Kun pihaan on valittu monipuolisesti erilaisia perennoja ja kesäkukkia, istutukset ilahduttavat läpi kesän. Oikeiden lajien istuttaminen juuri niille sopivaan kasvuympäristöön ja etenkin hyvät pohjatyöt myös helpottavat kukkapenkkien hoitoa.

Jo siinä vaiheessa kevättä, kun lumi on vasta hädin tuskin sulanut pois pihalta, monien sormet syyhyävät päästä jälleen istutusten kimppuun. Kunhan maa on keväällä vain vielä sulanut ja kuivahtanut hieman, onkin taas hyvä ajankohta uuden kukkapenkin perustamiseen. Ja sen jälkeen uuden penkin voi perustaa ihan läpi koko kesän – ja vielä syksylläkin.

Oikein valituilla lajeilla pihan koristekasveista saa silmäniloa pitkäksi aikaa keväältä aina syksyyn asti. Jotta kukkaloistoa riittäisi mahdollisimman pitkään, istutukset kannattaa kuitenkin suunnitella ajatuksella ja istuttaa monipuolisesti erilaisia lajikkeita.

– Perennalajisto on valtavan laaja, joten itselle mieluisia kukkijoita on helppo löytää niin keväällä, kesällä kuin syyspuolellakin kukkivista kasveista, toteaa Hyötykasviyhdistys ry:n puutarhaneuvoja Outi Tynys. Vuonna 1978 perustettu Hyötykasviyhdistys on kasvi- ja puutarhaharrastajien yhteisö, joka edistää luonnonmukaista harrasteviljelyä ja kasvien monipuolista käyttöä kouluttamalla ja neuvomalla.

Olipa kyseessä sitten kallioinen tai kostea maaperä tai vaikkapa savimaa, valitsemalla peruskasvit huolellisesti pihasta saa näyttävän ja ennen kaikkea helppohoitoisen. Jotkin lajit sopivat aurinkoisiin kasvupaikkoihin, toiset varjoisiin. Puolivarjo puolestaan sopii useimmille kasveille. Ja joskus vasta kokeilemalla löytyy pihalta kohta, jossa jokin lajike sitten menestyy lopulta parhaiten.

Monivuotisten perennojen lisäksi pihaan voi tuoda vielä helposti lisää ilmettä yksivuotisilla kesäkukilla, joita voi istuttaa yhtä lailla suuriin ruukkuihin, amppeleihin tai kukkapenkkeihin.

Kukkapenkin pohjatyöt

Uuden kukkapenkin perustaminen alkaa luonnollisesti pohjatöistä. Perennat sietävät huonosti märkyyttä, joten Tynys suositteleekin niille kohopenkkiä. Kohopenkin voi perustaa myös suoraan nurmikon päälle, jos multaa tulee nurmikon päälle vähintään noin 25 sentin paksuudelta.

– Nurmikon voi myös kuoria pois ja tuoda tilalle uutta multaa. Osa puutarhureista hankkii kukkapenkkiin rikkaruohotonta multaa, osa kunnostaa vanhaa, kertoo Tynys.

Monivuotiset rikkakasvit on tärkeää hävittää kasvualustasta huolella, sillä ne valtaavat perennapenkin nopeasti. Jos kiirettä ei ole, penkin voi ennen istutusta peittää yhdeksi tai kahdeksi kesäksi.

Tynys toteaa, että kuohkea, multava ja vettä läpäisevä maa on kaikille kasveille otollinen kasvualusta. Helpoimmalla kukkapenkin perustamisessa ja hoidossa pääsee, kunhan penkkiin valitsee juuri sen oman pihan olosuhteissa pärjääviä lajeja. Kannattaakin perehtyä jo suunnitteluvaiheessa eri kasvilajien tarpeisiin ja istuttaa esimerkiksi hiekkaiseen maahan kuivuutta sietäviä lajeja, kuten maksaruohoja, ja tarvittaessa vielä parantaa maata vastaamaan niiden toiveita.

– Eloperäisen aineksen, kuten esimerkiksi maatuneen lannan tai kompostimullan lisäys kannattaa lähes aina. Savimaahan kannattaa lisätä hiekkaa ja eloperäistä ainesta, ja hiekkaiseen maahan taas eloperäistä ainesta, neuvoo Tynys.

Istutusvaiheessa taimille käy hyvin pitkävaikutteinen ja hidasliukoinen lannoite, joka voi olla eloperäinen tai kivennäislannoite. Myös kypsä kompostimulta ja luujauho ovat Tynyksen mukaan oivallinen valinta peruslannoitukseen. Kastelulannoite puolestaan sopii jo ennestään penkeissä kasvaville kasveille ja lisälannoitukseen.

Useimmat puutarhakasvit viihtyvät parhaiten neutraalissa tai lievästi happamassa maassa, jonka pH-arvo on 6–7. Yleensä penkki kannattaa peruskalkita istustusvaiheessa, jolloin kalkin tai tuhkan saa sekoitettua koko kasvualustaan. Kannattaa kuitenkin perehtyä lajikohtaisiin ohjeisiin; esimerkiksi pionipenkki ei kaipaa yleensä kalkitusta.

Suunnittele istutusryhmä kasvit huomioiden

Istutusryhmää suunniteltaessa Tynys neuvoo huomioimaan esimerkiksi ryhmän muodon, katselusuunnan ja reunustamisen.

– Selkeä, kookas reunuksella varustettu ryhmä on useita pieniä penkkejä helppohoitoisempi. Kukkien lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota lehtien muotoihin sekä kasvin kasvutapaan ja vehreyteen koko kesän ajan. Osa keväällä kukkivista kasveista ränsistyy kukinnan jälkeen. Myös lehtien väreillä saa ryhmään mielenkiintoa, hän huomauttaa.

Kasvien leviämisessäkin on eroja, jotka kannattaa ottaa huomioon. Tynys kertoo, että osa perennoista, kuten esimerkiksi kuunlilja, tuuhistuu kasvupaikallaan. Osa vaatii taas kurissa pitämistä, jotta ne eivät suikertaisi tai kylväytyisi kaikkialle. Jos kasveja haluaa sijoittaa tiiviiseen istutusryhmään, sopivaa istutusväliä miettiessä pitäisikin siis perehtyä lajikohtaisiin ominaisuuksiin:

– Kasveilla on valtavasti eroa koossa ja kasvunopeudessa. Mattomaisia kasveja voi istuttaa tiheästi, jotta saa maan pinnan nopeasti peittoon. Hidaskasvuisten lajien, kuten pionien, välissä voi aluksi kasvattaa vaikkapa kesäkukkia ja vihanneksia.

Yleensä kasvit istutetaan entiseen syvyyteen niin, että paakun päälle tulee vähän multaa. Muuten juuripaakku kuivaa helposti. Tynys mainitsee, että tiivistä juuripaakkua voi myös hajottaa hieman käsin. Kuitenkaan esimerkiksi pionia ei kannata istuttaa liian syvään: sen osalta juurenniskan päälle voi jättää vain 3–5 senttiä multaa.

Istutuksen jälkeen taimia on hyvä kastella aluksi 1–2 kertaa viikossa.

Suojaa nuoret taimet hallalta

Kesäkuun 10. päivä on ollut monelle kotipuutarhurille perinteisesti se päivämäärä, jonka jälkeen yöhalloja ei enää pitäisi olla ja hallanarkoja kesäkukkiakin uskaltaa siis jo istuttaa.

– Perinteinen ohje toimii kesäkukilla ainakin yleensä, tosin viime vuonna kylmiä säitä jatkui pitkälle kesään, huomauttaa Tynys.

Kesäkukat ovat keväällä vielä kylmälle alttiita. Ne voi kuitenkin suojata levittämällä niiden päälle moninkertaisen kasvuharson. Myös itse kasvatetut kylvötaimet tulisi Tynyksen mukaan ensin karaista ja totuttaa ulkoilmaan.

Kylmänkestävimpiä lajeja keväisiin istutuksiin ovat esimerkiksi tetenarsissit, orvokit ja neilikat.

Puutarhakautta voi hieman aikaistaa istuttamalla kesäkukkia ruukkuihin, jotka voi sitten siirtää kylminä öinä suojaan sisätiloihin. Tynys vinkkaa, että kasvit voi istuttaa myös koreihin, jolloin ne ovat keveitä nostella.

Ruukussa kastelun ja lannoituksen on kuitenkin hyvä olla melko säännöllistä.

Perennan taimet sietävät yleensä hyvin kylmää ja ne harvemmin tarvitsevat suojausta.

– Tosin pakkanen voi toisinaan puraista pionin nuppuja jo ennen kuin ne ovat näkyvissä. Tällöin nuput ruskettuvat avautumatta.

Hyötykasvit avuksi

Istutusryhmään voi yhdistellä koristekasvien lisäksi myös hyötykasveja.

– Monet hyötykasvit, kuten esimerkiksi yrtit, kehäkukka ja salko- ja ruusupapu, ovat myös koristeellisia, huomauttaa Tynys.

Etenkin tuholaisten torjunnalta kannalta monilajisuus ja sekaviljely ovat puutarhassa etu. Istutusryhmissä voi hyödyntää tuhohyönteisten torjuntaan ja kasvitautien ehkäisyyn myös erilaisia kumppanuuskasveja.

Esimerkiksi yksivuotiset samettikukat ovat Tynyksen mukaan suosittuja karkoituskasveja. Keväästä syksyyn jatkuva kukinta ja luonnonkasvit ovat puolestaan eduksi hyödyllisille hyönteisille.

Perennojen taimien väliin ja penkin reunaan voi istuttaa myös kesäkukkia tai vaikkapa persiljaa estämään rikkaruohojen kasvua.

– Kasvutilaa on etenkin istutuksen jälkeen, kun penkki on uusi. Myöhemminkin voi istuttaa, jos kasvutilaa riittää taimille.

Keväthuoltoa vanhoille kukkapenkeille

Alkukeväällä myös vanhat perennapenkit voivat tarvita hieman ylimääräistä huomiota, varsinkin jos talvi on ollut kylmä ja vähäluminen. Se, miten monta vuotta perennat jaksavat säilyä kukoistavina, riippuu olosuhteiden lisäksi jo ihan lajistakin:

– Maatiaisperennat ovat helppoja, sitkeitä ja pitkäikäisiä. Ne voivat kukoistaa vuosikymmeniä vähällä hoidolla, kertoo Outi Tynys Hyötykasviyhdistys ry:stä.

Uudempien perennojen joukossa on kuitenkin myös lyhytikäisiä kasveja, jotka vaativat paljon hoitoa, kuten säännöllistä jakamista. Tynys muistuttaa, että esimerkiksi syyshohdekukkia pitää jakaa 3–4 vuoden välein, jotta ne säilyttävät elinvoimansa.

– Tiheitä kasvustoja kannattaa jakaa, ja etenkin loppukesällä ja syksyllä kukkivat kasvit kannattaa jakaa keväällä. Nurmikkoon rajautuvat penkit kannattaa keväällä myös kantata. Rikkaruohot lähtevät kasvuun aikaisin ja ne on hyvä nitistää.

Kevät heti kasvun alkaessa on lisäksi hyvä ajankohta kukkapenkkien lannoittamiseen. Tynys lisää, että juuri keväällä ja alkukesällä on sopiva aika levittää penkkeihin kompostimultaakin. Ja jos kasvi onkin menestynyt huonosti aiemmassa kasvupaikassaan, keväällä sen voi myös hyvin siirtää kasvamaan toisaalle.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuvat: Pixabay