Viemäreiden kunto on syytä tarkastaa rakennuksesta riippuen 20-30 vuoden iässä tai viimeistään, kun ongelmia ilmenee. Viemäreiden huuhtelulla saadaan viemäriverkostolle vuosia lisää elinikää, mutta viemäreiden ja putkiston kuntoon voi vaikuttaa myös omalla jokapäiväisellä toiminnallaan.

Vesihuollon erityisasiantuntija, diplomi-insinööri Tiia Lampolan mukaan viemärit tulisi tarkistuttaa säännöllisesti arviolta 20-30 vuoden välein.

– Mitään yksiselitteistä vastausta ei voi antaa, koska riippuu esimerkiksi rakennuksessa käytetyistä putkimateriaaleista, miten nopeasti verkosto ikääntyy. Tuo 20-30 vuotta on kuitenkin aika hyvä perussääntö. Jos tässä 20-30 vuoden ikätarkastuksessa ilmenee todennäköisiä tulossa olevia ongelmia, on uusi tutkimus syytä tehdä 5-10 vuoden päästä. Tietenkin, jos jotain ongelmia ilmenee useasti, esimerkiksi vedenpaine vaihtelee tai viemärit eivät vedä, voi tutkimus olla tarpeen jo aiemminkin.

Viemäreiden kuvaus ja kuntotutkimus tehdään tyypillisesti CCTV-kuvausmenetelmällä. Siinä kamera on kiinteistöjen verkostoa tutkittaessa letkun päässä, jolla on syytä tutkia kiinteistön verkosto kunnalliseen liitoskohtaan asti. CCTV-kuvauksella saadaan laadukasta videokuvaa, jonka perusteella voidaan arvioida verkoston kunto. Ennen verkoston kuvausta, viemärit on pestävä kuitenkin kunnolla, jotta kuvaus onnistuisi.

– Jos pesua ei tehdä tarpeeksi hyvin, joudutaan se tekemään uudelleen, mikä lisää tietenkin kustannuksia, samoin aikataulun venymistä.

Älä tee vesilaitoksen töitä

Kuvaus voi paljastaa esimerkiksi kulumia putkessa tai löystyneitä liitosten osia. Jos ongelmia on ilmennyt, mutta kuvauksessa ei paljastu mitään vikaa omassa viemäriverkostossa, pitää kääntyä vesilaitoksen puoleen ja pyytää heitä selvittämään, mistä ongelma saattaisi johtua. Tällöin pitäisi kuitenkin tietää, missä kiinteistön omistajan ja vesilaitoksen vastuuraja menee. Tämä kun vaihtelee paitsi paikkakunnittain ja vesilaitoksittain, myös vesilaitosten sisällä kiinteistöjen iästä riippuen.

– Joskus vesilaitoksen ja kiinteistön liitospiste on katujohdossa, joskus taas vesimittarilla. Kiinteistön omistajan olisikin hyvä selvittää, missä kohtaa se oman kiinteistön kohdalla menee. Tämä on tärkeää senkin takia, ettei kiinteistön omistajana tulisi tehneeksi vesilaitoksen työtä, Lampola muistuttaa.

Pelkkä huuhtelu riittää usein

Jos ongelmia ilmenee, kannattaa asiaa lähteä selvittämään sekä kuvauksia tekevän vesihuoltoliikkeen että vesilaitoksen kanssa.

– Jos esimerkiksi juomaveden laadussa huomaa ongelmia, vesilaitokselta voi tiedustella, onko alueella ollut putkirikkoja tai jotakin muuta, jotka ovat saattaneet aiheuttaa kiintoaineksen irtoamista putken seinämistä vesijohtoveteen.

On hyvä muistaa myös, ettei kuvauksen ja puhdistuksen tekeminen ennakoi välttämättä putkiremonttia

– Usein jo puhdistus saattaa riittää eikä putkia tarvitse uusia. Puhdistuksella saatetaan saada jopa 10-20 vuotta enemmän lisää ikää verkoston moitteettomalle toiminnalle, Lampola toteaa.

Joskus käyttövesiputkissa kulkevan veden mukana kulkeutuu hanaan saakka juomaveden lähtövesistön ominaisuuksista johtuvaa sekä juomaveden puhdistusprosessista aiheutuvaa niin sanottua vesikiveä, joka voi aiheuttaa ongelmia veden virtauksessa ja värissä ja jopa hygieniassa. Tällöin kyseessä ei ole kuitenkaan automaattisesti kiinteistön verkoston ongelma eikä siinä tehtävä puhdistus auta siihen ennaltaehkäisevästi.

– Vesikiven poistaminen tapahtuu mekaanisesti harjoilla. Tämä voi olla haastava pientalojen kapeiden putkien takia, mutta se on ainut tapa saada vesikivi putkista pois ilman mittavaa putkiremonttia.

– Vesikiven kertymistä kiinteistön putkistoon voi mahdollisesti yrittää estää siten, että laskee vettä riittävästi esimerkiksi kasteluvedeksi tai avaa ja sulkee hanaa niin, että mahdollinen irtosakka pääsee liikkeelle. Kovettuneeseen vesikiveen tämäkään ei tosin enää tehoa.

Viemäri ei ole kaiken kaatopaikka

Viemäriverkostonsa kunnossa pysymiseen voi vaikuttaa merkittävästi myös omalla toiminnallaan. Viemäreiden suurin ongelma on rasva sekä elintarvikkeiden kiintoaines. Kyse ei ole vain paljon puhutusta kinkkurasvasta vaan kaikesta ylimääräisestä, mitä tulee esimerkiksi säilyketölkkien huuhtelemisesta, leivänmuruista, kahvinporoista ja niin edelleen. Kun rasva jäähtyy, se jähmettyy ja tukkii viemäriä.

– Viemäriin ei pitäisi laittaa mitään ylimääräistä, mikä sinne ei kuulu. Viemäri ei ole mikään musta aukko, minne kaikki vain häviää.

Viemärinkin vetävyydellä on siis rajansa. Aikaa myöten rasva tukkii viemärit ja edessä voi olla se, ettei viemäri enää vedä.

– Se, että viemärit vetävät ja että johdosta tulee vettä, otetaan valitettavasti usein itsestäänselvänä asiana eikä asiaa mietitä yleensä sen enempää ennen kuin ongelmia ilmenee, Lampola toteaa.

Jokainen voi vaikuttaa

Sen lisäksi, ettei viemäriin kaadettaisi mitään ylimääräistä, Lampola antaa myös muita ohjeita viemärien ja putkien huoltamiseksi. Putkessa yön ajan seisonut vesi kannattaa aina aamulla tyhjentää pois ennen käyttöä, kuten veden ottamista kahvinkeittoon.

– Aina, kun aamulla ottaa vettä hanasta, kannattaa vettä laskea niin kauan, että se on niin kylmää kuin hanasta on mahdollista saada. Veden lämpötilan tasaantumisen tuntee kyllä ihan kädellään.

Jos kiinteistössä on useampia vesihanoja, joista jotkut ovat vähemmällä käytöllä, pitäisi huolehtia, että niistä jokaisesta lasketaan säännöllisesti vettä. Lavuaarien ja lattiakaivojen vähäisellä käytöllä olevat vesilukot tulisi niin ikään täyttää vedellä säännöllisesti, jotta lavuaarit vetäisivät niin kuin pitääkin.

Jos ja kun ongelmia ilmenee, ei Lampola mukaan tarvitse ajatella automaattisesti pahinta. Joskus ratkaisuksi voi riittää soitto vesilaitokselle tai mahdollisesti oman viemäriverkoston huuhtelu. Lampola korostaa kuitenkin, että tärkeää olisi, että kukin meistä pyrkisi järkevästi toimimalla vaikuttamaan siihen, että putkisto ja viemäriverkosto toimisivat niin kuin niiden on tarkoituskin toimia.

– Meidän pitäisi kaikkien omalta osaltamme pyrkiä vaikuttamaan siihen, että voimme jatkossakin juoda maailman parasta juomavettä. Viemäreiden kuormittaminen sinne kuulumattomalla aineksella ei ole vain kiinteistön omistajan ja asukkaan ongelma vaan kuormittaa myös ympäristöä ja päätyy lopulta vesilaitosten hoidettavaksi ongelmaksi. Ja me veronmaksajathan nekin kulut loppupeleissä maksamme.

Ei lomahaisulia!

Aina, kun lähtee pidemmäksi aikaa kotoa, kannattaa huolehtia vesilukkojen ja kaivon kastelusta, ja vaikkapa pyytää kukkien kastelijaa huolehtimaan tästäkin.

Vesilukko tarvitsee vettä

Viemäripisteiden hajulukkojen toiminta perustuu pieneen vesimäärään. Viemäripisteestä riippumatta hajulukkojen muoto on sellainen, että niihin jää pieni vesimäärä, joka katkaisee ilmayhteyden viemäripisteen eri puolille. Hajulukkoon jäänyt vesi siis estää ikävien viemärikaasujen pääsyn huonetilaan.

Tällaisessa ns. vesilukossa oleva vesimäärä pysyy yleensä riittävänä normaalin käytön ansiosta, vakuuttaa erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä.

Sen sijaan käyttämättömistä pesualtaista ja lattiakaivoista vesi haihtuu aikaa myöten, erityisesti lämpimillä ilmoilla. Kuivahtaneesta vesilukosta viemärikaasut pääsevät leviämään asuintiloihin.

Hajuhaitat voi helposti välttää lorauttamalla viemäripisteisiin vähän vettä silloin tällöin. Sen sijaan usein kuultua vanhan kansan vinkkiä, jonka mukaan vesilukkoon pitäisi lisätä ruokaöljyä, Mäkinen ei kehota noudattamaan. Viemäriin lasketut öljyt ja rasvat aiheuttavat viemärin tukkeutumista ja kuormittavat turhaan jäteveden puhdistamoja.

Puhdista kaivo

Viemäripisteiden vesilukot on suunniteltu puhdistettaviksi. Erityisesti pesutilojen lattiakaivoihin kerääntyy pesuvesien mukana hiuksia sekä pesu- ja huuhteluainejäämiä. Kaivoon jäädessään nämä luovat oivalliset kasvuolosuhteet erilaisille bakteerialustoille, jotka myös itsessään aiheuttavat epämiellyttäviä hajuja.

Lattiakaivot on puhdistettava ja tarvittaessa pestävä säännöllisesti, vaikka se saattaakin tuntua ikävältä tehtävältä, Mäkinen kertoo.

Usein riittää, kun nostaa lattiakaivon ritilän pois ja puhdistaa sen alla olevan pesän. Hommaan on tarjolla omia harjamalleja, joissa on sopivan kokoinen harja sekä koukku ritilän nostamista varten. Jos viemärit eivät vedä kunnolla tai hajua esiintyy normaalin käytön aikana pesualtaiden tai tiskipöydän viemäripisteissä, kannattaa apuun pyytää LVI-ammattilainen. He saavat vesilukot toimimaan ja viemärit vetämään turvallisesti.

Lähde: LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Dreamstime