Monessa kodissa lämmitysjärjestelmää tehostaa ilmalämpöpumppu, joka kesähelteillä huolehtii myös sisäilman jäähdytyksestä. Mitä ilmalämpöpumppua hankkiessa pitäisi ottaa huomioon, ja millaisella ylläpidolla siitä saisi parhaan hyödyn irti?

Viime vuosina suomalaiset ovat innostuneet päivittämään kotiensa lämmitystä, ja samalla myös ilmalämpöpumppujen suosio on kasvanut. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen on tottunut vastailemaan pumppuihin liittyviin kysymyksiin, onhan hänellä kertynyt niistä kokemusta jo 1990-luvun alkupuolelta saakka. Ilmalämpöpumppu sopii lämmityksen tueksi minkä tahansa lämmitysmuodon rinnalle. Hirvonen kertoo, että eniten niitä on asennettu sähkölämmitteisiin rakennuksiin, auttamaan sähkön säästämisessä. Yhtä lailla pumpun avulla voidaan kuitenkin hakea säästöä öljylämmityksen kustannuksista tai tehostaa vaikkapa puulämmitystä, kun lämmin ilma leviää sen ansiosta paremmin kodin sisätiloihin. Yksinkertaisena nyrkkisääntönä, mitä isompi talo on kyseessä ja mitä enemmän sen lämmitykseen kuluu energiaa, sitä enemmän ilmalämpöpumpulla voi säästää:

– Isosta on helpompi säästää. Jos on paljon neliöitä, voi mennä kuitenkin siihen, miten hyvin saa ilman leviämään talossa: onko sokkeloinen pohjaratkaisu ja paljon huoneita, huomauttaa Hirvonen.

– Se voi aiheuttaa sen, että yhdellä pumpulla ei saa koko alaa lämpiämään. Sitten vain hyväksyy sen tai hankkii kotiin useamman pumpun.

Ulkoilman lämpö talteen ja hyötykäyttöön

Viime vuosina yleistyneet avarat pohjaratkaisut soveltuvat ilmalämpöpumpuille hyvin: lämmin ilma leviää hyvin sisätiloissa, ja talon lämmityksessä voidaankin pärjätä pitkälle pelkästään pumpulla. Ilmalämpöpumppu ei ole kuitenkaan koskaan talon ainoa lämmitysmuoto, vaan kireimpien pakkaspäivien varalta täytyy sen tukena olla jokin muu lämmitysjärjestelmä. Hirvonen huomauttaa, että lauhana talvena saattaa pärjätä pelkästään pumpulla, jos sen rinnalla käytetään lämmitykseen esimerkiksi ahkerasti puuta.

– Ilmalämpöpumppu saa olla niin pitkään käytössä kuin sillä vain pärjää. Sillä on niin paljon edullisempaa ottaa ulkoilman lämpö talteen ja hyödyntää se kodin lämmityksessä.

Hirvonen havainnollistaa ilmalämpöpumpun toimintaperiaatetta vertaamalla sitä jääkaappiin. Jääkaapissa jäähdytetään kaapin sisus, kun taas sen takaosa lämpenee. Ilmalämpöpumppua käytettäessä pumpun ulkoyksiköllä puolestaan jäähdytetään ulkoilmaa, jolloin lämpenee talon sisäilma. Hirvonen korostaa, että ilmalämpöpumpun tuottama lämpö on peräisin ulkoilmasta. Myös lämpöpumpun kompressorin käyttämä sähköenergia muuntuu ilmalämpöpumpussa talon lämmitysenergiaksi.

– Ulkoilmasta varastetaan lämpöä. Pumpun kylmäaine höyrystyy ja kiehuu ulkoilman lämpötilassa. Höyrystyminen sitoo lämpöä.

Lämpö tuodaan kompressorin avulla sisäyksikköön ja ohjataan sitten sisäyksikön läpi kierrätettävän sisäilman avulla talon lämmitykseen. Menetelmä on ennen kaikkea kustannustehokas:

– Jos kompressori ottaa sähköä toimiakseen yhden kilowattitunnin, ulkoilmasta pystyy ulkoyksiköllä ottamaan kaksi kilowattituntia ja sillä saadaan kolmen kilowattitunnin edestä lämpöä sisälle.

Ilmalämpöpumpun elinkaari on pitkä

Kun ilmalämpöpumput aikoinaan vasta alkoivat yleistyä Suomessa, niiden käyttöiäksi arvioitiin noin 10 vuotta. Nyt kun kokemusta on kertynyt enemmän, myös käsitys pumppujen elinkaaresta on tarkentunut. Tilastojen mukaan Suomessa on nykyisin melkein 200 000 ilmalämpöpumppua, jotka ovat palvelleet jo yli 10 vuoden ajan.

– Itselläni on kolme pumppua, jotka ovat olleet 12–13 vuotta ihan täysin käytössä, kertoo Hirvonen.

Näyttääkin siltä, että realistinen arvio ilmalämpöpumpun käyttöiästä olisi pikemminkin 15 vuotta. Kaiken kaikkiaan ilmalämpöpumppuja on Suomessa jo 700 000 kappaletta. Niiden toiminnasta suomalaisissa olosuhteissa on jo siis kertynyt melkoinen määrä kokemusta, ja niiden suosio on ollut kasvussa. Hirvosen mukaan viime vuonnakin niitä myytiin 60 000. Ilmalämpöpumppujen vaikutusta lämmityskuluihin on myös jo tutkittu kattavasti. Hirvonen mainitsee Motivan viiden vuoden takaisen tutkimuksen, jossa todettiin sen aikaisilla pumpuilla saatavan vuodessa noin 3 000 kilowattitunnin edestä energiansäästöä. Pumput ovat sittemmin kehittyneet paljon, ja nykyisin niillä voidaan Hirvosen mukaan päästä vuositasolla jo 3 000–7 000 kilowattitunnin säästöön. Paljon riippuu käyttökohteesta: isossa talossa, jossa ilma ja sen myötä lämpö leviää sisätiloissa helposti, ilmalämpöpumpun käyttö on kustannustehokkaampaa.

– 3 000–5 000 kilowattituntia on hyvin tyypillinen määrä, joka sillä säästetään. Rahassahan tuo merkitsee 400–600 euroa vuodessa.

Asennuspaikka vaikuttaa paljon

Ilmalämpöpumpun oikeaoppinen asennus on olennaisen tärkeää sen tehokkaan toimimisen takaamiseksi. Siksi asentaminen kuuluu asiaan perehtyneen ammattilaisen tehtäväksi:

– Kylmäainepätevyys pitää olla ilman muuta, muuten ei saa kylmäaineeseen koskea ja pumppua asentaa, toteaa Hirvonen.

Ammattilaisen silmää kaivataan myös sisäyksikön paikan valinnassa, onhan se olennainen pumpun käytön kannalta. Sisäyksikön pitäisi sijoittaa niin, että lämmin ilma jakautuu sisätiloissa mahdollisimman hyvin. Hirvonen muistuttaa kuitenkin huomioimaan sijaintia mietittäessä myös asumismukavuuden:

– Sisäyksikköä ei kannata laittaa sen sohvan päälle, jolla katsotaan telkkaria. Se ääni ja ilmavirtaus luultavasti häiritsee.

Tarvittaessa pumpun puhallinnopeutta voi toki säätää päivisin hieman pienemmäksi, jos sen ääni häiritsee. Hirvonen kuitenkin lohduttaa, että ääneen tottuu kyllä ajan myötä. Ulkoyksikölle on puolestaan kaksi eri asennustapaa: se asennetaan joko kiinnikkeillä seinään tai maahan maapukin varaan.

– Maa-asennus on yleensä parempi. Siitä ei tule tärinöitä rakennukseen ja runkoääniä. Joskus talossa on niin hyvä ja kiinteä rakenne, että pumpun uskaltaa asentaa seinälle ja voi käyttää seinätelineitä.

Suodattimien imurointi on tärkeintä huoltoa

Hirvosen mukaan tärkein huoltotoimenpide, joka käyttäjän tarvitsee tehdä, on ilmalämpöpumpun sisäyksikön suodattimien imurointi. Hän muistuttaa, että suodattimiin kertyy samaa pölyä, joka pyörii kotona lattian nurkissa. Siksi ne olisi hyvä imuroida parin viikon tai ainakin kuukauden välein.

– Kun imuroi talon, niin muistaisi edes joka toinen kerta imuroida pumpunkin.

Jos sisäyksikön kenno tai puhallin näyttää likaiselta eikä usko imuria tai omaa pesua, kannattaa sille teettää muutamien käyttövuosien jälkeen erikoispesu.

– Ammattilaisen tekemä pesu saattaa palauttaa pumpun hyötysuhteen alkuperäiselle tasolle, jos se on heikentynyt kennon tai puhaltimen likaantumisen takia, ja jatkaa jopa pumpun käyttöikää.

Muuten pumppu ei edellytä suurempia huoltotoimenpiteitä, ja esimerkiksi sen pölysuodattimia ei tarvitse vaihtaa. Pumppuihin myydään kyllä lisävarusteena myös vaihdettavia allergiasuodattimia. Halutessaan pumpulle voi hankkia huoltosopimuksen, jolloin asentaja tekee esimerkiksi ennen lämmityskauden alkua laitteelle teknisen tarkistuksen. Hirvosen mukaan talvisin olisi kuitenkin hyvä käydä silloin tällöin katsomassa, että ulkona värjöttelevällä ulkoyksiköllä on kaikki hyvin. Hankalissa keliolosuhteissa ulkoyksikköön voi päästä kertymään jäätä, jota kannattaa välillä käydä poistamassa. Kun huurretta on riittävästi, laite tosin sulattaa sen automaattisesti pois ja sulamisvesi valuu pumpun alle.

– Riippuu kelistä, miten usein pumppu tekee sen. Joillakin keleillä se sulattaa itsensä kerran tunnissa.

Jäähdytyksen tehokas apuväline

Ilmalämpöpumppua hyödynnetään usein myös kodin viilentämiseen. Hirvonen muistuttaa, että sisälämpötilaa ei pidä kuitenkaan innostuksissaan jäähdyttää liian alas.

– Alle 23 asteen ei kannata jäähdyttää. Helteilläkään ei kannata säätää pumppua kuin viisi astetta ulkolämpötilaa alemmaksi. Se on ihan viihtyvyystekijä.

Ilmalämpöpumppu on nimittäin tehokas jäähdyttäjä ja sitä on houkuttelevan helppo komentaa kaukosäätimellä. Liian pontevalla jäähdytyksellä saattaa kuitenkin vain saada kurkkunsa kipeäksi keskellä kesähelteitä. Hirvonen mainitsee myös, että kesällä jäähdytettäessä ilmalämpöpumpun sisäyksikköön kertyy kosteutta. Siksi kannattaa tarkistaa, että sisäyksiköstä ulos johtava tippavesiletku ei ole tukkiutunut ja kosteus saadaan johdettua ulos. Parhaimmillaan vettä voikin tiputella monta litraa päivässä. Samalla ilmalämpöpumppu suodattaa sisäilmaa ja puhdistaa sitä hieman, mikä ilahduttaa varsinkin allergikkoja. Kun pumppua käytetään jäähdytykseen, ikkunat ja ovet kannattaa ylipäätään pitää visusti suljettuina.

– Ulkoilmaa ei kannata yrittää jäähdyttää. On parempi, että kylmä pysyy sisällä. Mitään läpivetoa ei tarvita, se vie vain tehoja.

Ilmalämpöpumput herättävät vielä kysymyksiä

Vaikka ilmalämpöpumput ovat yleistyneet, niissä riittää vielä monille ihmeteltävää. Yksi toistuva kysymys on, pitäisikö pumppu ottaa pois käytöstä kovien pakkasten ajaksi – ja onko siitä kireimmillä pakkaskeleillä ylipäätään hyötyä? Takavuosina ilmalämpöpumpun käyttäjiä ohjeistettiin sulkemaan laite 15 asteen pakkasella, mutta laitteet ovat Hirvosen mukaan kehittyneet paljon noista ajoista.

– Nykyaikaista pumppua ei tarvitse sulkea pois ja se voi olla päällä pakkasesta riippumatta. Pumppu pärjää kyllä vielä siellä -30 asteessa ja tuottaa enemmän kuin kuluttaa.

Viime kesän helteillä Hirvonen kertoo monien myös kyselleen, miten paljon sisäilman jäähdyttäminen ilmalämpöpumpulla kuluttaa energiaa. Syökö se kaikki pumpusta saadut energiankulutuksen säästöt?

– Pumpulla ei pysty käytännössä kuluttamaan yli euroa päivässä. Jos jäähdytyspäiviä viime kesänä oli 25 kappaletta, siinä meni sitten 25 euroa, ja se oli oikein hellekesä.

Yleisohjeena ilmalämpöpumppua kannattaa Hirvosen mukaan hyödyntää niin paljon kuin mahdollista.

– Säätää sen mieluummin vaikka asteen liian korkealle ja puhallinnopeuden mahdollisimman korkealle, jos sitä vain jaksaa kuunnella. Kun vielä patteritermostaattien lämpötila säädetään hieman alemmaksi, esimerkiksi 19–20 asteeseen, muut lämmitystavat heräävät pumpun tueksi vasta sitten, kun niitä todella tarvitaan.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Stark