Eduskunnan puhemiehen nuija kopsahti tammikuussa energiantodistuslain hyväksymisen merkiksi. Uusi laki vaatii energiatodistuksen vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Aiemmin energiatodistusta tarvittiin vain uusissa pientaloissa ja vanhoissa yli kuuden asunnon asuinkiinteistöissä.
Uudistunut energiatodistuslainsäädäntö edellyttää energiatodistusta vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Tähän asti todistusta on vaadittu vuodesta 2008 uudisrakentamisessa rakennuslupavaiheessa sekä vuodesta 2009 lähtien myynti- ja vuokraustilanteissa suurissa rakennuksissa sekä uusissa pientaloissa.
– Uudistuksen myötä myös vanhan pientalon ostaja ja vuokraaja voi vertailla eri rakennusten energiatehokkuutta valintaa tehdessään. Tärkeää on myös se, että uusi todistus sisältää suosituksia energiatehokkuuden parantamiseen, joista on hyötyä sekä nykyiselle että tulevalle asukkaalle, sanoo asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.
Suositusten lisäksi todistus sisältää tiedon sen hetkisten käyttäjien toteutuneesta ostoenergiankulutuksesta.
Lakiuudistuksella pientalot otetaan entistä suuremmin joukoin mukaan energiansäästötalkoisiin. Suomessa pientalojen energiankulutuksen osuus kaikkien rakennusten energiankulutuksesta on 27 prosenttia. Kaiken kaikkiaan rakennuksissa kuluu jopa 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.
Siirtymäaika ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille
Uudistetut energiatodistukset tulevat käyttöön vaiheittain. Uusia todistuksia tehdään heti lain voimaantulon jälkeen lähes kaikessa uudisrakentamisessa sekä myynnin ja vuokrauksen yhteydessä asuinkerrostaloissa ja uudehkoissa pientaloissa.
Ennen vuotta 1980 rakennetuissa pientaloissa energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä vasta heinäkuun alusta 2017 lähtien. Lisäksi muutamilla muilla rakennustyypeillä on siirtymäajat. Energiatodistusta ei tarvita muun muassa loma-asunnoille, suojelluille tai pienille, alle 50 m² kokoisille rakennuksille.
Mikäli kiinteistö on esimerkiksi arvoltaan vähäinen, energiatodistus voidaan laatia valmiin lomakkeen avulla niin kutsutun kevennetyn menettelyn kautta. Silloin todistuksen laatijan ei tarvitse käydä paikan päällä eikä rakennuksen energialuokkaa määritellä.
Energialuokan vertailu tuttu kodinkoneista
Rakennuksen energiatehokkuus määritellään energiatodistuksessa samalla tavalla kuin viime kesänä voimaan tulleissa uudisrakentamisen energiamääräyksissä. Energialuokitus pohjautuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta ostoenergiankulutuksesta painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla.
Laskennallinen energiatodistus tarjoaa rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin perustuvaa tietoa, joka ei ole riippuvainen käyttäjien käyttötottumuksista. Vastaava vertailumenettely on tuttu kodinkoneiden energiamerkinnöistä.
Uudistuksen myötä rakennuksen energialuokka, joka ilmaistaan parhaimmasta huonoimpaan kirjaimilla A–G, tulee ilmoittaa myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Lisäksi energiatodistus tulee laittaa näkyville suurissa rakennuksissa, joissa yleisöpalvelutilojen koko on yli 500 m².
Tavoitteena selkeä ja vertailukelpoinen energiatodistus
Taloyhtiöissä on tähän asti ollut sekä suppeita, isännöitsijän antamia energiatodistuksia että näitä laajempia, erillisiä energiatodistuksia. Uusi laki poistaa suppeat todistukset ja jatkossa energiatodistuksia saavat laatia vain henkilöt, joilla on voimassa oleva energiatodistuksen laatijan pätevyys. Heitä oli Suomessa marraskuun alussa 620.
– Uusi energiatodistuslainsäädäntö selkeyttää nykyistä tilannetta, kun neljän todistuksen malli vaihtuu yhden todistuksen malliksi. Lisäksi uudistus tuo viimein pienille taloyhtiöille ja pientaloille mahdollisuuden vertailla niiden energiakulutusta, sanoo yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.
Uusi laki astuu voimaan ensi kesäkuun alussa.