Vanhoja ikkunoita ei aina tarvitse vaihtaa uusiin. Kun vanhat kunnon puuikkunat kunnostetaan ja entisöidään, saadaan säilytettyä vanhan talon henki ja arvo ja tehdään samalla myös ympäristöteko.
”Huolletaanhan autojakin, miksei ikkunoitakin”, kerrotaan perinnerakentamisen puolesta paljon puhuneen arkkitehti, professori Panu Kailan joskus todenneen. Tätä ajatusta toteuttavat omalta osaltaan Ikkunaentisöijät ry:n käsityöläisentisöijät, jotka entisöivät ikkunoiden lisäksi myös puuovia ja esimerkiksi vanhoja kirjoituspöytiä.
– Meillä yhdistyksen jäsenillä on sama Billnäsista saatu koulutus. Ensimmäiset meistä tosin ovat käyneet koulutuksen Ruotsissa, jossa vanhojen ikkunoiden entisöintiin havahduttiin aikaisemmin kuin meillä täällä Suomessa, entisöijä Mika Rautio kertoo.
Yhteistä kaikille yhdistyksen yrittäjille on perinteisten menetelmien ja luonnonmateriaalien käyttö. Koska vanhoissa puuikkunoissa ei ole käytetty muovia, ei sitä käytetä myöskään entisöinnissä.
– Kukaan meistä ei myöskään käytä kemiallisia aineita maalinpoistossa.
Pintojen käsittelyssä käytetään puolestaan perinteisiä pellavaöljypohjaisia tuotteita. Niitä käyttämällä saadaan hengittävä ja kestävä pinta puulle.
– Käyttämistämme pintakäsittelyaineista ei myöskään haihdu haitallisia aineita huoneilmaan eivätkä ne sisällä muoviyhdisteitä. Tämä on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun talon asukkailla on allergioita, Rautio sanoo.
Monta ihmisikää kestävät ikkunat
Ikkunoiden entisöinti kannattaa myös siksi, että vanhat ikkunat ovat yleensä taidokkaasti ja hyvästä puumateriaalista tehtyjä.
– Ennen ikkunoiden tekeminen oli tarkkaa hommaa. Niissä käytettiin vain tarkkaan valikoitua hitaasti kasvanutta ja talvella kaadettua täyspuuta, Rautio kertoo.
Ennen ikkunat tehtiin myös sellaisiksi, että niitä pystyy purkamaan, korjaamaan ja uudistamaan useampaankin kertaan. Kunnostamalla esimerkiksi sata vuotta vanha ikkuna, voidaan sille saada seuraavat sata vuotta lisää ikää. Rautio arvioi, että vanhin hänen kunnostamansa ikkuna on ollut noin 250-vuotias.
– Sekin oli vielä ihan kunnostettavissa. Vanhat ikkunat kestävät monta ihmisikää, kunhan niitä vain huolletaan ja kunnostetaan välillä. Tämän todistavat esimerkiksi Hangon pitsihuvilat ja vanha Rauma.
Rautio toteaa, että pinnan harmauden ja maalin lohkeilevuuden alla vanha ikkuna voi olla itse asiassa miltei alkuperäisessä kunnossa ja siten hyvinkin entisöitävissä uudennäköiseksi.
– Kun on kyse vanhoista taloista, lähestulkoon kaikki ikkunat ovat vielä kunnostettavissa. Esimerkiksi 60-luvulla ja 70-luvullakin tehtiin vielä hyviä täyspuuikkunoita, Rautio kertoo.
– Vanhan ikkunan tarkkaan valikoitu tiheä puuaine kestää ympäristön lämpövaihteluita huokoista puuta paremmin. Vanhojen ikkunoiden hyvä kunto selittyy myös sillä, että aiemmin ei käytetty lainkaan muovipitoisia maaleja, jotka estävät puun hengittämisen ja edistävät siten ikkunoiden lahoamista.
Vanhojen ikkunoiden – siis olemassa olevan materiaalin – hyödyntäminen on järkevää ja ekologista myös siksi, että entisöinti ei kerrytä juurikaan jätettä.
– Nykyään, kun eletään kulutusmaailmassa, ikkunoiden entisöinti onkin melkoinen ympäristöteko.
Ulospäin aukeava ikkuna hyvä asia
Moni miettii ikkunoiden kohdalla energiatehokkuuskysymystä. Rautio tuo tässä esiin sen, että ikkunoiden osuus talojen lämmönhukasta on lopulta aika pieni, noin 15 %, kun seinistä se on jo 20 %.
– Vaikka uudet ikkunat kieltämättä ovatkin energiatehokkaampia kuin vanhat, kallis ikkunaremontti ei välttämättä maksa itseään takaisin energiansäästössä toivotulla tavalla. Vanhoihin ikkunoihinkin on sitä paitsi nykyään mahdollista vaihtaa lämpölaseja ja saada äänieristystä vähän paremmaksi laittamalla paksumman lasin tai yhden lisälasin.
Ikkunoiden vaihtoa uusiin saatetaan perustella myös niiden käytettävyyden parantumisella. Vanhojenkin ikkunoiden käytettävyyttä voidaan kuitenkin parantaa ja ylläpitää säätämällä tai uusimalla epäkunnossa olevat sulkijat, helat ja myrskyhaat, joita voidaan tarvittaessa myös lisätä.
– Ikkunaa ei ole tarpeen eikä järkevää vaihtaa pienten korjattavissa olevien puutteiden vuoksi. Myös ikkunoiden hyvällä tiivistämisellä on ratkaiseva merkitys vedon tunteeseen ja sitä myötä asumisviihtyvyyteen, Rautio muistuttaa.
Vanhoissa ikkunoissa ulompi aukeaa yleensä ulospäin, minkä moni on kokenut hankalaksi ikkunoita pestessä.
– Ulospäin aukeavassa ikkunassa on kuitenkin se hyvä puoli, että kun tuulee, ikkuna painautuu entistä tiukemmin kiinni eli siitä tulee vain tiiviimpi. Sisäänpäin aukeavassa ulkoikkunassa tuuli puolestaan painaa ikkunaa sisäänpäin, jolloin ikkunan väliin pääsee helpommin vettä.
Vanhat ikkunat ullakolla?
Yksi keskeinen syy, miksi vanhoja ikkunoita entisöidään, on kuitenkin ennen muuta se, että vanhan talon tyyli ja tunnelma halutaan säilyttää alkuperäisenä.
– Esimerkiksi verannalla voi olla pikkuruutuiset ikkunat, joista näkee miten taidokkaasti ne on tehty. Jos sellaiset vaihdetaan uusiin, talon ilme muuttuu aika paljon, eikä vanhoja ikkunoita saada enää takaisin, jos ne on ehditty heittää kaatopaikalle, Raitio huomauttaa.
Joskus pelastukseksi voivatkin muodostua ullakolta löytyvät vanhat ikkunat.
– Taloon on ehkä 80-luvulla vaihdettu ikkunat uusiin, jotka alkavat nyt olla elinkaarensa päässä. Jos vanhat ikkunat ovat tallella, ne voidaan laittaa takaisin paikoilleen. Tietoisuus siitä, että vanhat ikkunat ovat korjattavissa ja laitettavissa takaisin paikoilleen, onkin kiitettävästi lisääntynyt.
Työ jaksoittain?
Entisöijä vie yleensä pokat verstaalle, jossa hän tekee entisöinnin suurimmaksi osaksi käsityönä.
– Entisöintityössä käytetään sahaa, höylää, hiomapaperia, mutta varsinaisia koneita ei juurikaan käytetä, Rautio kertoo.
Koska ikkunat ovat usein melko matalalla, entisöintityö tehdään niin, ettei koko ikkuna-aukkoa jätetään missään vaiheessa tyhjäksi.
– Ikkuna-aukon tilalle voidaan tehdä esimerkiksi rimoista kehys, joka kiinnitetään aukon kohdalle.
Rautio kertoo, että työtä voidaan jaksottaa myös pidemmälle ajalle niin, että eteläseinän ikkunat, jotka ovat yleensä huonoimmassa kunnossa, tehdään ensiksi kuntoon. Tällä tavalla saadaan myös maksuaikaa pidemmäksi.
Kun ikkunat on entisöity ja laitettu paikoilleen, entisöijä varmistaa vielä niiden käytettävyyden ja antaa asiakkaalle ikkunan kunnossapito-ohjeet: miten ne pestään ja huolletaan.
– Vanhojen ikkunoiden puupinnat voi pestä ihan lämpimällä saippuavedellä. Normaali tiskiaine tai esimerkiksi mäntysuopa on hyvä. Lopuksi pinta kannattaa pyyhkiä kuivalla ja käsitellä pellavaöljyllä tai täysin myrkyttömällä pellavaöljyvahalla, joka on hyvä hyvä tuote myös puisten pihakalusteiden öljyämiseen, Rautio vinkkaa.
Lähde: www.ikkunaentisoijat.com
Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Mika Rautio