Kurkistus viemäreihin voi yllättää

Viemäreiden kuntoon vaikuttavat useat asiat, joihin voi itsekin osittain vaikuttaa. Jos viemärin toimivuus epäilyttää, kannattaa sen kunto selvittää talon iästä riippumatta.

Käsittelimme A&K Omakodissa viime syksynä käyttövesiputkien saneerausta (lue juttu ). Viemäriputket saatetaan remontoida eri aikaan, mitä käsitellään tässä omana aiheenaan.

Tampereen ammattikorkeakoulun LVI-lehtori, DI Pirkko Pihlajamaa suosittelee yli 50-vuotiaiden talojen saneeraamattomien putkien kunnon tarkistuttamista asiantuntijalla.

– Ikä ei ole merkittävin arviointikriteeri. Jos viemäreitä on jouduttu rassaamaan, tai on muusta syystä herännyt epäilys niiden toimimattomuudesta tai vuodoista, niin myös nuoremmat viemärit kannattaa tarkistuttaa.

Alkuperäisen putkiasennuksen laatu ja putkimateriaali vaikuttavat osaltaan putkiston säilymiseen ehjänä ja toimivana. Yksi viemäreiden kuntoa heikentävä ympäristötekijä on talon mahdollinen liikkuminen ajan saatossa. Silloin viettoviemäri ei välttämättä enää ole koko matkalta täysin viettävä.

– Talon liikkumisen saattaa huomata muun muassa siitä, että tapetit ovat joissain nurkissa menneet hieman kurttuun, Pihlajamaa sanoo.

Kuvauta putket ja selvitä menetelmä

Paras tapa selvittää viemäriputkien kunto ja sopiva korjaustapa on viemäreiden kuvauttaminen. Kuvauksella saadaan selville, mikä viemäreissä on vialla. Kuvausraportin ja urakoitsijan avulla päätetään, vaihdetaanko putket osittain tai kokonaan uusiin, vai selvitäänkö pelkillä pinnoitus- ja sujutusmenetelmillä.

– Joskus kyse on vain viemärin tukkeutumasta, mikä saadaan rassaamalla kuntoon. Hyvin asennetut viemäriputket ovat yllättävän pitkäikäisiä, jos viemäriin ei heitetä sinne kuulumatonta tavaraa, Pihlajamaa huomauttaa.

Vanhojen viemäriputkien poistamisen sijaan putkien käyttöikää pidennetään esimerkiksi pinnoittamalla vauriokohdat pinnoiteaineella, usein epoksimuovilla. Toisissa tapauksissa parempi tapa on jokin useista sujutusmenetelmistä, jossa vanha putki saa sisäänsä uuden putken. Pinnoitus-, sukitus- ja sujutusmenetelmät ovat usein helppo ja edullinen tapa selvitä saneerauksesta. Vakavia vaurioita kevyemmät saneerausmenetelmät eivät korvaa, ja osassa tapauksista käytetäänkin useampaa korjausmenetelmää.

– Remontin kesto riippuu täysin siitä, mitä putkille tehdään. Putkiston rakenne vaikuttaa siihen, minkä verran remontti häiritsee asumista. Usein puhutaan korkeintaan noin viikon kestävästä urakasta, Pihlajamaa kertoo.

Selvitä referenssit ja vakuutusasiat

Sopiva korjausmenetelmä on aina tapauskohtaista. Toinen tärkeä selvitystyö koskee urakoitsijan valintaa.

– Saneerauspalveluita tarjoavien urakoitsijoiden referenssit kannattaa selvittää. Aikaisempien töiden sujuvuuden lisäksi yrityksen käyttämien menetelmien sertifikaatit kertovat, aikooko hän toimia alalla jatkossakin. Kuka tahansa putkimies ei ole pätevä ammattilainen, Pihlajamaa korostaa.

LVI-tekniikan lehtori suosittelee perehtymään niin tähän kuin muihinkin kiinteistön ylläpitämiseen liittyviin asioihin kunnolla. Onhan kiinteistön omistaminen vastuullisempaa kuin osakkeessa asuminen.

– Myös vakuutusyhtiöön kannattaa olla yhteydessä, varsinkin jos hakee korvauksia putkiston vaurioista.

Remontoidako talon putkistot vuorotellen vai kertaheitolla?

Kaikki omakotitalon putket vanhenevat aikanaan. Putket haurastuvat, liitokset irtoavat esimerkiksi ruostumisen tai tiivistysrenkaan virheellisen asennuksen seurauksena. Putkistojen korjauksia ei välttämättä tehdä yhtä aikaa. Pirkko Pihlajamaa pitää kuitenkin järkevänä putkisaneerauksen toteuttamista kokonaisuuksina, jos vain mahdollista.

– Ensin tutkitaan, mitkä putket on kiireellisintä korjata, ja sen jälkeen pohditaan, tehtäisiinkö myös vähemmän kiireellinen remontti samalla kertaa. Tietysti jos käyttövesiputket on asennettu pintavetoina, on niiden remontointi helppo ajoittaa omaksi urakakseen.

Työmaan perustamiskustannus on yksi syy, miksi TAMK:n LVI-lehtori suosittelee saneerauksien yhdistämistä. Pätkityissä remonteissa urakoitsijoita joutuu myös etsimään useampaan kertaan.

– Jos rakenteita joudutaan rikkomaan, eikö olisi mukava rikkoa kaikki kerralla ja siivota myös sotkut vain kerran? Jos vain rahkeet ja rahat riittävät, voi kerralla hoidetun vesi- ja viemäriputkiston kunnostamisen unohtaa taas pidemmäksi aikaa, Pihlajamaa muistuttaa.

Jätevesiviemäröinnin kunnon tarkistamista tärkeämpänä työnä Pihlajamaa pitää sade- ja perustusvesien poisvientien toimivuuden tarkistamista.

– Pientaloissa sadevedet hoidetaan useimmiten ulkopuolisilla syöksytorvilla, mutta minne vesi johdetaan syöksytorven jälkeen? Myös salaojien on erittäin tärkeää olla kunnossa, hän painottaa.

Lähde: LVV-kuntotutkimusopas 2013