Hyvissä ajoin tehty putkiremontti tai ihan vain astianpesukoneen oikeanlainen asennus auttavat torjumaan vuotovahinkoja.

Finanssiala ry:n tilastojen mukaan Suomessa tapahtuu päivittäin satakunta vesivuotovahinkoa. Useimmiten ne johtuvat käyttövesiputkistojen ja viemäriputkistojen vanhenemisesta, vettä käyttävien laitteiden lisääntymisestä tai rakennusvirheistä.

Kaikkiaan vuotovahinkoja korvataan vuodessa noin 37 000 kappaletta. Mistään aivan mitättömästä ongelmasta ei ole siis kyse.

Petri Annila on työskennellyt projektipäällikkönä Tampereen yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä ja tekee väitöskirjaa rakennuskannan kosteus- ja mikrobivaurioitumisesta. Hän toteaa tietoisuuden kosteus- ja homeongelmien olemassaolosta kasvaneen viime vuosien aikana. Samalla myös kynnys reagoida niihin on madaltunut.

– Esimerkiksi ennen kattovuotojen kohdalla usein korjattiin katolta vain se vuotava paikka. Tänä päivänä taas katto ymmärretään aina lähtökohtaisesti avata ja tarkistaa, mitä muuta tarvitsee tehdä.

Tiedosta talon riskirakenteet ja korjausvelka

Keskeisin keino ennaltaehkäistä omakotitalon kosteusvaurioita on yksinkertainen. Annila kehottaa omakotitalon omistajaa tunnistamaan kiinteistöönsä liittyvät todennäköisimmät kosteusriskit.

– Selkeiden riskirakenteiden kohdalla, kuten vaikka valesokkelitalossa, olisi hyvä, jos valesokkelin kunnon tutkisi, vaikka ei epäilisi ongelmaa tai vaikka kiinteistö ei ole myynnissä, hän neuvoo.

Riskirakenteiden kohdalla vaurioitumiseen vaikuttaa usein maaperän suunnasta tai talon ulkopuolelta tuleva kosteusrasitus. Annila toteaa kaikilla järjestelmillä olevan kuitenkin rajallinen käyttöikä: salaojituksen toimivuus heikkenee ajan kuluessa ja vedeneristeet esimerkiksi perusmuureissa tai kellareissa haurastuvat.

Jos rakennuksella alkaakin siis olla jo ikää, se lähtökohtaisesti lisää vesivahinkojen ja kosteusongelmien riskiä. Osaa omakotitaloja rasittaa hänen mukaansa myös merkittävä korjausvelka, jolloin on todennäköistä, että vaurioitakin löytyy ennen pitkää.

Annila harmittelee, että rakennus mielletään helposti hyväkuntoiseksi, jos sen sisäpinnat on laitettu uusiksi.

– Tosiasiallisesti paljon tulee vastaan jälleenrakennuskauden rintamiestaloja, missä ei välttämättä ole suoritettu yhtään perusteellista peruskorjausta, vaikka rakennuksella alkaa olla ikää 70 vuotta.

Kosteusvaurio voi lymytä rakenteissa

Kosteusvauriot voidaan Annilan mukaan jakaa kahteen ryhmään: nopeasti ja yllättävästi syntyviin sekä hitaasti kehittyviin.

– Yllättävinä ongelmina voidaan pitää esimerkiksi putkirikkoja, joissa vettä tulvii lattialle paljon ja nopeasti tai kattovuotoja, jotka asukas selkeästi havaitsee, hän selventää.

Annila toteaa, että tällaisiin vesivahinkoihin osataan tavallisesti reagoida riittävällä vakavuudella ja ne eivät siten aiheuta yleensä pitkäaikaista haittaa asumiselle ja sisäilmalle. Hän arvioi, ettei niistä todennäköisesti päästä kuitenkaan eroon laadukkaallakaan rakentamisella, vaan jonkinlainen riski niihin on aina olemassa.

Riskirakenteiden vaurioiden tai tihkuvien putkivuotojen kohdalla yleinen ongelma on puolestaan se, että vauriota ei tiedosteta riittävän nopeasti.

– Tällöin vaurio pääsee kehittymään yleensä pitkälle ja vakavaksi ennen kuin se sitten jotain kautta tulee esille, Annila kertoo. Niiden jäljille päästään esimerkiksi silloin, kun joku ulkopuolinen havaitsee vaatteiden haisemisen tai talossa vieraillessaan poikkeavan mikrobiperäisen hajun.

– Poikkeavat hajut, sisäilman tunkkaisuus ja ummehtuneisuus ovat usein niitä merkkejä, mistä asukas voi ongelman havaita, hän summaa.

Ongelmia voidaan ehkäistä kunnossapidolla

Hitaasti kehittyvä kosteusvaurio voi siis piillä talon rakenteissa pitkäänkin, ennen kuin se havaitaan. 

Rakennukseen liittyvien riskien tiedostaminen ja riskirakenteiden tunteminen onkin yleensä ensimmäinen askel, jolla piilevän kosteusvaurion jäljille voidaan päästä.

– Kun riski on tiedossa, voidaan helposti tutkimalla selvittää, onko riski realisoitunut ongelmaksi vai ei. Riskirakenne ei toki automaattisesti tarkoita sitä, että olisi kosteusvaurioita ja tarvittaisiin kalliita korjauksia, Annila lohduttaa.

Nämä ongelmat olisivat hänen mukaansa paremmin estettävissä jo kiinteistön ylläpidolla. Jokaisen kiinteistönomistajan olisikin hänen mielestään syytä tiedostaa omistamaansa rakennukseen liittyvät riskit, jotta oikeita asioita osattaisiin seurata.

Annila huomauttaa, että hiljaa kehittyvien vaurioiden kohdalla myös kosteusturvallisilla ratkaisuilla ja asennustyön huolellisuudella on yleensä merkittävä vaikutus riskin tasoon.

– Putkimiehen asentamalla vuotokaukalolla varustetun astianpesukoneen kosteusriski on merkittävästi pienempi verrattuna siihen, että asennus tehdään itse ja ilman vuotokaukaloa.

Korjausta varten on selvittävä vaurion laajuus

Annila muistuttaa jokaisen korjaushankkeen olevan yksilöllinen. Niiden tulisi kuitenkin edetä aina suositusten mukaisesti: ensin tutkitaan ongelma, sitten suunnitellaan korjaukset ja urakan aikana valvotaan korjausten laatua.

Vaurion luonteesta riippuen tarvitaan siis lähtökohtaisesti aina joko kosteusvauriokartoitus tai kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus.

– Sisällöltään nämä ovat käytännössä samat, eli rakenteita mittaamalla, tutkimalla ja avaamalla selvitetään miten laajasti ja miten vakavasti vahinko tai vaurio on rakennusosaan vaikuttanut. Tämä tieto tarvitaan, jotta osataan tehdä päätös siitä, miten rakennusosa tai rakennus saadaan taas korjattua kuntoon, Annila kertoo.

Kuntotutkimukset koostuvat erilaisista kosteusmittauksista, rakenneavauksista, rakenteen toteutustavan yksityiskohtien kirjaamisesta sekä mahdollisesti mikrobinäytteiden ottamisesta. Tutkimusmenetelmän valinta määräytyy rakennusosan ja käytettyjen rakennusmateriaalien mukaan.

Annila toteaa, että esimerkiksi yksinkertaisen kivirakenteen kohdalla pintakosteusmittauksella saadaan yleensä luotettava kuva siitä, miten laajalle kosteus on päässyt leviämään. Monikerroksisen puurakenteisen välipohjan kohdalla pintamittarilla taas ei välttämättä tee mitään, vaan on avattava rakenteita. Onnistuneiden selvitysten keskeisin lähtökohta on hänen mukaansa kuitenkin kuntotutkijan aistit ja osaaminen.

– Kuntotutkijan tulee ymmärtää näkemästään, millaisesta ongelmasta on kyse ja tietää, miten tutkittuun ongelmaan saa yksiselitteisen vastauksen parhaimmalla tavalla.

Suunnittelulla ja valvonnalla suuri merkitys

Annila muistuttaa, että kosteusvaurioitumiseen liittyy usein terveyshaitan mahdollisuus, jolloin korjaamisesta tulee luvanvaraista.

– Vaikka kunnan rakennusvalvonta ei erikseen vaatisi korjaussuunnittelua, niin se on aina syytä toteuttaa. Tämä osaltaan varmistaa sen, että rakenne tulee korjatuksi oikein ja riittävällä tarkkuudella.

Vaikka varsinaisen urakan valmistelu olisi hoidettu hyvin, hänen mukaansa on todennäköistä, että vanhaa rakennusta korjattaessa vastaan tulee yllätyksiä. Siksi on tärkeää, että korjausurakoitsijalla olisi kokemusta vastaavien ongelmista korjaamisesta.

Pahimmillaan vesivahingon korjaus voi olla laaja, pitkäkestoinen ja kallis urakka, jossa pelkästään rakenteiden kuivattamiseen menee viikkoja. Annila painottaa, että urakan aikana onkin hyvä käyttää riittävää valvontaa ja laadunvalvontamittauksia, joilla varmistetaan, että asiat tehdään oikein.

– Pientä ongelmaa korjattaessa kyse voi olla muutamista tuhansista euroista, mutta kiinteistökauppariidoissa vakavasti vaurioituneiden rakennusten kohdalla puhutaan usein jopa yli 100 000 euron korjauskustannuksista.

Sähkötyöt edellyttävät ammattilaisen osaamista

Vesivahinkoremontin laajuus riippuu viime kädessä rakenteista ja vahingon laajuudesta. Joskus korjaukset voivat edellyttää suuriakin purkutöitä. Jos samassa yhteydessä joudutaan uusimaan myös kodin sähköjä, apuun tarvitaan alan ammattilainen.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on jakanut seuraavia vinkkejä sähköremontin varalle:

1. Teetä sähkösuunnitelma heti kun rakennus- tai remonttiprojektiin on päätetty ryhtyä. Vältyt jatkossa turhilta muutoksilta ja viivästyksiltä.

2. Kartoita sähkön käyttötarpeet jokaisen perheenjäsenen näkökulmasta, näin tiedät missä ja millaiseen käyttöön sähköä kodissa tarvitaan.

3. Valitse sähkömiehen kanssa energiatehokkaat, tämän päivän tekniikkaa edustavat sähköistysratkaisut. Parannat kotisi toimivuutta ja nostat sen arvoa.

4. Hyvä suunnittelu ja sen mukaisesti toteutetut ratkaisut säästävät myös käyttökustannuksissa.

5. Käytä aina asianmukaiset oikeudet omaavaa sähköistysalan ammattilaista ja tee kirjallinen sopimus työstä. Jätä tarvikehankinta ammattilaisen tehtäväksi.

Oman alueen ammattitaitoinen sähkömies löytyy helposti Löydä sähkömies -hakupalvelusta osoitteesta www.löydäsähkömies.fi.

Lähde: www.stul.fi

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Dreamstime