Erilaisten tuholaisten torjumiseen löytyy usein ratkaisu suoraan kaupan hyllyltä, kunhan onnistuu ensin tunnistamaan, millaisesta ongelmasta on kyse.

Tuhoeläimet voivat aiheuttaa haittaa yhtä lailla asunnolle, sen irtaimistolle kuin asukkaiden terveydellekin. Lisäksi ne ovat ennen kaikkea aikamoisen viheliäinen riesa, johon ei mielellään törmäisi ensinkään. Jos kotiin pääsee pesiytymään tuhohyönteisiä tai -jyrsijöitä, niistä pääsee toki eroon oikeilla toimenpiteillä, mutta tuo tieto ei itse tilanteessa usein juuri lämmitä. Erilaiset tuholaisongelmat ovat viime vuosina jopa yleistyneet – osittain suomalaisten lisääntyneen ulkomaanmatkailun myötä – ja tämä on havaittu myös tuholaistorjujien keskuudessa. Alalla on aiheuttanut muutoksia myös vuodesta 2016 voimaan tullut EU-lainsäädännön vaatimus, että tuholaistorjuntaa tarjoavilla ammattilaisilla tulee olla alan tutkinto suoritettuna. Uudistuksen lähtökohtana oli, että tuholaisongelmia hoidettaisiin tasapuolisesti koko unionin alueella ja käytetyt torjunta-aineet olisivat yhtenevät.

– Samalla on lisätty tietoisuutta ja yleistieto tuholaisongelmien ratkaisemiseksi on kasvanut valtavasti, toteaa tuholaistorjunta-alan kouluttaja Lasse Jansson Koulutuskeskus Salpauksesta, joka tarjoaa Suomessa ainoana oppilaitoksena tuholaistorjunta-alan koulutusta.

Koulutuksessa käydään läpi kattavasti muun muassa alan lainsäädäntöä, etenkin eläinsuojelulakia, mutta myös hyönteisten tunnistusta sekä eri torjunta-aineiden vaikutuksia. Päteviä alan toimijoita löytyykin jo eri puolilta Suomea runsaasti, myös pieniltä paikkakunnilta.

Lainsäädäntö on muuttanut käytäntöjä

Omakotitaloissa harmia aiheuttavat Janssonin mukaan usein tuhojyrsijät kuten hiiret, kotihiiri ja metsähiiri. Myös metsämyyrät voivat koitua ongelmaksi, mutta ovat helposti hallittavissa pyydyksillä. Herttaisiksi metsäneläimiksi usein mielletyt oravatkin saattavat kuitenkin tuottaa helposti tuhoa etenkin sotkemalla eristevilloja talon ylävälipohjassa.

– Ne aiheuttavat hajuhaittoja, kun muutaman vuoden pitävät siellä pesiä ja ulostavat villoihin. Orava on kaunis eläin, mutta kun se pesiytyy taloon, se aiheuttaa aikamoisia riskejä.

Oravaongelmassa kannattaa Janssonin mukaan kääntyä paikallisen riistanhoitopiirin puoleen. Riistanhoitopiiri voi neuvoa lähimmän metsästäjän, joka pystyy hoitamaan oravaongelman ja pyytämään oravat pois luvallisesti. Lisähaasteita jyrsijöiden torjuntaan on tuonut EU:n biosidilainsäädäntö, jolla pyritään muun muassa estämään tuholaistorjunta-aineiden leviäminen luontoon.

– Jyrsijämyrkkyjä on kokonaan uudelleenarvioitu. Ennen niitä pidettiin turvallisina, tänä päivänä tiedetään enemmän, kertoo Jansson.

Hän toteaa jyrsijämyrkkyjen kiertävän luonnon eläimistössä monta sukupolvea. Myrkytettyjä rottia, hiiriä tai myyriä syöville eläimille tulee niiden haittavaikutuksista selvä lisääntymisriski.

– Varmaan suurin osa kuluttajista pystyy tekemään torjuntaa itse tänä päivänäkin vanhanaikaisilla ja uudenaikaisilla loukuilla, ja hiirien torjuntaan löytyy vielä kauppamyrkkyjäkin. Ammattilaiset ryhtyvät nykyisin kuitenkin hakemaan ensin ratkaisua täysin myrkyttömistä vaihtoehdoista, kuten heti tappavista pyydyksistä. Biosideja hyödynnetään vasta todellisissa ongelmatapauksissa.

Ludeongelma voi vaatia järeämpiä keinoja

Tuholaisongelmista puhuttaessa erilaiset tuhohyönteiset ovat aivan oma lukunsa. Lasse Jansson arvioi, että tänä päivänä niiden osalta suurin ongelma ovat luteet eli lutikat, joiden suhteen tuholaistorjujat tekevätkin paljon työtä.

– Ne eivät ole kiva ongelma, mutta täysin hoidettavissa, hän lohduttaa.

Osittain ongelman taustalla on viime vuosina yleistynyt ulkomaanmatkailu, mutta Jansson toteaa luteiden leviävän yhtä lailla Suomen sisällä.

– Täällä on ollut jo vuosia noita kantoja leviämässä. Kun tulee sopivia vieraita tai itse on jossain vieraisilla, niitä voi tulla tavaroiden mukana. Jos tilanne huomataan heti, sitä pystytään hoitamaan helpoillakin toimenpiteillä, kuten siivouksella ja höyryttämällä sängyt ja kalusteet. Mikäli ludeongelma havaitaan kuitenkin vasta kuukausien jälkeen, kanta on tavallisesti jo suuri ja luteet ovat ehtineet pesiytyä talon rakenteisiin.

– Silloin ongelma voi olla jo aika iso, ja saattaa vaatia hieman rakenteiden aukaisua. Silloin voidaan käyttää biosidivalmisteita ja lämpö- tai höyrykäsittelyä.

Keskimäärin lämpökäsittely voidaan joutua tekemään 2–3 kertaa, mutta Jansson kertoo, että torjunnan aikana asunnossa voidaan pääasiassa asua. Käsittelykertojen välissä on vain hyvä, että kodissa seurataan, onko ongelma hävinnyt, mutta käsittelyn aikana asunnosta on hyvä pysyä pois noin vuorokauden ajan. Näin tuholaistorjujat voivat tehdä vapaasti kaikki tarvittavat toimenpiteet, eivätkä ne aiheuta asukkaille esimerkiksi herkistymisriskiä.

Tuhohyönteisiä on laidasta laitaan

Luteiden lisäksi tyypillisiä, mutta vähemmän raivostuttavia tuholaisia ovat esimerkiksi turkiskuoriaiset.

– Ne tulevat asuntoihin ja syövät siellä tekstiilipölyä, jota joka asunnossa on. Sitten kun ne siirtyvät hyviin villatuotteisiin, se on todella ikävä ongelma, huomauttaa Lasse Jansson.

Noistakin vihulaisista päästään hänen mukaansa kuitenkin eroon suhteellisen helposti tuulettamalla hyvin tai viemällä saastuneet tekstiilit ulos pakkaseen tai saunaan lämpökäsittelyyn. Myös erilaisilla aerosolivalmisteilla päästään hyvin tuloksiin. Jansson toteaa muurahaisten olevan omakotitaloissa kenties yleisin tuholaisongelma. Talon ulkopuolella niitä voi esiintyä maaperässä sokkelin vieressä tai laatoituksen alla.

– Jossain vaiheessa keväällä ne sitten siirtyvät sisälle, kun ravintoa ei löydy.

Hän lohduttaa, että muurahaiset aiheuttavat yleensä kuitenkin lähinnä esteettistä haittaa. Lisäksi kaupoista löytyy valmisteita, joiden avulla niistä pääsee helposti eroon. Muita tyypillisiä kodin kutsumattomia vieraita ovat kosteissa tiloissa viihtyvät sokeritoukat, jotka liikkuvat tavallisesti yöaikaan. Niitäkin voidaan torjua helposti aerosoleilla. Myös vanha kunnon torakka saattaa vielä ilmestyä aiheuttamaan harmia, vaikka onkin nykyisin jo melko harvinainen ilmestys. Janssonin mukaan niitäkin joudutaan kuitenkin vuosittain hävittämään muutamista asunnoista, tosin niistä on melko vaivatonta päästä eroon ominkin päin erilaisilla torjuntageeleillä.

– Torakat ovat ehkä olleet vähän taka-alalla ludeasioiden vuoksi, mutta jos niitä esiintyy elintarviketiloissa, se on kyllä todellinen haitta, hän lisää.

Todellinen vai esteettinen ongelma?

Jos kotona alkaa ilmaantua merkkejä tuholaisongelmasta, Jansson neuvoo aluksi selvittämään, millainen ongelma on ylipäätään käsillä. Esimerkiksi tuhohyönteisistä pääsee huomattavasti vikkelämmin eroon, kunhan ensin tunnistetaan, mistä hyönteisestä tarkalleen on kyse ja minne ne ovat pesiytyneet.

– Tänä päivänä tietysti netistä löytyy aika paljon tietoa, on se sitten viranomaisten tai jonkin tutkimuslaitoksen.

Toiseksi hän kehottaa miettimään, onko kyseessä todellinen vai pelkästään esteettinen ongelma.

– Kannattaako lähteä käyttämään valtavasti voimavaroja, jos kotona on muutama muurahainen? Se ei ketään häiritse. Muurahaiset eivät yleensä aiheuta varsinaista haittaa, mutta saattavat eksyä asuntoon ruuanmurusten perässä. Ne saakin siis pidettyä suhteellisen helposti aisoissa huolellisella siivoamisella. Jotkin tuhohyönteiset voivat kuitenkin esimerkiksi vahingoittaa elintarvikkeita, mikä tekee niistä ikävän riesan.

Jansson huomauttaa, että jos jauhopussista löytyy hyönteisten toukkia tai hinkalokuoriaisia, jauhot ovat käyttökelvottomia. Jyrsijät puolestaan voivat aiheuttaa mikrobiongelmia ja levittää myyräkuumetta, joten niitä ei kannata jättää mellastamaan kotinurkkiin.

Pienetkin keinot auttavat tuholaisia vastaan

Esimerkiksi elintarvikkeisiin pesiytyneistä hyönteisistä voi päästä eroon jo hävittämällä kuivakaapin sisällön ja siivoamalla perusteellisesti, mutta jos ongelmaa ei saa omin voimin taltutettua, apuun kannattaa pyytää ammattilainen. Kodin tuholaisongelmia saatetaan kuitenkin vielä aivan turhaan häpeillä niin paljon, että kynnys ottaa yhteyttä tuholaistorjujaan on korkea. Lasse Jansson muistuttaa, että ongelmiin tulisi reagoida heti, jolloin ne voidaan vielä hoitaa vaivattomammin.

– Mitä nopeammin itse reagoi, sitä helpommalla pääsee. Ja esimerkiksi ludeongelma ei ole missään nimessä kodin puhtaudesta kiinni. Luteita voi olla hyvin siivotuissa asunnoissa ja niissä, joissa siivouksesta ei huolehdita. Toisinaan tilanne voi vaatia kuitenkin myös yhteistä vaivannäköä. Jos kotiin pesiytyy rottia, kannattaa asiasta keskustella suoraan naapureiden kanssa ja tehdä torjuntatoimenpiteet yhtä aikaa. Muuten rotat saattavat vain siirtyä viereisiin taloihin, eikä ongelma ratkea.

Miten omakotitalossa voitaisiin sitten yrittää ehkäistä jo ennalta jyrsijöiden, lintujen ja hyönteisten pesiytyminen? Janssonin mukaan jo pienetkin keinot voivat auttaa:

– Esimerkiksi biojäteastiasta huolehtiminen on yksi tärkeä asia, ja että pihakompostin pohjassa olisi verkko. Tuhohyönteisten osalta hyvän avun saa puolestaan jo siitä, että kesän helteillä, kun ikkunoitakin yleensä pidetään auki, ikkunat varustetaan hyönteisverkoilla. Näin kärpäset ja muut hyönteiset eivät pääse huoneistoon alun perinkään.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Dreamstime