Saunaa muistuttava hikoilumaja on intiaanien ikiaikainen perinne. Siellä puhdistuvat sekä keho että mieli. Satoja vuosia sitten sauna yhdisti suomalaissiirtolaisia ja intiaaneja niin, että suomalaiset säästettiin eurooppalaisia vastaan käydyissä sodissa.
Alussa oli vain vettä. Kilpikonna saapui lautalla pohjoisesta. Taivaasta putosi höyhenistä tehty köysi ja Maan Nimeäjä laskeutui Kilpikonnan lautalle.
Kilpikonna kertoi haluavansa päästä pois vedestä ja pyysi Maan Nimeäjää luomaan maata. Tämä teki työtä käskettyä ja pyöritti maasta pallon, maailman. Maan Nimeäjä ja Kilpikonna astuivat maalle.
Maan Nimeäjän talo oli ensimmäinen hikoilumaja. Hän istui siellä ja loi miehen nimeltä Kuksu ja naisen nimeltä Aamutähden Nainen, ensimmäiset ihmiset.
Näin kuuluu lyhennetty versio Pohjois-Amerikan maidu-intiaanien luomiskertomuksesta. Tarina kuvastaa sitä, miten hikoilumaja on ikiaikainen osa kansan perinnettä. Myytissä hikoilumaja on vanhempi kuin ihminen.
Intiaanikansojen yhteinen perinne
Hikoilumaja ei ole vain maidujen erikoisuus. Hikoilukylpy on Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa erittäin vanha perinne, jota on esiintynyt niin Pohjois-, Keski- kuin Etelä-Amerikassakin. Espanjalaiset konkistadorit tunsivat atsteekkien hikoilukylvyn eli temazcalin. Mayoilla oli samankaltainen perinne tuhat vuotta aiemmin.
Erityisen voimakas hikoilumajaperinne on Pohjois-Amerikassa, jossa jonkinlainen variaatio majasta on ollut lähes kaikkien intiaanikansojen keskuudessa. Tämän vuoksi se on tärkeä osa pan-intianismia eli eri heimojen välistä toimintaa. 1960-luvulla perustettu American Indian Movement valitsi hikoilumajan hengelliseksi perustakseen.
Ensimmäinen sauna?
On esitetty jopa sellaisia teorioita, että Pohjois-Amerikan intiaanien hikoilumaja olisi saunan alkumuoto, joka olisi levinnyt Siperian kautta Eurooppaan. Lapin yliopiston pohjoisen etnografian professori, saunoihin perusteellisesti perehtynyt Juha Pentikäinen pitää kuitenkin todennäköisimpänä, että ihmiset eri puolilla maailmaa ovat tehneet samankaltaisen keksinnön itsenäisesti.
– Hikoilumaja on vanha instituutio, mutta arvelen, että lämpöä tarvinneet ihmiset ovat maailman eri puolilla havainneet saman asian. Kun kivikasan lämmittää ja sen päälle laittaa nahkoja tai vuotia, syntyy lämmin tila, jossa voi viettää yönsä, Pentikäinen sanoo.
Hikoilumaja eli inipi
Intiaanien hikoilumajoja on useita eri tyyppejä. Varhaisimmissa versioissa majan sisällä poltettiin tulta. Näitä tavallisempi on kuitenkin tasankointiaanien hikoilumaja, jossa kivet kuumennetaan majan ulkopuolella.
Lakotat eli läntiset siouxit on yksi merkittävimmistä tasankointiaanikansoista. Nykyisin yleisin hikoilumajatyyppi on lakotojen hikoilumaja, josta he itse käyttävät termiä ”inipi”.
Inipi on hyvä esimerkki siitä, miten Amerikan alkuperäiskansoille hikoilumaja on perinteisesti paljon enemmän kuin vain peseytymispaikka. Kyse on kiinteästi uskontoon liittyvästä puhdistautumisrituaalista.
Kosmoksen pienoismalli
Tutkija Riku Hämäläinen on kirjoittanut hikoilumajoista näin:
– Hikoilumaja on kosmoksen pienoismalli, josta löytyvät maailmankaikkeuden elementit. Maja edustaa maata ja kaikkea siitä kasvavaa sekä vettä, tulta ja ilmaa. Se on rakennettu neljän ilmansuunnan mukaan. Vesi edustaa ukkosen olentoja, jotka ovat pelottavia mutta tuovat myös hyvää. Kuumille kiville heitetty vesi nousee ylös höyrynä. Lakotoilla ”ni” (”hengitys, elämä, höyry”) on elämän ilmenemismuoto. Jos ihmisen ni on heikko, sitä voidaan vahvistaa hikoilukylvyllä. Tuli symboloi Wakan Tankaa (”suuri pyhä”), joka edustaa kaikkia kosmoksen voimia ja olentoja.
Inipin runko on tehty kupolin muotoon taivutetuista pajunvitsoista, joiden päälle on aseteltu taljoja, mattoja tai tuohilevyjä. Majaan kuljetaan matalasta aukosta, joka osoittaa itään. Samaan suuntaan tehdään majan sisään kaivetusta kuopasta saatavasta maasta kymmenisen askelta pitkä pyhä polku, joka päättyy pieneen kumpuun, jota kutsutaan nimellä ”unci” eli isoäiti. Kumpua rakennettaessa lausutaan rukouksia isoäidille ja Wakan Tankalle.
Ikuisen tulen löylyä
Kummun viereen on sijoitettu nuotio, ”peta oihankeshni” eli ”ikuinen tuli”. Siinä kuumennetaan useiden tuntien ajan pyöreitä kiviä, jotka vieritetään lopulta inipin sisään niitä varten kaivettuun kuoppaan. Kivet symboloivat maata ja sen pysyvyyttä. Lukuisissa majan yksityiskohdissa toistuu pyhä luku neljä.
Kun maja on valmis hikoilukylpyä varten, siellä käyvät sekä miehet että naiset, perinteisesti kummatkin sukupuolet erikseen.
Riittiä johtaa tietäjä, joka menee majaan ensimmäisenä piippu ja tupakkaa mukanaan. Hän kiertää majaa myötäpäivään, asettaa tupakkaa kuopan reunustoille ja istuutuu majan perälle. Hän polttaa tuoksuvia suitsukkeita puhdistaakseen majan, piipun ja itsensä. Sitten hän täyttää piipun tupakalla, astuu ulos majasta ja vie piipun polkua pitkin kummulle.
Uudistaa ihmisen
Nyt on muiden rituaaliin osallistuvien vuoro astua majaan. Tietäjä rukoilee samaan aikanaan sanoin ”Hi ho! Hi ho! Pila maya!” (”kiitos”). Vasta kun kaikki ovat asettuneet majaan, tuodaan kivet sisään.
Piippu kiertää majan sisällä kädestä toiseen myötäpäivään. Monien intiaanikansojen hikoilumajarituaaleissa kivillä kuumennetaan psykoaktiivisia ainesosia sisältäviä kasveja kuten salviaa.
Riitin edetessä tietäjä toistaa erilaisia rukouksia, neljä kertaa neljään ilmansuuntaan, ja valelee kiville vettä.
Lakotojen mytologian kertomuksissa hikoilukylpy saa kuolleet heräämään eloon. Riitin koetaan uudistavan ja parantavan. Sen jälkeen on kuin uusi ihminen, joka pääsee äidin kohdusta maailmaan.
Valkoiset-miehet-jotka-ovat-samanlaisia-kuin-me
Suomalaisen saunan alkumuoto on tuohella, turpeella tai taljoilla verhottu maakuoppa, jota lämmittävät nuotiossa kuumennetut kivet. Kuulostaa kovasti intiaanien hikimajalta.
Intiaanit läimäyttelevät itseään hikimajassa ryytikimpuilla, oksilla, biisonin hännällä, maissinlehdillä tai kotkan siivestä tehdyllä viuhkalla. Kuulostaa kovasti suomalaisten vihtomiselta.
Intiaanien saunakulttuuriin perehtynyt dosentti Juha Hiltunen Oulun yliopistosta kertoi muutama vuosi sitten Kansainvälisen savusaunaklubin savusaunakongressissa seuraavasti.
– Kun ensimmäiset suomalaiset siirtolaiset menivät Amerikkaan 1600-luvulla nykyisen Delawaren tienoille, paikalliset intiaanit alkoivat kutsua heitä nimellä ’hikimajaihmiset’ tai ’valkoiset-miehet-jotka-ovat-samanlaisia-kuin-me’ sen vuoksi, että suomalaiset kävivät saunassa. Kuten intiaanit hikimajassaan inipiissä. Saunan vuoksi suomalaiset tulivat hyvin toimeen intiaanien kanssa ja ensimmäisten intiaanisotien aikana suomalaisten asumukset jätettiin tuhoamatta.
Sauna paitsi uudistaa, myös yhdistää ihmisiä.
Maailman saunat
* Tämä on ensimmäinen osa juttusarjassa, jossa perehdytään maailman saunakulttuureihin ja saunan historiaan.
* Artikkelin lähdeaineistona on käytetty Juha Pentikäisen toimittamaa teostaLöylyn henki – kolmen mantereen löylyt.