Yksityishenkilö saa asentaa kameravalvonnan omaan kotiinsa, myös kotipihaansa. Kameran suuntaamisessa täytyy olla tarkkana, ettei syyllisty salakatseluun.
Kamera- ja tallennustekniikan hinnan lasku näkyy. Elektroniikkaliikkeistä, netistä ja jopa marketista voi nykyisin ostaa pihapiirin valvontaan soveltuvia kameroita. Halvimpia tuotteita – tässä nyt niiden laatuun kantaa ottamatta – saa reilusti alle satasellakin.
Kun asennus- ja käyttöohjeet on selattu iltapuhteiksi, ei aikaakaan, kun kamera on ruuvattu kuistin nurkkaan ja olohuoneen taulutelevisiolta voi ihailla elävää kuvaa tai tallennetta puutarhasta.
Jos kotivideon tähtirooliin sattuu osumaan pihakuusessa asustava orava tai murtovaras, kamera hoitaa hommansa suunnitellusti.
Jos ruudussa sen sijaan näkyy naapurin isäntä pyykkiä ripustamassa tai emäntä halonhakkuupuuhissa, syyllistytään salakatseluun.
Kotirauha, käymälät ja pukuhuoneet suojattu
Rikoslain 24 luvun pykälissä 5–7 todetaan, että salakatselu sekä sen valmistelu on rangaistava teko.
Salakatselu määritellään laissa seuraavasti: ”Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa 1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka 2) yleisöltä suljetussa, 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”
Omaan pihaan saa asentaa valvontakameran
Mitä kameralla saa kuvata ja mitä ei? Ytimekkäästi ilmaistuna oman kotirauhan alueella tapahtuvia asioita saa kuvata vapaasti, naapurin kotirauhan alueella ei.
Kotirauha on perustuslaissa turvattu, jokaisen ihmisen yksityiselämän suojaan liittyvä oikeus. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.
– Kotirauhan suojaamalle alueelle omaan pihapiiriin voi asentaa kameravalvonnan, sanoo poliisitarkastaja Tommi Reen Poliisihallituksesta.
Naapurin piha ei saa jäädä kamerakuvan nurkkaan
Kotirauhan alue käsittää luonnollisesti sisätilat, mutta myös yksityisen pihan.
– Omakotitalossa kotirauhan suojaamaan alueeseen kuuluu oma piha-alue. Myös rivi- ja paritalossa asuntoon välittömästi kuuluva piha-alue katsotaan kotirauhan suojan piiriin.
Turva-alan yrittäjät ry:n, Poliisihallituksen sekä turvallisuusalan neuvottelukunnan julkaisemassa kameravalvontaoppaassa todetaan, että ”ollakseen rangaistavaa katselun onkin tapahduttava oikeudettomasti ja samalla tarkkailtavan yksityisyyttä loukaten”. Jo salakatselun yritys on rangaistavaa, joten riittää, että kameran on mahdollisuus tallentaa yksityisiä aktiviteetteja.
Kameraa ei siis saa asentaa niin, että tallenteen nurkasta näkyy naapurin pihaa.
– Näin voi käydä hyvin herkästi ja asian suhteen on oltava tarkkana. Kameroiden suuntaamisessa täytyy huomioida, ettei kamera kuvaa yleistä aluetta tai varsinkaan naapurin pihaa.
Kiistoja harvoin
Naapurien välisiä kameravalvontakiistoja ilmenee Reenin mukaan harvakseltaan.
– Asiaa käsitellään aika ajoin julkisuudessa ja tapauksia tulee silloin tällöin, muttei merkittävissä määrin.
Mikäli epäilee, että naapurin puolelta tuijottaa kameran silmä oman pihan puolelle, Reen suosittelee ottamaan asian puheeksi naapurin kanssa. Jos kamera todella kuvaa väärää tonttia, kyse on todennäköisesti erheestä tai tietämättömyydestä.
– Jos asia ei mene perille puhumalla, voi ottaa yhteyttä paikalliseen poliisiin, joka tulee toteamaan tilanteen.
Yksi asia vielä. Jos kameran kylkiäisenä on tullut mikrofoni, joka tallentaa naapurin perheriitojen yksityiskohdat, syyllistytään tässäkin rikoslain 24. luvun mukaan rikokseen, tällä kertaa salakuunteluun.
Vältä myös ohi kulkevan tien kuvaamista
Kameravalvontaa suunnittelevan on syytä tiedostaa salakatselua koskevan lainsäädännön lisäksi myös henkilötietolain olemassaolo. Valvontakameran tallenne muodostaa nimittäin määrätyissä olosuhteissa henkilörekisterin, jonka pidosta kyseinen laki määrää.
Laki vaatii, että henkilörekisteristä on laadittava rekisteriseloste, josta ilmenevät rekisterinpitäjän nimi ja yhteystiedot, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja se, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan.
Omakotiasukkaalle huojentava tieto on, että oman kotirauhan alueella tehtyä kameravalvontaa nämä velvoitteet eivät koske. Poliisin oppaassa todetaan, että ”Henkilötietolaki ei koske sen 2 §:n mukaisesti henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa. Näin ollen esimerkiksi omakotitalon kameravalvonnasta ei tarvitse tehdä rekisteriselostetta.”
– Henkilötietolain soveltamisalassa on poikkeuksena tavanomainen henkilökohtainen käyttö. Olemme tulkinneet sitä niin, että kun tavallinen ihminen kuvailee omaa kotiaan, se ei meille kuulu, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.
Ilmoitustarra ei pakollinen mutta hyödyllinen
Laki on kuitenkin syytä ottaa huomioon siten, että välttää suuntaamasta kameroita paitsi naapurin pihaan, myöskään ohi menevälle tielle. Siellä ollaan harmaalla alueella.
– Henkilötietolakia sovelletaan henkilötietojen automaattisen käsittelyyn. Kun Googlen autot kävivät kuvaamassa katunäkymiä, niiden piti hakea tietosuojalautakunnan lupa. Jos katunäkymää ryhdytään kuvaamaan pysyvästi, ollaan erittäin lähellä tilannetta, että henkilötietolaki tulee sovellettavaksi.
Jos siis järjestää kameravalvonnan omalle tontilleen, kannattaa välttää paitsi naapurin tontin, myös ohikulkevan tien kuvaamista?
– Se pitää ehdottomasti paikkansa ja on hyvä neuvo.
Julkisilla paikoilla usein näkyvät, kameravalvonnasta ilmoittavat tarrat liittyvät usein juuri henkilötietolain vaatimuksiin, joskin esimerkiksi poliisin kameravalvonnasta määrää poliisilaki.
Omaan pihaan rajoittuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroin, joskaan mikään ei sitä kielläkään – murtojen ennaltaehkäisyn kannalta näyttä tarra saattaa olla jopa yhtä oleellinen varuste kuin kamera.