Etenkin ladattavien hybridiautojen suosio on kasvanut viime vuoden aikana. Valikoiman ja latausverkoston laajetessa myös täyssähköautot kiinnostavat entistä useampaa kuluttajaa. Opeteltavaa sähköautoilussa kuitenkin vielä riittää.

Vuonna 2018 rakettiyhtiö SpaceX laukaisi näyttävästi miljardööri Elon Muskin sähköllä toimivan Tesla Roadster –urheiluauton avaruuteen osana testilentoaan. 

Tesloja tai muita ladattavia autoja ei tarvitse tähyillä kuitenkaan vain kiertoradalta. Traficomin mukaan vuoden 2021 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä jo runsaat 77 000 ladattavaa hybridiautoa ja liki 23 000 täyssähköautoa. Ensirekisteröidyistä autoista jo kymmenen prosenttia oli täyssähköautoja. 

Kuluttajia mietityttävät vielä kuitenkin muun muassa latauspisteiden saatavuus, akkujen kesto sekä autoilun todelliset kulut.

Päästörajoitukset ovat edistäneet tarjontaa

Suomen Autoteknillinen Liitto ry:n (SATL) toiminnanjohtaja Pasi Perhoniemi arvioi ladattavien autojen suosion nousun johtuvan osin kasvaneesta tarjonnasta. Tähän ovat omalta osaltaan vaikuttaneet tiukat rajoitukset, joita EU on asettanut autovalmistajien mallistojen keskimääräisiin hiilidioksidipäästöihin.

Laskennallisesti täyssähköautojen hiilidioksidipäästöt ovat nollassa ja hybridiautojenkin hyvin matalat. Rajoitusten myötä valmistajat ovat tuoneet markkinoille entistä enemmän täyssähköautoja, mutta myös hybridimalleja laskeakseen päästöjään.

– Valikoima on näin laajentunut ja sopivia malleja on alkanut löytyä useammille käyttäjille, summaa Perhoniemi.

Hän lisää ladattavien autojen ympäristöystävällisyyden olevan monille ratkaiseva tekijä autoa valitessa. Myös ladattavien autojen kevyempi verotus vaikuttaa usein valintaan. 

– Tällä hetkellä autovero lasketaan ajoneuvon hiilidioksidipäästötason mukaan, Perhoniemi kertoo. 

– Vaikka hybridi- ja sähköautot ovat kalliimpia valmistaa, verotuksen kautta hintaeroa on saatu kurottua pienemmäksi. 

Ladattavan auton hankinnassa huomioitavaa 

Mikäli ajatus ladattavasta hybridistä tai täyssähköautosta houkuttelee, Perhoniemi neuvoo miettimään ensin omia käyttötottumuksia ja -tarpeita, eli millaiseen ajoon autoa tarvitaan. 

– Kannattaa lähteä siitä, mikä se oma liikkumisen tarve on. Jos on lyhyttä matkaa ja paljon kaupunkiajoa, silloin sähkö- tai hybridiauto on hyvä vaihtoehto. 

Täyssähköauto on aivan oma lukunsa etenkin jos ajo on vähäistä ja painottuu lähinnä lyhyempiin matkoihin. Yhdellä täydellä akulla voi Perhoniemen mukaan ajaa monta viikkoa, jos kilometrejä ei tule paljon. Valmistajat lupaavat nykyisille täyssähköautoille kuitenkin tyypillisesti 150–300 kilometrin toimintamatkoja. Suurilla akuilla toimintamatka on runsaasti enemmän.

Asioihin paneutunut autoilija voi hänen mukaansa pärjätä sähköautolla mainiosti myös pitkilläkin ajomatkoilla. Se edellyttää kuitenkin reitin ja latauspaikkojen etukäteissuunnittelua: miten toimia, jos esimerkiksi jokin matkalle kaavailluista latauspisteistä onkin varattu tai epäkunnossa? 

Perhoniemi huomauttaa, että ennen ladattavan auton hankintaa on myös pohdittava, miten se saadaan ladattua. 

– Jos asuu omakotitalossa, voi tehdä itse päätöksen, mihin latauspisteen asentaa. Taloyhtiöissä päätöksenteko asian osalta on työläämpää, kun päätökset pitää tehdä yhtiökokouksessa.

Oma lukunsa ovat kaupunkialueet, jossa on vain kadunvarsipysäköintiä. Niissä hybridin hankinta voisikin hänen mielestään olla järkevä ratkaisu. 

– Autolla pääsee kyllä liikkumaan, mutta lataaminen saattaa jäädä vähiin, jos ainoa latauspaikka on julkinen paikka. 

Hän toteaa latausverkon kehittyvän kuitenkin jatkuvasti, varsinkin kun ladattavien autojen määrä liikenteessä kasvaa. Suomen sähköautojen latauspisteitä on kartoitettu esimerkiksi Traffic Management Finlandin Liikennetilanne-palvelussa. Lisäksi Sähköautoilijat ry ylläpitää aktiivisten vapaaehtoisten avulla latauskartta.fi -palvelua, josta näkee alueen latauspisteet.

Sähköautoilussa riittää opeteltavaa

Sähköautoilu on edelleen sen verran uusi ilmiö, että monet siihen liittyvät seikat voivat yllättää tekniikkaan perehtymättömän kuluttajan. Kuluttajariitalautakunnassa on puitu kiistoja esimerkiksi ladattavien hybridien polttoaineenkulutuksesta, ladattavien autojen toiminnasta pakkaskeleillä sekä pikalatauksesta. 

Perhoniemi painottaa ladattavan auton hankkimisen vaativan kuluttajalta perehtymistä jo ennakkoon. Täyssähköauton osalta on pohdittava, miten auton lataus toteutetaan. Ladattavan hybridiauton voi toki tankata myös polttoaineella. 

– Jos ajamiseen käyttää pelkkää polttomoottoria, ei pääse niihin kulutuslukemiin, jolla hankintapäätös on tehty, hän kuitenkin muistuttaa. 

Kun autolla ajetaan pääasiassa sähkölatauksella, on huomioitava myös olosuhteiden, etenkin talven pakkaskelien vaikutus.

– Jos hybridistä puhutaan, jotkut mallit joutuvat käyttämään kylmällä kelillä polttomoottoria lämmittämiseen, mikä nostaa polttoaineen kulutusta. Sähköautossakin sen akuston lämpimänä pitämiseen saattaa mennä ladatessa paljon energiaa. 

Jos kotona on mahdollista ladata auto vain kahdeksalla ampeerilla, kylmällä kelillä ulos saatava teho voi mennä akuston lämmittämiseen jolloin se latautuu hitaasti. 

– Autoa ei saa sitten yön aikana ladattua täyteen, Perhoniemi toteaa. Hän kehottaakin miettimään myös sitä, millaiset ovat mahdollisuudet auton säilytykseen.

– Jos auton voi säilyttää lämpimässä tallissa, se auttaa.

Pikalataus tarjolla lähinnä huoltoasemilla

Sähkökäyttöisiä autoja voidaan ladata peruslatauksella, pikalatauksella ja tilapäisesti myös hidaslatauksella, ohjeistaa Motivan laatima Sähköauton ostajan ABC -opas. 

Pikalatausasemia löytyy yleensä vain huoltoasemilta, eikä niitä ole kotioloihin järkevää toteuttaa. Perhoniemi kertoo, että pikalatausasemillakin akun lataaminen täyteen voi viedä yli puoli tuntia –  os kaikki menee putkeen. 

Latauslaite itsessään määrittää sen, miten paljon tehoa voidaan maksimissaan saada ulos, ja auto puolestaan sen, miten paljon se voi ottaa vastaan. Myös niiden välissä oleva latauskaapeli voi aiheuttaa omat rajoitteensa latausnopeuteen. 

Ihan mistä tahansa pistorasiasta autoa ei tulisi ladata. Kotioloissa suositeltavin latauspiste on erikseen asennettava latausasema tyypin 2 pistorasialla, joka on suunniteltu nimenomaan täyssähköautojen ja ladattavien hybridien lataukseen. 

Tavallisesti auton mukana tulee myös tilapäislaturi, jolla auton saa hätätilanteessa ladattua hitaasti. Niiden latausvirta on suositeltu rajattavan 8 ampeeriin, jota otetaan yksivaiheisesta pistorasiasta 230 voltin jännitteellä.

– Jos sitä käyttää toistuvasti ja jatkuvasti, voi tulla vastaan, että pistorasia lämpenee, jos siitä otetaan yli kahdeksan ampeeria monta tuntia peräkkäin, Perhoniemi varoittaa.

Älykäs latausasema huomioi muun kulutuksen

Perhoniemi huomauttaa, että latauspistettä suunniteltaessa on selvitettävä ensin talon ominaisuudet ja miten paljon tehoa sen sähköjärjestelmästä on mahdollista ottaa ulos. Vanhemmassa omakotitalossa pahimmillaan edessä voi olla sähköjärjestelmän uusiminen, jotta latauspiste voidaan toteuttaa. 

– Kannattaa etukäteen sähköfirman kanssa käydä läpi, mikä talon sähköjärjestelmän kunto on ja miten se kykenee välittämään tehoa, hän neuvoo.

– Kotilatausasemat, joita on tarjolla asennettuina eri toimittajilta, ovat siinä mielessä järkeviä, että niissä on älyä mukana. Kun auto ei ole kiinni, laite on virraton, joten se on sitä myöten sähköturvallinen.

Älykäs latauslaite pystyy myös säätämään tehonottoaan talon muun sähkönkulutuksen mukaan. Järjestelmä voi automaattisesti mitoittaa latausvirran turvalliseksi ja talon muiden tarpeiden mukaisesti. 

– Jos sähkösauna lämpenee, latausasema pudottaa lataustehoa alaspäin, jotta se ei ylitä sitä, mitä taloon pystyy saamaan.

Täyssähköauto ei öljynvaihtoa kaipaa 

Sähköauton huollossa usein keskeisessä roolissa ovat erilaiset ohjelmistopäivitykset. Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien huoltaminen edellyttää mekaanikolta kuitenkin autoalan sähköturvallisuuskoulutusta, merkkikohtaisia ohjeita ja oikeanlaisia työkaluja. 

– Se voi rajoittaa ihan pienempiä toimijoita pois, arvelee Perhoniemi. Muilta osin hybridiauton huolto vastaa hänen mukaansa polttomoottoriauton huolto-ohjelmaa. Hän toteaa niiden vikaherkkyyden olleen yleisesti ottaen pientä.

Täyssähköautossa huollettavaa ja huoltokuluja voi olla jopa polttomoottoriautoa vähemmän, sillä esimerkiksi öljynvaihtoa ei ole tarpeen tehdä. Raskaan akuston vuoksi niissä on kuitenkin enemmän massaa, joten muun muassa auton alustan osat, nivelet ja eritoten renkaat ovat kovalla rasituksella. Niissä voikin siis olla ajoittain huollettavaa.

– Sähköautossa tehoa ja vääntöäkin on käytettävissä enemmän – ja sitä myös käytetään enemmän, Perhoniemi huomauttaa. Samalla kuluvat renkaatkin. 

Vaikka auto itsessään ei yleensä tarvitsisi suurempaa huoltoa, esimerkiksi nivelten kuluminen tai jarrujen jumiutuminen voivat aiheuttaa ylimääräisiä huoltokuluja. Kaikkiaan sähköauton käyttökulut kilometriä kohti ovat hänen arvionsa mukaan polttomoottoriauton kuluja pienemmät.

Akustot kestävät parhaimmillaan vuosia

Akusto on sähköauton kallein komponentti, joten erityisesti sen elinkaari mietityttää autonostajaa. Esimerkiksi Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry arvioi akun kestoksi karkeasti noin 10–15 vuotta. 

Perhoniemi huomauttaa akun vaihdon menevän takuuajan puitteissa valmistajan piikkiin, mikäli ongelmia ilmenee. Jos takuuta ei ole jäljellä, akuston vaihtaminen on kallis urakka. Hän lohduttaa, että akustot ovat kuitenkin osoittautuneet kestäviksi. 

– Alkuaikoina pelättiin, että niiden varauskyky heikkenisi, mutta usein se on suunnittelussa huomioitu. Akku säätää itseään sisäisesti, joten vaikka se vanhenee, se antaa ulospäin sen mitä on luvattu hyvinkin pitkään.  

Lähteenä on käytetty Suomen Autoteknillisen liiton julkaisemaa Kysymyksiä sähköautoista -opasta sekä Motivan julkaisemaa Sähköauton ostajan ABC –opasta.

Teksti: Mari Pihlajaniemi, Elina Salmi
Kuva: Freepik