaihdon tasapainotus kannattaakin sitten jo jättää asiantuntijan tehtäväksi.

Kesällä tehdään ulkotöitä

Kesä menee monilla omakotiasujilla puutarhatöiden ja muiden nikkarointien parissa, jolloin omakotitalon huoltaminen ei ole päällimmäisenä asialistalla. Kesä onkin yleisesti parasta aikaa ulkoilmassa tehtäville rakennustöille, kuten julkisivun maalaukseen. Maalit, laastit ja muut nestemäiset tai massamaiset vedeneristeet vaativat yleisesti vähintään +5 °C ulkolämpötilan, että niitä voidaan käyttää. 

Kattopesu viimeistään kesällä

Kesäisin villiintyvät myös sammal ja jäkälä, jotka ovat haitaksi vesikatolle kattomateriaalista riippumatta. Omakotitalon katon puhdistus kannattaakin tehdä keväällä vai viimeistään kesällä ennen kuin kasvusto ehtii levitä liiaksi. Pesu pidentää katon käyttöikää – ja parantaa toki ulkonäköäkin. Kattoa pestessä tulee kuitenkin muistaa turvallisuus, tai antaa työ ammattilaisten hoidettavaksi. 

Syksyllä varaudutaan sateisiin…

Sadevesijärjestelmien puhdistus on syksyllä tarpeen. Puista tippuvien lehtien ja roskien takia, mutta myös siksi, että silloin sataa eniten. Syksy on luonnollisin hetki tarkastella rakennuksen kuivana pysymistä: vesikattoa, julkisivuja, ikkunoita, salaojia, sadevesijärjestelmiä ja niin edespäin.

Moni tilaa myös savuhormin nuohouksen viimeistään alkusyksyllä ennen varsinaisen lämmityskauden alkua. Nuohous parantaa tulisijan energiatehokkuutta ja lisää paloturvallisuutta. Nuohous on teetettävä vuosittain, mutta sen ajankohtaa ei ole määritelty. 

…ja tarkistetaan lämmityksen toimivuus

Syksyllä, viimeistään ennen lämmityskauden alkua on hyvä varmistaa myös talon lämmitysjärjestelmän toimivuus. Lämmitysjärjestelmän osalta tarkat ohjeet on syytä varmistaa käytössä olevan järjestelmän käyttöohjeista. 

Yleisohjeena voidaan pitää lämmönlähteen testausta, eli varmistusta, että se tuottaa lämpöä kuten pitää. Aika usein lämmitys ja lämminkäyttövesi kytkeytyvät toisiinsa, jolloin järjestelmä on lähtökohtaisesti käytössä ympäri vuoden. Lämmönjakotapaan liittyen on hyvä myös varmistaa, että lämpö kulkee määränpäähänsä ja kaikki termostaatit toimivat.

Huollettu öljylämmitysjärjestelmä toimii luotettavasti ja taloudellisesti

Omakotitalon lämmitysjärjestelmä on voinut olla pakkasista riippuen kovallakin käytöllä ja kaipaa talven jäljiltä ylläpitoa. Lämmityslaiteasennuksia tekevien liikkeiden urakoitsijajärjestö Lämmitysenergia Yhdistys ry ohjeistaa öljylämmityksen huoltamisessa seuraavasti: 

Kattila ja öljypoltin tulisi puhdistaa 1–2 vuoden välein, jottei nokea ja muita palamisjätteitä kerry tulipesän ja suuttimien pinnoille. Puhdistetut laitteet takaavat puhtaan palamistuloksen, jolloin saman lämmön tuottamiseen menee vähemmän energiaa.

Poltin ja kattila
Öljypoltin tulee huoltaa joko 2 vuoden välein tai 5 000 öljylitran kulutuksen jälkeen riippuen siitä, kumpi rajapyykki saavutetaan ensiksi. Kattila puhdistetaan kerran vuodessa; vanha kattila useammin. Savuhormi on nuohottava kerran vuodessa.

Ammattilaiset suorittavat normaalit huoltotoimenpiteet kuten kattilanpuhdistukset ja nuohoukset sekä poltinhuollot. Kattilanpuhdistus, poltinhuolto ja hyötysuhdemittaus kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Öljylämmityslaitteiston huollon yhteyteen voi nykyisin tilata halutessaan kattilatarkastuksen, josta saa lämmityksen energiatehokkuudesta kertovan tarkastuspöytäkirjan.

Öljysäiliö
Öljysäiliön tarkastuksista saa tietoa esimerkiksi omasta kunnasta. Tarkastus kannattaa tilata tarkastusliikkeeltä aina, jos on vähänkään epäselvyyttä säiliön kunnosta. Omistaja vastaa siitä, että säiliö on kunnossa.

Öljysäiliön puhdistaminen aika ajoin on tärkeää, sillä myös säiliöön kerääntyy ajan mittaan epäpuhtauksia, jotka helposti sekoittuvat öljyn joukkoon säiliön täytön yhteydessä. 

Lähde: Lämmitysenergia Yhdistys ry

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik