Erilaisia kodin hälytysjärjestelmiä tarjoaa nykyisin jo kirjava joukko palveluntarjoajia paikallisyrityksistä aina valtakunnallisiin toimijoihin. Palveluiden kysyntä on Suomessa viime vuosina hiljakseen kasvanut, tosin verkkaisemmin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Vaikka monille kodin turvaksi on aiemmin saattanut riittää reipas koira ja naapuriapu, hälytysjärjestelmien ja yksityisten turvapalveluiden kysyntä on ollut viime aikoina kasvussa. Kasvun takana ei ole välttämättä kuitenkaan mikään yleistynyt kokemus turvattomuudesta: Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina Suomessa on tehty asuntomurtoja vuosittain noin 3 800–4 800 kappaletta, vapaa-ajan asuntoihin tehdyt murrot mukaan luettuna. Yksi taustalla vaikuttava tekijä on ollut se, että järjestelmiin on tullut enemmän ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia, ja niitä hankitaan nyt myös jossain määrin helpottamaan arkea.
– On ihan ilmiselvää, että niiden kysyntä on lisääntynyt. Ylipäätään järjestelmien joustavuus on kasvanut, on saatu langattomia järjestelmiä ja vastaavaa, jotka oikeasti toimivat ja yhdistettynä appeihin ja mobiiliteknologiaan pystyvät palvelemaan käyttäjiä, kertoo lehtori Kaci Bourdache Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta. Opinnoissa käydään läpi muun muassa hälytysjärjestelmän hankintaa riskien hallintakeinona.
eknologian kehittymisen ansiosta turvajärjestelmiä voidaan nykyisin suunnitella ja asentaa joustavasti, siinä missä aiemmin niitä varten jouduttiin vetämään kaapeleita pitkin taloa. Bourdachen mukaan toinen merkittävä tekijä kasvaneen kiinnostuksen takana on järjestelmien monipuolistuminen ja laajempi palvelu:
– Alan yritykset myyvät sitä kokonaispalveluna, se on se pointti. Ei se, että hankitaan kotiin vain hälytysjärjestelmät, vaan siinä myydään myös valvontapalvelua ja mielenrauhaa.
Laitteet yhdistettynä palveluun tuovat turvaa
Kuluttajakäyttöön tarkoitetut hälytysjärjestelmät tarjoavat nykyään murtovarkaiden lisäksi suojaa myös muunlaisten kodin riskien varalle. Sensorit voivat varoittaa yhtä lailla tulipalosta kuin pesukoneen vesivuodosta, jolloin asukkaiden poissa ollessakin tilanne saadaan nopeammin havaittua ja hallintaan jo varhaisessa vaiheessa. Näin on myös suurempi todennäköisyys, että kiinteistö irtaimistoineen saadaan kenties pelastettua – mitä myös vakuutusyhtiöt arvostavat.
Monet haluavat hälytysjärjestelmään nykyään myös liitännäispalveluja, joiden avulla voidaan esimerkiksi varmistaa, että lapsi on tullut kotiin siihen aikaan kuin pitääkin. Lisäksi järjestelmiin yhdistetään usein älypistorasioita, joten älypuhelimen avulla voi valvoa etänäkin, onko kotiin jäänyt sähkölaitteita päälle, tai hallita vaikka kodin valaistusta.
okainen voi hankkia kotiin ominkin päin erilaisia sensoreita ja turvalaitteita, kuten edullisia IP-kameroita, joita seuraa sitten itse nettiyhteyden kautta, tai vaikkapa magneettikoskettimia oviin. Bourdache muistuttaa, että ilman valvontapalvelua ne eivät kuitenkaan välttämättä lisää mielenrauhaa, jos puhelimeen tulee viesti hälytyksestä asukkaiden ollessa kaukana toisaalla.
Laitteiden lisäksi olennaista onkin myös niiden ohessa tarjottu palvelu ja etenkin valvomo, joka voi reagoida hälytyksiin ympäri vuorokauden, tarkistaa tilanteen tarvittaessa kamerasta ja hälyttää nopeasti paikalle asianmukaiset viranomaiset, mikäli kyseessä ei ole virhehälytys. Virhehälytyksiä voi nimittäin usein aiheuttaa jo esimerkiksi oven tärinäsensori.
– Mutta jos kyseessä on pelkkä hälytys ilman muuta vahvistusta, poliisit eivät tule paikalle vain tarkistamaan paikkoja sillä välin, kun asukkaat ovat lomailemassa, huomauttaa Bourdache.
Kun hälytyksiin myös reagoidaan asianmukaisesti, pitkälle lomamatkalle tai mökkiviikonlopulle voi lähteä rauhallisin mielin. Ja vaikka kotiin murtauduttaisiin, hälytyksen ansiosta murtovarkaiden mellastaminen ja sotkeminen voivat jäädä vähemmäksi.
Helppokäyttöisyys on järjestelmän perusedellytys
Yritykset myyvät kodin hälytysjärjestelmiä tavallisesti avaimet käteen -periaatteella, jossa pakettiin sisältyy laitteiden lisäksi myös asennus ja käyttökoulutus. Jos järjestelmä on väärin asennettu, se lisää turhien virhehälytysten todennäköisyyttä. Bourdache huomauttaa, että helppokäyttöisyyteen kuuluu myös huolettomuus käyttäjävirheiden osalta; yllättäviä kustannuksia ei tarvitse pelätä.
– Nykyisin kuukausimaksuun sisältyy yleensä kaikki vaste, joten ei tule niitäkään yllättäviä laskuja. All inclusive on yritystenkin etu, että järjestelmää osataan käyttää ja että se on ennen kaikkea oikein asennettu.
Järjestelmän helppokäyttöisyys ja kunnolla tehty asennus ovat olennaisia sen yleisen toimivuuden kannalta, sillä palvelut saattavat sisältää ympärivuorokautisen valvonnan ja vartijakäyntien lisäksi esimerkiksi palovaroittimia, turvapainikkeita, oven tai ikkunan avauksen tunnistavia magneettikoskettimia, liikeilmaisimia, savu-lämpöilmaisimia, vesivuotoilmaisimen ja avaimenperän tapaisia tunnisteita, joilla hälytykset voi kytkeä helposti päälle tai pois päältä ilman erillistä numerokoodia. Edullisimpiin peruspaketteihin ei välttämättä kuulu kuitenkaan kuin muutamia ilmaisimia, esimerkiksi vain yksi ovihälytin ulko-ovea varten, ja ylimääräisistä hälyttimistä joutuu maksamaan erikseen niin asennuksen kuin käytönkin osalta.
Jos murtoja halutaan todella estää tehokkaasti, pitäisikö pääoven lisäksi sitten varustaa hälyttimin ja niistä kertovin tarroin myös muut ovet ja ikkunatkin, joista murtovarkaat voisivat pyrkiä sisään?
– Joka ulko-ovessa pitäisi olla hälytin, parvekkeen ovi mukaan lukien, jos sinne ylös voi päästä, vahvistaa Bourdache. Avattavia ikkunoita on hänen mukaansa kuitenkin keskimäärin liikaa hälyttimillä varustettaviksi, kun käytössä on usein kuitenkin jo liiketunnistimia ja muita ilmaisimia.
Suurin etu on ennaltaehkäisevä vaikutus
Hälytysjärjestelmän olennaisin etu ei ole se, että murtovarkaat jäisivät sen avulla kiinni, vaan jo järjestelmän olemassaolo vähentää ylipäätään asuntomurron todennäköisyyttä. Bourdache huomauttaa, että murtovarkaatkin osaavat nimittäin tehdä omaa riskienhallintaansa, ja kohteeksi valikoituu helpommin niin sanotusti pehmeä kohde, jossa murtohälyttimistä ei tarvitse huolehtia.
– Tavanomainen omakotitalo ei ole yleensä sellainen kohde, jota kannattaa tiedustella hirvittävän pitkään ja tehdä liian ammattimaista työtä. Niistä tehdään nopeasti arvio, ja otetaan ennemmin se helpompi kohde.
Mutta jos hälytysjärjestelmän suurin hyöty on sen murtoja ennaltaehkäisevä vaikutus, ajaisivatko järjestelmästä näkyvästi varoittavat tarrat jo yksinään saman asian? Ei välttämättä, toteaa Bourdache: pelkkien varoitustarrojen varaan ei kannata laskea, sillä ainakin osa murtovarkaista osaa kyllä nähdä niiden läpi.
Edelleen suurimmalla osalla pientalo- tai rivitaloalueista ei hälytysjärjestelmiä juuri näy. Syrjäisemmässä omakotitalossakin asuja on voinut jo vuosien ajan selvitä hyvin sillä omalla koiravartijallaan ja maalaisjärjellään, esimerkiksi pitämällä talon tavalla tai toisella asutun näköisenä pitkän lomamatkan aikana.
– Ne perusperiaatteet, mitä vakuutusyhtiöt ja poliisi suosittelevat loman ajaksi esimerkiksi postilaatikon tyhjentämisen ja lumenluonnin suhteen, ovat ihan päteviä. Ei niitä kannata laiminlyödä, toteaa Bourdache.
Loppujen lopuksi jokainen joutuukin tekemään itse oman riskiarvionsa siitä, onko kodin hälytysjärjestelmään kannattavaa satsata. Jos kotiovelle ilmestyy innokas turvajärjestelmäkauppias, Bourdache neuvoo kuitenkin vielä varmistamaan, että kyseinen henkilö todella on poliisin hyväksymä turvasuojaaja, jolla on kuvallinen turvasuojaajan kortti siitä todistuksena.
– Jos sitä korttia ei ole esittää, tai jos henkilö ei tiedä edes mikä se on, niin sitten ovi kiinni ja ilmoitus poliisille.
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuvat: Pixabay