Talon pohjatyöt ehkä tärkein vaihe rakentamisessa

Tärkein osa talosta syntyy ennen kuin yksikään seinä alkaa kohota. Rakentamiseen vaikuttaa paljon paitsi tontin maaperä, myös se, että perustukset – tuo talon tärkein kohta – tehdään kunnolla. 

Ennen kuin voi aloittaa unelmiensa talon rakentamisen, pitää olla tontti. Sen voi joko ostaa tai vuokrata ja hinnat vaihtelevat alueesta riippuen todella paljon. Suurissa kaupungeissa ja niiden lähituntumassa hyvän tontin hinta on helposti kuusinumeroinen, kun taas haja-asutusalueilla ja muuttotappiokunnissa tontin saattaa saada pikkurahalla.

Suuremmilla paikkakunnilla kaupungin tonttien saajat ratkotaan usein arpomalla. Silloin kaupunki tarjoaa kohtuuhinnalla ostettavaksi tai vuokrattavaksi tontteja ja arpa ratkaisee, kuka tontin saa. Säännöt vaihtelevat kaupungeittain paljon, joten lisätietoja kannattaa etsiä haluamansa paikkakunnan nettisivuilta. 

Kunnan tontti on sikäli varma valinta, että sille saa aina rakennusluvan. Kaavamääräykset saattavat kuitenkin rajoittaa rakentamista aika paljon, joten niihin kannattaa tutustua huolella ennen tontin hankintaa.

Vapailta markkinoilta tonttia hankkiessa kannattaa jo ennen kaupan tekoa varmistaa kunnan rakennustarkastajalta, että tontille todella saa rakentaa. Joskus rakentaminen voi vaatia erityisluvan ja se on hyvä hakea jo ennen kaupan vahvistamista.

Tontin rakennusoikeuteen ja kaavamääräyksiin on syytä tutustua huolellisesti. Niistä selviää, minkälaisia ja -kokoisia rakennuksia tontille saa rakentaa. Joskus kaavamääräyksissä säädetään jopa talojen julkisivumateriaaleista ja sallituista väreistä. Kaavoitukseen tutustumalla selviää myös, millaisia suunnitelmia lähialueiden varalle on.

Tontin ostohinnan lisäksi maaperän laatu vaikuttaa rakentamiskustannuksiin todella paljon. Tasaiselle, kovalle maaperälle perustukset valmistuvat oleellisesti halvemmalla kuin kostealle maaperälle tai rinnetontille. 

Tontin kasvillisuudesta voi tehdä joitain päätelmiä siitä, mitä tuleman pitää. Rehevä, lehtipuita kasvava tontti on todennäköisesti kostea ja siksi pehmeä, kun taas mänty ja kanerva viihtyvät kuivalla kankaalla. Kannattaa myös selvittää, onko tontin lähellä ollut aiemmin vaikkapa teollisuutta tai vastaavaa, jonka jäljiltä maaperä voi olla saastunut. 

Tosiasia kuitenkin on, että erityisesti isommissa kaupungeissa parhaat tontit on jo rakennettu eikä ihanteellisia, tasaisia ja kuivia tontteja käytännössä ole tarjolla.

Maaperä määrittää pitkälti perustusten hinnan

Aivan alkajaisiksi kannattaa teettää maaperätutkimus ammattilaisella. Tutkimus kertoo tarvittavat asiat maatyypistä ja kantavuudesta, ja näiden tietojen perusteella voidaan määrittää rakentamistapa. Samalla selviää, tarvitaanko alkajaisiksi paalutusta, louhintaa tai muita lisätoimia, kuten maa-ainesten vaihtoja.  

On tietysti selvää, että jos tontti on vähänkään haasteellisempi, nousee hankkeen ammattitaitoinen suunnittelu entistä suurempaan rooliin. Ja kuten niin monessakin muussakin toimessa – on aina parempi tehdä kerralla kunnolla kuin korjailla kalliilla jälkikäteen. 

Kun rakennuslupa on saatu, rakennuksen tiellä mahdollisesti olevat puut kaadettu ja pintamaat kuorittu, päästään jo lähemmäs perustusten tekoa. Se on rakentamisen tärkein vaihe, koska talo seisoo niiden varassa koko elinkaarensa ajan ja siinä tehtyjä virheitä on lähes mahdoton – tai ainakin hyvin kallista – korjata jälkikäteen. 

Perustusten hintahaitari on laaja. Tasaiselle, kuivalle tontille rakennettaessa riittää tavanomainen perustus. Jos tontti on pehmeä ja vaatii paalutuksen tai vaikkapa sijaitsee rinteessä, pompsahtavat kustannukset moninkertaisiksi. 

Apumiehen hommia voi tehdä itse ja säästää

Ennen kuin perustuksiin saakka päästään, tarvitaan jokaisella tontilla maansiirtotöitä. Niitä ovat muun muassa oikeat kallistukset talolle. Talon ympärillä olevan maan pitää viettää talosta alaspäin joka puolelta, jotta hulevedet varmasti valuvat pois talosta. 

Kallistusten lisäksi perustusten yhteyteen ja tarvittaessa talon alle asennetaan salaojaputkisto ja sadevesiviemäröinti. Ne ohjaavat kosteuden pois talon rakenteista, kuivattavat maaperää ja lisäävät sen lämpöeristystä. 

Maanrakennusvaiheessa asennetaan myös LVI-putkistot, sähköjohdot, mahdollisesti lämmitysjärjestelmä sekä radonputkisto, jos maaperätutkimus on osoittanut alueella olevan radonia runsaasti. Se on radioaktiivinen kaasu, jota vapautuu maaperästä joillain alueilla luonnostaan. Sisäilmassa se voi runsaina määrinä aiheuttaa terveyshaittoja. Kun maa jäätyy, radon ei pääse vapautumaan ulkoilmaan, vaan se pyrkii taloon sisälle. Tämän ehkäisemiseksi radon pitää ohjata putkiston kautta vapaaseen ulkoilmaan.

Maanrakennustöissä voi jonkin verran säästää, jos esimerkiksi tekee itse apumiehen töitä ja osallistuu tontin raivaamiseen. Apumiehenä voi kaivaa salaojia, ottaa mittoja sekä kantaa putkia ja muita tarvikkeita.

Raivaustöissä taas voi siirtää ja kuljettaa pois raivattavia aineksia, kuten kantoja, kiviä ja oksia. Näin saattaa säästää reilusti, jopa tuhansia. Raivattavia maita voi hyödyntää niillä pihan viheralueilla, joille ei rakenneta tai joilla ei ajeta. Silloin maata, jota tontilta kuljetetaan pois, on vähemmän.

Itse voi myös kilpailuttaa vaikkapa putkitarvikkeita, salaojajärjestelmiä ja maa-aineksia sekä varmistaa, että kaikki tarvittavat materiaalit ovat tontilla hyvissä ajoin ennen kunkin työvaiheen alkamista. 

Sitten päästäänkin jo varsinaisten perustusten tekoon

Maanrakennustöiden jälkeen päästään sitten varsinaisten perustusten tekoon. Siinä vaiheessa pitää tarkistaa, että talon nurkkamerkit ovat edelleen hyvin paikoillaan. Jos ne ovat liikkuneet, vastaava mestari tilaa kunnalta uuden nurkkamerkkauksen. Selvät nurkkamerkit auttavat perustusten tekijää, ja talo rakentuu varmasti sille suunnitellulle paikalle.

Omakotitalon perustukset voidaan rakentaa monella eri tavalla riippuen siitä, miten kantava ja routiva maaperä on kyseessä. Rakentaminen valmiiksi kantavalle pohjalle, kuten kalliolle, hyvälle sorapatjalle tai hiekkakentälle, on luonnollisesti aina yksinkertaisempaa, helpompaa ja halvempaa kuin pehmeälle pohjalle rakentaminen.

Helpoin maaperä on hiekkapohjainen tasamaa, joka saattaa jo itsessään olla riittävän kantava. Jos maaperä on pehmeää ja routivaa, voidaan joutua maa-aines vaihtamaan kantavaan ja routimattomaan. Usein tarvitaan myös paalutusta. Silloin maahan upotetaan tarpeellinen määrä paaluja niin syvälle, että ne osuvat kantavaan maahan tai muodostavat muuten riittävän kantavuuden. Tämän jälkeen valetaan omakotitalon perustukset.

Seuraavaksi paikalle tulee kaivinkone ja täyttää sokkelin sisäpuolen sekä ulkopuolella olevan sokkelin vierustan suunnitelman mukaisilla murskekerroksilla. Samassa yhteydessä pohjaan asennetaan routaeristys ja tehdään kapillaarikatko. Se on perusmaasta kapillaarisesti nousevan kosteuden estävä perusmaan päällä makaava sepeli- tai sorakerros. 

Yleensä täytöt tehdään perustusten valmistuttua, mutta välillä perustuselementit ovat niin korkeat, että täyttöjä joudutaan tekemään myös välissä (esimerkiksi silloin, kun perustusten korkeuserot ovat suuret). Urakoitsija tilaa täyttöihin vaadittavat maat tarpeen mukaan töiden edetessä.

Ulkopuolen täyttöjen yhteydessä kannattaa tehdä tontille perusmuodot niin, että perusmaa on valmiina ja pihan voi viimeistellä, kun rakentaminen valmistuu. Tässä vaiheessa kannattaa myös tarkistaa, mitä piharakennuksia ja valaistusta pihaan on tulossa, sillä niiden tarvitsemat sähkö- ja LVI-putket on helppo vetää paikoilleen samalla mylläyksellä.

Lähteet: svkl.fi, urakkamaailma.fi, kylatimpuri.fi

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik