Kun piha on vielä paksun lumikerroksen peittämä, pakkasen aiheuttamat routavauriot eivät pistä silmään. Niiden aika koittaa vasta kevään myötä, kun lumetkin sulavat.

Kuoppia nurmella, epätasaisuuksia kiveyksessä – keväällä pihalta paljastuvat routavauriot ovat kaikkea muuta kuin kauniita, mutta voivat myös vaikeuttaa pihalla liikkumista.

Viher- ja ympäristörakentajat VYRA ry:n hallituksen jäsen, viherrakentaja Mikko Suomalainen toteaa erilaisten painumien ja kuprujen olevan roudan yleisimpiä ja haitallisimpia jälkiä. Pihalle ilmestyneet kuopat ja epätasaisuudet havaitaan kuitenkin vasta lopputalven ja kevään aikana.

– Ongelmat muodostuvat siinä vaiheessa kun routa lähtee sulamaan, hän kertoo.

Yksinkertaistettuna routavauriot syntyvät maassa olevan veden jäätymisestä. Suomalaisen mukaan etenkin savi- ja hiesumaat ovat roudalle erityisen alttiita. Hiekkaharjuille rakennetut talot ovat puolestaan hyvin suojassa roudalta.

– Siellähän ei ole melkein lainkaan routaa, tai se on aivan vähäistä.

Hän huomauttaa, että omakotitalon pihalla sallitaan yleensä pieni routiminen, eikä siitä ole mitään haittaa. Routavauriot ovat usein ensinnäkin kosmeettinen ongelma:

– Näyttää rumalta jos pihakiveys repeilee, asfaltista puhumattakaan.

Suomalainen muistuttaa niillä olevan kuitenkin usein myös muita haittapuolia. Roudan epätasaiseksi mylläämälle pihalle esimerkiksi kertyy helposti vettä, joka sitten jäätyy lammikoiksi ja tekee pihasta pahimmillaan liukkaan kulkea.

Routa kuriin oikeilla rakennekerroksilla

Routavaurioiden syntymistä voi Suomalaisen mukaan estää parhaiten jo pihan perustusvaiheessa ensinnäkin tekemällä pohjatyöt oikein ja valitsemalla oikeat rakennekerrokset. Tämä edellyttää tietoa siitä, millainen tontin maaperä on.

– Nykyisin maaperätutkimus on käytännössä pakollinen, joten se maaperä tiedetään, hän toteaa. Se, millaista maaperää pinnan alta löytyy, selviää kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun kaivuutyöt aloitetaan.

Roudan torjunnan lähtökohdaksi Suomalainen esittää, että avuksi otettaisiin ammattisuunnittelija, joka osaa sitten valita pihalle oikeanlaiset rakennekerrokset.

– Toinen vaihtoehto on, että eristetään sitä routaa vastaan, tai sitten tietenkin näiden kahden yhdistelmä.

Salaojituksilla ja niiden kunnolla on myös merkittävä rooli pihan routavaurioiden välttämisessä. Suomalainen ensinnäkin toteaa, että rakenne täytyy saada kuivaksi.

– Vesihän pitää siis saada sieltä myös pois, hän tokaisee. Ei siis auta, jos piha kaivetaan auki metrin syvyydeltä ja sinne vaihdetaan oikeanlaiset maa-ainekset, jos alue vain täyttyy myöhemmin vedellä. Hän toteaa sorankin kyllä jäätyvän märkänä.

Eristelevyt routasuojauksen yksi vaihtoehto

– Jos maaperä on routivaa, maa-ainekset joudutaan vaihtamaan käytännössä routasyvyyteen saakka, kertoo Suomalainen.

Massanvaihtosyvyys vaihtelee hänen mukaansa yleensä 40 cm:stä metriin. Mikäli pihalla ei haluta kaivaa niin syvälle, rakennekerrosten paksuutta voidaan vähentää käyttämällä eristeitä. Suomalainen mainitsee esimerkiksi suulakepuristettujen eristelevyjen olevan usein omakotitalorakentajalle järkevä vaihtoehto.

– Se on tietenkin aika iso kustannus, joten täytyy puntaroida sitä, miten suuri massanvaihdon hinta on suhteessa eristelevyjen hintaan, ja kumpi niistä tulisi järkevämmäksi.

Pihalle ei voi kuitenkaan hänen mukaansa laittaa aivan millaisia eristelevyjä tahansa:

– On olemassa erilaisia eristeitä, ja eri maaperään tarvitaan eri paksuiset eristeet, Suomalainen painottaa. Eristelevyn paksuuden ja tyypin valinnassa voisikin olla hänen mielestään hyvä käyttää apuna ammattisuunnittelijaa.

Kupruileva kiveys on työläs korjata

Omakotiasujalle koittaa keväällä ikävä yllätys, kun edeltävänä kesänä vaivalla tehty kaunis pihakiveys onkin talven jäljiltä nyt kupruinen.

Suomalainen harmitteleekin niiden olevan kaikkein ikävimpiä routavauriotapauksia. Roudan runtelemia pihakiveyksiä on tullut hänellä vastaan suhteellisen uusissakin kohteissa.

– Niiden korjaamiseen ei ole oikeastaan kuin yksi kunnollinen vaihtoehto, eli ikään kuin aloittaa alusta ja tehdä ne rakennekerrokset oikein.

Pahasti kupruilevan pihakiveyksen voi myös yksinkertaisesti poistaa ja sen sijaan käyttää esimerkiksi kivituhkaa.

– Sora- tai kivituhkapihaa pystyy sitten vain tasoittamaan joka vuosi, toteaa Suomalainen.

– Miksei tietysti pihakiveystäkin voisi purkaa joka vuosi ja tehdä uusiksi. Se on kuitenkin hirveä homma.

Asfaltoitu autopaikka vaatii hyvän pohjan

Pihalle on asfaltoitu varta vasten paikka auton pysäköintiä varten. Routa on kuitenkin nostanut asfaltin niin pahasti kuprulle, että se jo raapii auton pohjaa. Mikä siis neuvoksi?

Suomalainen toteaa asfaltin olevan yksinkertaisesti ruman näköinen, jos se yhtään routii. Hän kertoo, että asfalttia itsessään ei kuitenkaan kannata korjata, jos samalla ei korjata myös pohjia sen alla. Muuten sama ongelma todennäköisesti vain toistuu seuraavanakin talvena.

– Jos halutaan, että pihalla on asfalttia, on rakennekerrokset pakko korjata, Suomalainen painottaa.

– Oikeastaan edullisin keino on poistaa asfaltti ja laittaa vaikka kivituhka pihalle, jolloin korjaaminen on helpompaa.

Vanhemmat korjauskohteet ovat hänen mukaansa usein juuri tällaisia. Kun esimerkiksi vanhoja kivituhkapihoja muutetaan kiveykselle tai parkkipaikkoja asfaltille tai kiveykselle, niissä on tehtävä aina tarvittavat maaperätutkimukset ja oikeat rakennekerrokset.

Nurmikon painaumat kuntoon lisämullalla

Jos routa on aiheuttanut pihanurmikkoon suuren painauman, vaatiiko sen paikkaaminen koko pintakerroksen poistamista? Sellaiseen ei sentään tarvitse ryhtyä, lohduttaa Suomalainen.

– Nurmialueella ei ole niin vaarallista, jos maa on vähän vinksallaan.

Hän toteaa, että jos ei satu olemaan mikään vannoutunut nurmikkohifistelijä, ei ole siis haitallista, vaikka nurmikko ei olisikaan aivan viimeisen päälle.

– Kuoppapaikkoihin voi lisätä vain uutta multaa ja siemenet päälle.

Multaa lisätessä hän muistuttaa kuitenkin varomaan, etteivät pihan pintavedet sen seurauksena ala valua taloon päin.

– Joskus on käyty korjaamassa sellaisia kohteita, joissa talo on alkanut kastua, kun on aina lisätty multaa, Suomalainen varoittaa. Lisätty multa on ajan mittaan kallistanut pihaa ja ohjannut hulevedet lopulta taloon päin – eli päinvastoin kuin olisi suotavaa.

Kaiken kaikkiaan nurmialueilla routavauriot ovat hänen mukaansa kuitenkin harvinaisia.

– Valtaosassa Suomea on yleensä lunta, joka estää maan jäätymistä, joten ei tule niin pahasti vaurioita.

Keväällä hän neuvookin odottamaan ensin rauhassa, että piha ensin sulaa kunnolla. Kun jäätynyt maa säiden lämmettyä taas sulaa, voi olla, että se painuukin taas paikalleen omia aikojaan.

Hyvin perustettua terassia ei routa hetkauta

Monen omakotitalon pihaa komistaa nykyisin laaja terassikokonaisuus, johon on soviteltu jos jonkinlaisia toimintoja kesäkeittiöstä oleskelutiloihin. Mikko Suomalainen painottaa, että Suomessa pitäisi kuitenkin kaikessa rakentamisessa muistaa ottaa huomioon olosuhteet:

– Meillä on lunta, jäätä ja routaa, hän muistuttaa.

Terassitkaan eivät ole immuuneja routavaurioille – riippuen siitä, miten ne on rakennettu. Jos terassi on perustettu kevyesti laattojen tai harkkojen päälle, sen pystyy Suomalaisen mukaan kiilaamaan itsekin tasaiseksi, vaikka routa olisikin tehnyt tuhojaan sen alla. Hän toteaa, että kiilatessa on kuitenkin varottava, ettei terassi nouse liikaa.

Esimerkiksi valetut terassiperustukset voivat olla kuitenkin vaikeampi tapaus korjata, joten routasuojaukseen tulisi kiinnittää jo perustusvaiheessa huomiota. Suomalainen kertoo, että terasseja tehdään nykyisin jonkin verran myös kairaperustuksella eli porapaaluilla.

– Ne ovat aika hyviä, koska paalut on asennettu routarajan alapuolelle, joten ne eivät liiku. Jos ne liikkuvat, niitä pystyy vähän säätämään.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Pixabay