Automaatio auttaa sähkön kulutusjoustossa

Kun säästä riippuva sähköntuotanto yleistyy, myös kodeissa täytyy joustaa sähkönkulutuksessa. Jousto ei kuitenkaan tarkoita asumismukavuudesta tinkimistä. Sen sijaan kulutusjousto tuo omakotiasujalle etuja, joista hyötyy eniten, jos kodissa on pörssisähkösopimus sekä energiankäyttöä ohjaavaa automaatiota.

Sähkön kulutusjousto eli kysyntäjousto on monille uusi käsite. Siihen on nyt alettu herätellä etenkin omakotiasujia, sillä pientaloissa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa kulutusjoustoa. Kulutusjousto tarkoittaa kodin sähkönkulutuksen ajallista ohjausta eli hallintaa. Säästä riippuvan energiantuotannon eli muun muassa tuuli- ja aurinkosähkön lisääntyessä myös kodeissa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota sähkön kulutukseen.

–Tulevaisuudessa ja osittain jo tällä hetkellä sähköjärjestelmässä on enemmän tuotantoa, joka seuraa säätilaa. Kun säästä riippuva tuotanto yleistyy, koko sähköjärjestelmältä vaaditaan yhä enemmän joustavuutta, kertoo voimajärjestelmän käytön kehityspäällikkö Jonne Jäppinen kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

Koska hetkittäin sähkön kysyntä ylittää tuotannon, sähkön hintaerojen vaihtelu tulee todennäköisesti lisääntymään.

– Tämä antaa kuluttajalle mahdollisuuden säästää rahaa. Jos energiankulutuksessa pystyy joustamaan silloin kun sähkö on kallista, ja keskittämään kulutusta hetkiin jolloin sähkö on halvempaa, saa kulutusjoustosta selkeää hyötyä. Jos sähkön siirrossa siirrytään tehoperusteiseen hinnoitteluun, se todennäköisesti kasvattaa kuluttajien innokkuutta kulutusjoustoon. Onnistunut jousto pienentää sähkönkulutuksen huipputehoa ja näin ollen myös siirtomaksua.

Kotitalouksilla on merkittävä rooli kulutusjouston lisäämisessä

Fingridiltä ilmestyi syksyllä 2018 opas sähkönkulutuksen hallintaan. Opas tarjoaa tietoa siitä, miten kotitaloudet voivat vaikuttaa energiankulutukseensa ja sen kustannuksiin kulutusjouston avulla. Oppaalla halutaan herätellä kotitalouksia varautumaan tulevaisuuteen jo nyt. Sähkön järkevällä käytöllä varmistetaan, että sitä riittää kaikille myös tulevaisuudessa. Kotitaloudet ovat merkittävä sähkönkuluttajaryhmä ja keskeisessä roolissa kulutusjouston lisäämisessä. Yksittäisen asunnon osuus energiankäytöstä on pieni, mutta yhteisvaikutus on suuri. Fingridin mukaan asumiseen kuluu Suomessa noin 20 prosenttia energiankäytöstä. Luvussa ovat mukana niin pientalot kuin kerrostalot.

– Kerrostaloasukkaalla on kuitenkin melko pienet mahdollisuudet kulutusjoustoon, koska sähköä kuluu lähinnä ruoanlaittoon ja valaistukseen – niistä on huono joustaa. Suurin säästöpotentiaali on kohteissa, joissa sähkönkulutus on kohtalaisen suurta, eli rivitaloissa ja pientaloissa. Ylipäätään sellaisissa kohteissa, missä sähköllä lämmitetään joko rakennus tai käyttövettä tai molempia, Jäppinen kertoo.

Huomio laitteiden energiatehokkuuteen ja kulutustottumuksiin

Kulutusjoustossa kodin sähkönkäyttöä säädellään käytännössä siten, että kaikki toiminnot eivät käytä sähköä samanaikaisesti. Kotiin kannattaa lähtökohtaisesti valita mahdollisimman energiatehokkaita laitteita ja miettiä omia kulutustottumuksia niiden suhteen. Monissa uusissa kodinkoneissa käyttöä on myös mahdollista ohjata ajastimella. Sähkölaitteiden manuaalinen säätö huipputehon rajoittamiseksi ei kuitenkaan välttämättä ole mielekästä.

– Se, että kotona kulkee sammuttelemassa valoja tai sähköuunia kesken kaiken, ei ole järkevää. Suurin potentiaali kulutusjoustossa liittyy talon tilojen, käyttöveden tai ilman lämmittämiseen. Esimerkiksi sähköuunin tai pesukoneiden toiminnan ohjaus ja katkominen voi myös heikentää asumismukavuutta, ja toisaalta tällaisessa ohjauksessa säästö jää kuitenkin hyvin pieneksi, toteaa Jonne Jäppinen.

Hän ottaa esimerkin omasta kodistaan, jossa käytetään pörssisähköä.

– Tässä taannoin seurasin pörssisähkön tuntihintaa ja katsoin että on kallis tunti menossa. Sauna oli tuolloin päällä ja ruoanlaitto oli juuri alkamassa. Mietin, pitäisikö joustaa ja siirtää ruoanlaitto saunomisen jälkeen, ja laskin paljonko tästä tulisi säästöä. Lopputulos oli, että joustolla olisi säästänyt 20 senttiä.

Kulutusjousto ei tarkoita asumismukavuudesta tinkimistä

Jäppinen toteaakin, että automaatio on paras tapa ohjata kodin energiankulutusta ja sen ajoitusta.

– Kun sähkötehoa ohjataan automaation avulla, säästöä syntyy joka päivä, läpi vuoden, ja automaatio hoitaa kaiken. 20 sentistä tulee 20 euroa ja ajan kanssa 200 euroa. Jos yhtenä hetkenä yrittää säätää jotain manuaalisesti, harvoin siitä suuria säästöjä tulee. Automaation avulla esimerkiksi talon lämmitys voidaan tauottaa hetkellisesti, kun energiaa käytetään paljon muuhun, kuten vaikkapa saunan lämmitykseen.

– Jos taloa ei hetkellisesti lämmitetä, sillä ei ole suurta vaikutusta asumismukavuuteen, Jäppinen toteaa.

Kulutusjoustoa ei siis tarvitse tehdä asumismukavuuden tai kotirauhan kustannuksella.

– Automaation ansiosta päästään jopa parempaan asumismukavuuteen. Missään nimessä se ei ole tavoite, että jouston takia hytistään kylmässä talossa, ja säästetään sillä 50 senttiä.

Automaation avulla voi saada aikaan paitsi kulutusjoustoa, myös laajempaa energiansäästöä.

– Jos talon lämmitysjärjestelmä on varustettu älykkäillä termostaateilla, nekin voi säätää toimimaan automaation avulla. Esimerkiksi arkityöpäivinä huonelämpötilat voisivat olla alhaisemmat talonväen ollessa poissa. Lämmitykset voisivat tulla päälle tuntia ennen kuin asukkaat palaavat kotiin. Näin saataisiin aikaan kokonaisvaltaista energiansäästöä.

Sähkön huipputehoa on hallittu taloissa ennenkin

Nyt puhutaan sähkönkulutuksen älykkäästä ohjaamisesta, mutta sähkönkulutuksen huipputehon hallinta teknisten ratkaisujen avulla ei sinällään ole uusi idea.

– Ennen vanhaanhan monien omakotitalojen ja rivitalojen sähköistykseen asennettiin vuorottelu. Kun talossa kytkettiin paljon sähkötehoa päälle, joku toinen laite estettiin – esimerkiksi sähkökiukaan ollessa päällä patterit eivät olleet. Tällainen oli aikoinaan yleistäkin, mutta sittemmin asennuksista on luovuttu.

Jonne Jäppinen uskoo, että modernilla automaatiolla tehonhallinnan ratkaisuja saadaan rakennettua aiempaa fiksummin. Joitain ratkaisuja sekä palveluja sähkönkulutuksen älykkääseen ohjaamiseen on jo markkinoilla, mutta ala kehittyy vielä. Jäppisen mukaan vanhempaankin taloon on mahdollista saada kulutusjoustoa automatisoiva ohjausjärjestelmä.

– Se vaatii kuitenkin jonkinlaisen investoinnin ja asennuksia. Mahdollisesti monista eri osista koottavan järjestelmän rakentaminen vaatii myös suunnittelijalta laajaa ymmärrystä kokonaisuudesta. Paras hyödynnettävyys tällaiselle järjestelmälle on nimenomaan taloissa, joissa on sähkölämmitys tai käyttövettä lämmitetään sähköllä.

Kulutusjousto näkyy parhaiten pörssisähköasiakkaan laskussa

Sähkösopimuksen tyypillä on ratkaiseva merkitys kulutusjoustosta saatavan rahansäästön kannalta.

– Jos sähkösopimus on kiinteähintainen, asiakas ei saa selkeää hyötyä, vaikka kuinka joustaisi sähkönkulutuksessaan. Niin sanotussa pörssisähkössä joustosta saatavat edut korostuvat: jos energiankäytön pystyy optimoimaan siten, että kuluttaa kalliilla tunneilla vain vähän, saa selkeää hyötyä. Pörssihintaan sidottu sähkösopimus palkitsee siis parhaimmillaan hyvin, toteaa Jonne Jäppinen.

Pörssihintaan sidotussa sähkösopimuksessa sähkön hinta muuttuu jatkuvasti.

– Sähkön tuntihintaa voi tarkkailla esimerkiksi Fingridin maksuttoman tuntihintasovelluksen avulla. Näin voi mobiilisti seurata, kuinka sähkön hinta vaihtelee tunneittain.

Jäppinen suosittelee perehtymään pörssisähköön etenkin jos taloudessa on sähköauto.

– Itse olen ladannut sähköautoa kotona pörssisähköllä jo neljä vuotta. Joskus halvimmilla tunneilla akun täyteen lataaminen voi olla melkein ilmaista. Halvat tunnit usein osuvat aamuyölle. Latauksen ajoituksessa voi käyttää perinteistä kellokytkinjärjestelmää, mutta latausoperaattoreiden kautta on saatavilla myös älykkäitä latausjärjestelmiä. Jos latausmäärä on iso joka yö, latausjärjestelmän kautta latauksen pystyy aidosti ohjaamaan halvimmille tunneille.

Näin pääset alkuun kulutusjoustossa

• Ota selvää kodin sähkönkulutuksesta. Huomioi energian kokonaiskulutus sekä se, kuinka kulutus vaihtelee vuositasolla ja päivittäin. Monilla sähkönmyyjillä tai verkkoyhtiöillä on käteviä verkkopalveluita, joista voi nähdä energian kulutuksen jopa tunneittain.

• Arvioi kuinka kulutus jakautuu eri laitteiden välillä. Omalta energiayhtiöltä voi myös saada lainaan sähkönkulutusmittarin kodinkoneiden ja muiden laitteiden sähkönkulutuksen mittaamiseen.

• Ota selvää myös kodin sähkösopimuksesta: jos sopimus on kiinteähintainen, kulutusjoustosta ei välttämättä saa selkeää rahallista hyötyä. Joustosta saatava säästö näkyy parhaiten pörssisähköä käyttävien sähkölaskussa.

Artikkelin lähteenä Opas kulutusjoustoon: Hallitse kotisi sähkönkulutusta (Fingrid)

Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva: Fingrid Oyj