Pientalon paloturvallisuudesta huolehtimiseen kuuluu muutakin kuin toimiva palovaroitin ja nurkassa nököttävä sammutin. Oletko esimerkiksi testannut talonne poistumisreitit ja varmistanut, että palotikkaita pääsee varmasti turvallisesti pois?

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) on laatinut yleiset paloturvallisuusohjeet, joihin jokaisen kannattaisi tutustua. Koska ne ovat aika tiiviisti muotoiltuja, Omakoti-lehti kävi SPEKin vanhemman asiantuntijan Ilpo Leinon kanssa paloturvallisuuden kannalta tärkeitä asioita hieman tarkemmin läpi. 

Kiinteitä pistorasioita jatkojohtokaaoksen tilalle

Sähkölaitteet ovat yksi selkeä riskiryhmänsä palojen syttymisessä. Jos laite on vioittunut, ei sitä Leinon mukaan pitäisi missään nimessä yrittää itse rukata kuntoon, vaan viedä sähköliikkeeseen korjattavaksi tai vaihtaa uuteen. Sähkölaitteiden säännöllinen kunnontarkistus on sekin paikallaan.

Ongelmia voivat aiheuttaa muun muassa jatkojohdot, jotka risteilevät lattialla miten sattuu ja saattavat lojua kulkuteillä. Jaloissa pyörivät johdot pölyyntyvät, joutuvat tallotuksi ja niihin voi myös kompastua.
Se, missä määrin jatkojohtoihin joudutaan turvautumaan, riippuu Leinon mukaan usein talon rakentamisvuodesta. 

– Vanhassa rintamamiestalossa, jossa pistorasioita ei nykymitoituksen mukaan ole riittävästi ja jossa on nuorisoa ja useita latauksessa olevia laitteita, jatkojohtoja kertyy helposti liikaa. Tällöin voisi jo pyytää sähkömiehen paikalle ja teettää lisää kiinteitä pistorasioita.

Ja kun sähkömies pyydetään paikalle, kannattaa laittaa kerralla koko talon pistorasiat kuntoon.

– Kun talossa on eletty jo jonkin aikaa, on selvinnyt, mihin jatkojohtoja kertyy ja miten eri huoneissa olisi tarvetta uusien kiinteiden pistorasioiden paikoille. 

Kylmälaitteiden kohdalla jokavuotinen siivous, jossa poistetaan laitteiden taakse kertyneet pölyt, on yksi paloturvallisuutta lisäävä teko. Pölyt haittaavat myös ilmanvaihtoa ja lisäävät siten sähkönkulutusta. Vanhan kylmälaitteen vaihtaminen uuteen on sekin usein järkevää, sillä vanha laite on usein myös melkoinen energiasyöppö.

Valaisimien, etenkin pöytä- ja jalkalamppujen kohdalla, olisi hyvä katsoa, että ne on sijoitettu turvallisesti siten, etteivät ne kaatuessaankaan pääsee aiheuttamaan tulipalon vaaraa. 

Leino muistuttaa lisäksi, että pyykkejä ei todellakaan pidä ikinä laittaa löylyhuoneeseen kuivumaan.

– Jos haluaa hyödyntää saunan jälkilämmön pyykeille, niin pyykit pesuhuoneeseen kuivumaan ja saunan ovi raolleen. 

Liesiturvaa lemmikkiperheisiin ja isovanhemmille

– Liesi on ihan ykkösriskikohde eikä sitä voi koskaan korostaa liikaa. Kun kokataan liedellä, keskitytään siihen eikä touhuta samalla muuta, Leino sanoo painokkaasti. 

Kotitalouksissa, jossa on lemmikkejä, pieniä lapsia ja vanhenevaa väestöä, lieden kanssa tulisi olla erityisen tarkkana ja harkita vakavasti liesiturvalaitteiden hankkimista. Liesisuojauksilla ja -ritilöillä voidaan estää, ettei koiran tassu tai pieni käsi pääse kääntämään lieden katkaisijaa vahingossa päälle.

Vanhemman väestön kohdalla muunlaiset liesiturvalaitteet, kuten ajastimet ja liesivahdit, jotka tarvittaessa katkaisevat virran, voivat sen sijaan olla tarpeen. Leino patistaakin nuorempaa polvea katsomaan ikääntyvien vanhempiensa perään ja huolehtimaan siitä, että näiden koteihin hankitaan ajoissa tarvittavat ratkaisut.

– Koen, että on nimenomaan jälkikasvun tehtävä tarvittaessa huolehtia näistä asioista. 

Elävää tulta turvallisesti

Tulentekovälineet tulee säilyttää poissa lasten ulottuvilta, esimerkiksi lukollisessa laatikossa. 

–Tulentekovälineet houkuttavat helposti lapsia kokeilemaan tai leikkimään niillä, joten ne on syytä säilyttää sellaisessa paikassa, etteivät lapset saa niitä käsiinsä, Leino muistuttaa.

Kynttilät tulisi sijoittaa harkiten ja sammuttaa aina, kun on viimeinen huoneesta poistuja.

– Kynttilät eivät saa olla liian lähellä verhoja tai päästä kaatumaan eikä kynttilöitä pidä polttaa palamattomalla alustalla. Tämä pätee myös tuikkukynttilöihin, joille mainio alusta on esimerkiksi keraaminen astia. 

Tulisijan käyttö on periaatteessa yksinkertaista, mutta jos ei ole koskaan tai kovin usein elämässään käyttänyt tulisijaa, on tulisijan käytön perusteet syytä opetella tai kerrata. Jos tulisijasta löytyy käyttöohjeet, kannattaa perehtyä niihin: miten tuli vähitellen sytytetään ja miten peltien kanssa pelataan. Ohjeita tulisijan sytyttämiseen ja hyvään puunpolttoon löytyy muun muassa HSY:n Tulisijan käyttö -sivuilta (www.hsy.fi/poltapuhtaasti).

Turvallisuuden kannalta tärkeintä on, ettei peltejä laiteta kiinni liian aikaisin. Pellit kannattaa sulkea vasta, kun viimeinenkin hehkuva kipinä on sammunut. Palamisessa on aina häkää, ja tällä tavalla varmistetaan, ettei se jää sisälle. 

– Entisaikaisen ”lämmön pihtailun” voi unohtaa. Nykyajan varaava tulisija ottaa lämmön talteen kunnon liekkien aikana, eikä lämpö karkaa enää viimeisessä vaiheessa, Leino vakuuttaa.

Valitse nuohoojasi itse

Tulisijojen suojaetäisyyksistä on syytä huolehtia lähinnä silloin, kun vaihdetaan tulisija uuteen tai tehdään remonttia, jonka seurauksena palavia materiaaleja voi tulla liian lähelle tulisijaa.

– Uuden tulisijan kohdalla täytyy selvittää sen vaatimat suojaetäisyydet ja sopiiko se siihen paikkaan, missä vanha on ollut.

Säännöllinen tulisijan ja savupiipun nuohous kuuluu paloturvallisuuteen niin ikään. Useimmissa omakotitaloissa riittää, että nuohous tehdään kerran vuodessa. Piirinuohoojia ei enää ole, vaan nuohoojan saa nykyään valita itse. Leino kannustaakin vertailemaan nuohoojia ja vaatimaan, että näillä on nettisivuillaan kunnolliset hinnastot nähtävillä. Jos vanha nuohooja tulee kutsumatta ja puoliväkisin nuohoamaan, kuten Leinon mukaan kuulemma joskus tapahtuu, tätä ei tarvitse ottaa vastaan.

Valmistaudu pahimpaan

Kodissa pitää olla riittävä määrä palovaroittimia, jotka ovat myös toimintakuntoisia. 

– Tämä on niitä perusasioita, joita ei voi korostaa liikaa. Lain vaatima vähimmäismäärä on yksi per 60 neliötä, mutta suosittelen, että jokaisessa tilassa, jossa nukutaan, olisi palohälytin. 

Palohälyttimiä tulisi olla myös eri kerroksissa. Ihanteellista olisi, jos hälyttimet olisi myös kytketty toisiinsa. Pohjakerroksessa soiva palohälytin, kun ei välttämättä herätä yläkerran makuuhuoneessa nukkuvia.

– Nykyään on olemassa erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotka tuovat lisäturvaa. Kun on poissa kotona, voi esimerkiksi kytkeä virran tietyistä pistorasioista tai saada tiedon vesivuodosta. 

Mitä sammutusvälineisiin tulee, jokaisesta kodista tulisi löytyä ainakin sammutuspeite, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle.

– Nykyään sammutuspeitteitä on myös erilaisissa kuoseissa, joten jokainen löytänee sisustukseensa sopivan palopeitteen.

Myös sammutin olisi hyvä olla olemassa. Leino suosittelee nestesammuttimen hankkimista. 

– Se on yleispätevä sammutin, jolla pystyy sammuttamaan myös sähkölaitteet ja paljon siistimpi kuin jauhesammutin. Jauhesammuttimen käyttöä olen verrannut joskus siihen, että otapa 2 kilon vehnäjauhopussi ja heitä se ympäri olohuonetta. 

Leino soisi myös, että jokainen omakotitaloasuja kokeilisi varatietikkaita ennalta. 

– Varatietikkaita on huomattavasti mukavampi testata kaikessa rauhassa kuin tositilanteessa. Tällöin myös huomaa, jos niiden sijoittelu on hankala ja poistuminen itsessään vaarallista ja voi teettää tarvittavat muutokset. Ettei pääsisi käymään niin, että pelastut kyllä palolta, mutta mätkähdätkin jäiseen maahan. 

– Joskus tikkaiden sijaintia katsoessani olen ihmetellyt, millaisella selkärangalla varustettu ihminen niiden kautta muka pääsee ulos. Tikkaat saattavat olla ikkunoiden alla ilman minkäänlaista otinkahvaa tai laskeutumistelinettä. Pahimmassa tapauksessa tikkaat voivat olla jopa saranapuolella, jos esimerkiksi ikkunaremontissa ei ole huomioitu niiden sijaintia. 

Torju kymmenen yleisintä tulipalon syttymissyytä

• Vie vioittunut laite tai rikkoutunut sähköjohto heti huoltoon alan ammattilaiselle, äläkä korjaa itse.
• Säilytä tulentekovälineet poissa lasten ulottuvilta, esimerkiksi lukollisessa laatikossa.
• Älä tupakoi sisällä. Voit torkahtaa, jolloin tupakka sytyttää helposti tulipalon.
• Käytä tulisijaa käyttöohjeiden mukaisesti. Nuohouta tulisija ja savuhormi säännöllisesti.
• Varmista riittävät tulisijojen suojaetäisyydet. Älä kuivata pyykkejä löylyhuoneessa.
• Sijoita valaisin ja muut kuumenevat sähkölaitteet niin, että ne eivät aiheuta palovaaraa. Siirrä kuuma tai lämmin tuhka vain syttymättömään astiaan.
• Estä takasta kimpoavat kipinät suojaverkolla tai -luukuilla.
• Älä koskaan jätä ruokaa yksin liedelle kypsymään.
• Sijoita kynttilät harkiten ja sammuta ne aina, jos olet viimeinen huoneesta poistuja.

www.paloturvallisuus.info -osoitteesta löytyy myös EXIT – tie turvaan! – poistumisturvallisuusvideo, johon kannattaa käydä tutustumassa. 

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Freepik