Suomalaiset ovat voineet kilpailuttaa sähköenergiansa jo 20 vuoden ajan. Sähkön kilpailuttaminen on alkuajoista helpottunut paljon, mutta kuluttaja saa silti olla tarkkana, ettei sähkönmyyjää vaihtaessaan joudu ojasta allikkoon.

Sähkömarkkinat avautuivat kilpailulle syyskuussa 1998. Tuolloin suomalaiset saivat täydellisen vapauden valita sähkön toimittajansa. Sähkön kilpailuttaminen on alkuajoista arkipäiväistynyt, mutta sähkönmyyjän vaihtaminen ei vieläkään ole vallitseva käytäntö.

– Vuoden 2016 tietojen mukaan noin 10 prosenttia suomalaisista kilpailuttaa sähkönsä. Jos norjalaisiin ja ruotsalaisiin vertaa, emme ole yhtä aktiivisia. Näissä naapurimaissa sähkönsä kilpailuttaa noin 15 prosenttia kansalaisista, kertoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling.

Vuodelta 2016 olevan tiedon mukaan sähköyhtiön vaihtamisen yleisyys on kolminkertaistunut 10 vuodessa. Silti noin puolet kuluttajista ei ole koskaan kilpailuttanut sähköntoimittajaansa.

– Yksi syy kuluttajien haluttomuudelle kilpailuttaa sähköä voi olla, että sähkö on Suomessa verrattain halpaa. Esimerkiksi Saksassa sähkön hinnat ovat noin kaksinkertaiset Suomeen nähden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meikäläinenkin kuluttaja voisi hyötyä kilpailuttamisesta. Varsinkin suorasähkölämmitteisessä pientalossa voi edullisemman sähköntoimittajan ansiosta säästää vuosittain satoja euroja. Lisää säästöä saa, kun kilpailuttaa myös kesämökin sähkön.

– Ero kalleimpien ja halvimpien sähköntoimittajien välillä on kerrostalopuolella noin 50–110 euroa vuodessa ja omakotitalossa 320–650 euroa, Beurling havainnollistaa. Jos lämmitysmuotona on esimerkiksi kaukolämpö tai pelletti, säästöpotentiaali on pienempi.

Sähkön kilpailuttamisen taustalla voi toki olla muitakin motiiveja kuin säästäminen.

– Kilpailuttamalla voi valita sellaisen sähköntuotannon tavan, joka vastaa omia arvoja, esimerkiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön.

Kilpailutussivuissa on laadullisia vaihteluja

Sähkön kilpailuttaminen on tänä päivänä melko vaivatonta. Apuna sähköenergian hintojen vertailussa ovat netin vertailusivustot laskureineen. Beurling kertoo, että sähkön kilpailutussivustoja on nykyään paljon, ja niissä on tiettyjä laadullisia vaihteluja. Eri sivustoilla on vertailussa mukana myös eri määrä sähköyhtiöitä.

– Pienemmillä sivustoilla ei ole mukana kaikkia sähkönmyyjiä, joten senkin takia kannattaa kokeilla useampaa sivustoa ennen päätöksentekoa. Vertailu kannattaa myös siksi, että jotkut sivustot on valjastettu myymään vain jotain tiettyä tuotetta. Energiaviraston ylläpitämä sahkonhinta.fi on puolueeton hintavertailupalvelu. Sen otantakin on kattava, koska sähkömarkkinalain mukaisesti kaikkien sähkönmyyjien on ilmoitettava hintansa virastolle.

Vuotuiset kokonaiskustannukset ratkaisevat

Juha Beurling antaa kuluttajille kaksi ytimekästä vinkkiä sähkön kilpailuttamiseen.

– Kokeile kahdesta kolmeen eri sivustoa ja katso vuotuisia kokonaiskustannuksia, ei vain kilowattihintaa. Käyttipä sähkön kilpailuttamiseen mitä sivustoa tahansa, kannattaa vertailussa huomio kiinnittää aina tiettyihin asioihin: mikä on sähkösopimuksen kuukausittainen perusmaksu, mikä on sopimuksen kesto ja mitä hinta sisältää?

Perusmaksu voi vaihdella kokoluokittain. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa sähkön hinta voi päivittyä usein, kun määräaikaisessa sopimuksessa hinta pysyy kiinteänä esimerkiksi vuoden tai kaksi.

Kilpailutussivustojen hintavertailuissa on syytä olla tarkkana myös sen suhteen, mitä esitetty hinta sisältää: onko se pelkän sähköenergian hinta vai todellinen vuosikustannus, keskihinta, johon on huomioitu myös kiinteät perusmaksut?

Omasta sähkölaskusta tiedot kilpailutukseen

Sähkön kilpailutussivustot etsivät kuluttajalle sopivia sähkötuotteita asuntotyypin, sähkön kulutuksen sekä muiden annettujen hakuehtojen mukaan. Sivustolle perustiedoiksi syötetään yleensä postinumero, siirtotariffityyppi, sähkön mittaustapa sekä vuotuinen sähkön käyttömäärä kilowattitunteina. Nämä tiedot saa helpoimmin sähkölaskusta. Ainakin Energiaviraston sahkonhinta.fi-sivulla pystyy lisäksi valitsemaan haluamansa sopimustyypin, joka voi olla toistaiseksi voimassaoleva, yksi- tai kaksivuotinen määräaikainen tai muu määräaikainen.

Myös pörssisidonnaisia sähkösopimuksia on mahdollista vertailla. Juha Beurling sanoo pörssisähkön olevan varteenotettava mahdollisuus, jollei pelkää vaihtuvaa riskiä.

– Pörssihinta on usein halvempi, mutta myös vaihtuva, joten sitä ostavan tulisi seurata sähkön hintakehitystä. Jos kuluttaja haluaa suojautua vaihtuvalta riskiltä, kannattaa valita määräaikainen sopimus.

Vuosihinta helpottaa sähkösopimusten vertailua

Osaan kilpailutussivustoista syötetään vertailukohdaksi myös nykyisen sähkösopimuksen tyyppi ja sen hintatiedot. Näin sivusto vertailee tuotteita keskenään ja antaa ehdotuksen säästölaskelmasta. Juha Beurlingin mukaan sähkösopimusten vertailua vaikeuttaa, että kuluttajan tulisi osata hahmottaa kiinteän kuukausihinnan eli perusmaksun sekä sähkön käytöstä riippuvan kulutusmaksun merkitys omaan sähkönkulutukseen suhteutettuna. Mikäli sähkönkulutus on pientä, kannattaa yleensä valita sopimus, jossa ei ole perusmaksua.

– Jos ostaa suoraa sähköä, sähkön kilowattihinta on usein merkittävämpi kuin kuukausihinta. Muissa kohteissa asia voi olla toisinpäin. Esimerkiksi kesämökeillä, joissa sähköä käytetään vain ajoittain, merkitystä on eritoten kuukausihinnalla. Osassa sivustoja näkee kulutushinnan ja perusmaksujen yhteenlasketun vuosihinnan, mikä voi helpottaa vertailua.

Kuluttajan kannattaa olla tarkkana kilpailutuksessa

Kuluttajan oma aktiivisuus ja tarkkaavaisuus kannattaa sekä kilpailutuksessa että uuden sähkösopimuksen teossa. Beurling kertoo, että vertailusivustoilla näkyviä hintoja saatetaan manipuloida.

– Sopimusta tehdessä voi näkyä halpa hinta, mutta todellisuudessa eteen voi tulla muita kustannuksia. Sen takia pitää olla hyvin tarkkana. Muutenkin kannattaa tiedostaa, että sähköalalla on esimerkiksi myyntitavoiltaan huonomaineisempia yhtiöitä. Nettikeskusteluista voi löytää kommentteja siitä, etteivät hintatiedot kaikilla kilpailutussivustoilla olisi aivan ajan tasalla. Kannattaakin aina käydä tarkistamassa tiedot suoraan sähköyhtiöiden sivuilta.

Kuluttajan on syytä olla valveilla myös saadessaan vastatarjouksen omalta sähköyhtiöltään. Näitä vastatarjouksia sähköyhtiöt saattavat tehdä poispyrkiville asiakkaille.

– Kannattaa varoa, ettei vastatarjous ole kalliimpi. Kilowattihinta voi olla aiempaa halvempi, mutta kuukausihinta kalliimpi. Asiakkaan pitää olla tarkkana, ettei mene ojasta allikkoon. Siksi kannattaa kuunnella ja lukea tarjouksen sisältö täsmällisesti. Vaikka kilpailutus itsessään tuntuisikin helpolta, aina kannattaa lukea myös varsinainen sähkösopimus ajan ja ajatuksen kanssa. Jos sopimuksessa on jotain mitä ei tajua, kuluttajalla on velvollisuus selvittää asia.

Kilpailutus on hyvä tehdä kerran vuodessa

Jos ja kun edullisempi sähköntoimittaja löytyy, uuden sähkösopimuksen saa solmittua netissä muutamassa minuutissa. Sähköntoimittaja hoitaa vanhan sopimuksen irtisanomisen.

– Sähköyhtiön vaihto sujuu yleensä ongelmitta. Toimituksen vaihdossa kestää kaksi viikkoa, ja uusi yhtiö huolehtii siitä, että vaihto sujuu hyvin. Lakimiehemme mukaan pitkään aikaan ei ole tullut esille ongelmia vaihtoja koskien. Enemmän ongelmia on ollut sähkön markkinointiin liittyen, Juha Beurling kertoo.

Sähkön saa kilpailuttaa niin usein kuin haluaa. Käytännössä kilpailutus kannattaa tehdä kerran vuodessa. Tällöin sähköyhtiön vaihto onnistuu maksutta ja ilman rajoituksia.

– Jos myyjää vaihtaa useammin kuin kerran vuodessa, paikallinen jakeluverkkoyhtiö saattaa laskuttaa myyjän vaihtumisen vuoksi tehtävästä sähkömittarin lukemisesta. Tätä ei kuitenkaan voida laskuttaa ilman painavaa syytä. Kilpailuttamisen ainoaksi esteeksi saattaa muodostua määräaikainen sähkösopimus: jos sopimuskausi ei ole vielä päättynyt, sähkönmyyjää ei voi vaihtaa ilman painavaa syytä.