Omakotitalon ylläpidossa riittää tekemistä joka vuodenajalle. Korjausrakentamisen asiantuntija neuvoo pitämään keväällä ja syksyllä erillisen huoltopäivän, jotta kaikki kodin huoltotoimenpiteet tulisivat varmasti tehtyä.

Omakotitalon ylläpidossa riittää tekemistä ympäri vuoden. Tämä on selvää varsinkin heille, jotka ovat asuneet omakotitalossa jo pidempään.

Tuoreempi asukki, joka on aiemmin saattanut tottua siihen, että taloyhtiö vastaa kiinteistön kunnossapidosta, ei kuitenkaan tule välttämättä ajatelleeksi, mitä kaikkea talossa olisi hyvä tehdä.

Väitöskirjatutkija Petri Annila opettaa korjausrakentamisen opiskelijoita Tampereen yliopistolla ja toimii projektipäällikkönä Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä. Hän pitää talon ulkopuolella tärkeimpinä toimenpiteinä kuivatusrakenteiden toimivuudesta huolehtimista sekä vesikaton kunnon seurantaa.

– Tämä tarkoittaa muun muassa sadekourujen puhdistamista ja huolehtimista siitä, että sade-, sulamis- ja pintavedet kastelisivat rakennusta mahdollisimman vähän.

Talon sisäpuolella puolestaan hänen mielestään on tärkeintä huolehtia siitä, että talotekniikka, erityisesti ilmanvaihto ja lämmitys toimivat kuten pitääkin.

Omakotitalossa säännöllistä seurantaa tai ylläpitoa voivatkin kaivata muun muassa vesikatto, putkisto, ilmanvaihto, ikkunat ja niiden tiivistykset, salaojitus, sadevesijärjestelmät… Lista on vaikuttavan pitkä.

Annila toteaa, ettei ajankohdalla ole monien toimenpiteiden osalta kuitenkaan juuri merkitystä. Hän ehdottaa pitämään keväällä ja syksyllä erillisen huoltopäivän, jolloin suurin osa huoltotoimista hoidettaisiin.

– Käytännön toteutuksen kannalta helpointa voisi olla, että kaiken tekisi kerralla, jolloin ne tulisi ehkä varmemmin tehtyä – verrattuna siihen, että asioita tekee silloin tällöin ympäri vuoden, jolloin jotain jää helposti kokonaan tarkastamatta.

Osa huoltotoimista voi unohtua tarkaltakin

Kokeneellakin omakotiasujalla saattaa osa tarpeellisista kausihuollon toimenpiteistä jäädä kuitenkin helposti tekemättä. Tästä voi pitkällä aikavälillä seurata ongelmia.

Annila kertoo taloista löytyvän esimerkiksi runsaasti erilaisia huolto- ja tarkastusluukkuja. Näitä ovat muun muassa salaojituksen tarkastuskaivot, jätevesiviemäreiden tarkastuskaivot, mahdolliset perusvesikaivot, ryömintätilat, yläpohjan tarkastusluukut sekä käyttövesien ja lattialämmitysten jakotukit.

– Näiden sisälle olisi syytä kurkata säännöllisin väliajoin, mutta aika usein kuntotarkastuksissa vastaus on, että tällaisten olemassa oloa ei ole edes tiedostettu, eikä niihin välttämättä ole katsottu vuosikausiin, hän harmittelee.

– Nämä kaikki ovat käytännössä niitä paikkoja, joissa muodostuvat ongelmat voi, osin toki tuurista riippuen, havaita varhaisessa vaiheessa ennen kuin varsinaista ongelmaa on päässyt syntymään. Tämän lisäksi asiantuntija voi näiden sisältä löytää myös selkeitä asennusvirheitä, joita ei muuten huomattaisi.

Talvella voi puuttua talon lämpövuotoihin

Taloyhtiöissä jokainen asunto maksaa yhtiövastiketta yleisesti muutamia satoja euroja kuukausittain. Tämä tarkoittaa sitä, että taloa ylläpidetään jatkuvasti useita tunteja kuukaudessa. Annila toteaa omakotitalossakin huoltotarvetta olevan vuositasolla väistämättä edessä useita tunteja. Hän muistuttaa, että kaikilla materiaaleilla, rakenteilla ja tekniikalla on rajallinen tekninen käyttöikä.

– Säännöllinen huolto auttaa tämän käyttöiän pituudessa eli käytännössä siirtää niitä kalleimpia korjaustoimia eteenpäin. Huollon merkitystä ei ole syytä väheksyä.

Taloa on hänen mukaansa hyvä tarkastella kokonaisuutena eri vuodenaikoina, sillä osa ongelmista tai puutteista voivat tulla esille vain tiettyyn vuodenaikaan.

– Talvella näitä voivat olla muun muassa vedontunne sisätiloissa, kylmät nurkat, lumien poikkeavan sulaminen katolta ja lämmitysjärjestelmän korjaustarpeet.

Annila toteaa kaikista suomalaisista rakennuksista lähtökohtaisesti löytyvän jonkinlaisia ilma- ja lämpövuotoja sekä muita kehityskohteita energiatehokkuuden näkökulmasta.

– Talvi on hyvä aika tarkastella näitä ja tällöin lämpökamerakuvaus on hyvä apuväline osana tarkastelua.

Keväällä korjataan talven jälkiä

Talven lumi, jää ja pakkanen voivat aiheuttaa omakotitalolle monenlaisia vaurioita. Annila toteaa vesikatoilta löytyvän nykyisin jo aika hyvin tarvittavat lumiesteet, mikäli kattomuoto tätä edellyttää. Katolta vauhdilla putoavat lumet ja jäät aiheuttavat siten entistä vähemmän ongelmia.

– Jos lumia tulee alas ryminällä, niin on iso riski siitä, että jotain vaurioituu. Tämä voi tarkoittaa vääntyviä sadevesikouruja, irtoavia kattoläpivientejä, irtoavia kattoturvatuotteina tai alapuolisten terassi- ja katosrakenteiden vaurioita.

Nämä vauriot olisi Annilan mukaan hyvä tarkastaa mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen –  työturvallisuus huomioon ottaen.

– Vesikatto on myös hyvä silmäillä kokonaisuudessaan läpi keväällä, vaikka talven mittaan varsinaisia näkyviä ongelmia ei olisikaan havainnut.

Hän lisää, että talven luonteesta riippuen routavauriot ja vesien jäätymiset voivat aiheuttaa myös muita korjaustarpeita, mutta näihin liittyviä isompia korjaustarpeita voi pitää aika harvinaisena.

Ilmanvaihto kuntoon kevään koittaessa

Kevät voi olla hyvää aikaa käydä myös läpi esimerkiksi talon ilmanvaihto. Annila tarkentaa, että ilmanvaihdon tyyppi ei käytännössä vaikuta puhdistustarpeeseen, vaan enemmän siihen, minkä verran puhdistettavaa on. Hän kertoo koneellista ilmanvaihtoa varten olevan nykyään saatavilla palveluita, joista suodattimet ja lasku postitetaan ennalta määritetyin väliajoin.

– Tämä automaattisesti opastaa vaihtamaan suodattimet oikeaan aikaan ja säännöllisesti, mikäli ilmanvaihtokoneessa itsessään ei ole tähän opastavaa toimintoa tai hälytystä. Tällaista palvelua käytettäessä vaihtoajankohdalla ei ole oikeastaan merkitystä.

Annila kuitenkin huomauttaa, että vanha muistisääntö suodattimien vaihtamisesta keväällä ja syksyllä voi helpottaa pitämään vaihtovälin säännöllisenä. Suodattimien vaihdon yhteydessä ilmanvaihtojärjestelmä on hänen mukaansa hyvä puhdistaa myös niiltä osin, johon omakotiasuja itse pystyy.

– Tämä tarkoittaa ilmanvaihtokoneen sisäpuolta, kanavien tulo- ja poistoilmaventtiileitä sekä tuloilmasäleikköä talon ulkopuolella. Ilmanvaihtokoneen puhdistamiseen on yleensä ohjeet ilmanvaihtokoneen käyttöohjeessa.

Kesällä tehdään ulkotöitä, syksyllä varaudutaan sateisiin

Kesä ja sitä seuraava syksy tuntuvat vielä tässä vaiheessa vuotta kaukaisilta, mutta nekin tuovat väistämättä mukanaan omat askareensa. Etenkin kesä menee monilla omakotiasujilla puutarhatöiden ja muiden nikkarointien parissa.

Annila huomauttaa kesän olevan yleisesti parasta aikaa ulkoilmassa tehtäville rakennustöille.

– Maalit, laastit ja muut nestemäiset tai massamaiset vedeneristeet vaativat yleisesti vähintään +5 °C ulkolämpötilan, että niitä voidaan käyttää. Talvikäyttö edellyttäisi sääsuojauksia, lämmityksiä ja muita erikoistoimenpiteitä.

Annila mainitsee sadevesijärjestelmien puhdistustarpeen olevan usein suurin juuri syksyllä, jolloin myös sataa eniten.

– Tällöin syksy olisi luonnollisin hetki tarkastella rakennuksen kuivana pysymistä: vesikattoa, julkisivuja, ikkunoita, salaojia, sadevesijärjestelmiä ja niin edespäin.

Syksyllä, viimeistään ennen lämmityskauden alkua on hyvä varmistaa myös talon lämmitysjärjestelmän toimivuus. Annila painottaa, että lämmitysjärjestelmän osalta tarkat ohjeet on syytä varmistaa käytössä olevan järjestelmän käyttöohjeista.

– Yleisohjeena voidaan pitää lämmönlähteen testausta, eli varmistusta, että se tuottaa lämpöä kuten pitää. Aika usein lämmitys ja lämminkäyttövesi kytkeytyvät toisiinsa ja tällöin järjestelmä on toki lähtökohtaisesti käytössä ympäri vuoden, hän toteaa. Lämmönjakotapaan liittyen on hyvä myös varmistaa, että lämpö kulkee määränpäähänsä ja kaikki termostaatit toimivat.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik