Hyvin suunnitellulla työmaalla rakentaminen sujuu

Hyvin suunnitellulla työmaalla rakentaminen sujuu
Hyvin suunnitellulla työmaalla rakentaminen sujuu

Järkevästi hoidettu työmaalogistiikka ja rakennustarvikkeiden varastointi ovat yllättävän tärkeitä rakentamisen aikana. Jos työmaa on suunniteltu huonosti, pahimmillaan rakentaminenkin hidastuu – ja kustannukset nousevat.

Omakotitalon rakentaminen on kaikkine työvaiheineen pitkä ketju, joka vaatii kirjavan joukon erilaisia ammattilaisia, rakennustarvikkeita ja materiaaleja edetäkseen jouhevasti.

Rakennustyömaan hallinnalla on suuri merkitys siinä, pysyykö rakentaminen aikataulussaan – ja myös rakentamisen kustannukset suunnitelmien mukaisena.

Peruskorjauksen ja rakentamisen kehittämiskeskus PRKK ry:n neuvontainsinööri Timo Jokela toteaa, että monella pientalotyömaalla haaskautuu paljon aikaa rakennustarvikkeiden siirtelyyn.

– Rakentaminen on tavaran siirtelyä paikasta toiseen, ja se pitäisi minimoida, hän tiivistää 40 vuoden kokemuksella.

Paras keino välttää turha ajanhukka on yksinkertaisesti työn ja työvaiheiden suunnitteleminen hyvissä ajoin:

– Ennakoi, ennakoi ja ennakoi. Aina pitäisi olla viikko tai kaksi mietittynä jo valmiiksi, seurata koko ajan aikatauluja, mitä huomenna tehdään, ja varmistaa viimeistään tänään, että on huomisen tavarat valmiina että voidaan tehdä.

Jokela huomauttaa, että jos kesken rakentamisen on lähdettävä hakemaan tarvikkeita, pahimmillaan kalliit timpurit joutuvat seisomaan sen aikaa työmaalla jouten. Omatoimirakentajien tyypillisiä virheitä talonrakentamisessa ovatkin hänen mukaansa juuri ennakkosuunnittelun unohtaminen ja liiallinen omatoimisuus: rakentamiseen ei oteta mukaan ammattilaisia joko säästösyistä tai koska sitä ei vain huomata tehdä.

Hyvä työmaasuunnitelma auttaa alkuun

Mitä kaikkea sitten pitäisi huomioida jo omakotitalon rakennustyömaan perustamisessa, jotta itse rakentaminen sujuisi hyvin?

– Kun meillä on tontti olemassa, siihen pitää tehdä työmaasuunnitelma, aloittaa Jokela.

Omakotitalon työmaasuunnitelma tehdään yhdessä ammattilaisen kanssa, olipa tämä sitten vastaava mestari tai valvoja, joka toimii myös projektinjohtajana. Suunnitelmaa varten tarvitaan asemapiirustus, johon on kuvattu yksityiskohtaisesti tontti ja rakennettavan talon paikka.

Suunnitelmaan merkitään muun muassa kulkutiet, maamassojen ja rakennusmateriaalien varastointipaikat, työmaasuojien tai parakkien sijainnit sekä mihin jätelavat sijoitetaan. Jos tontilla on puustoa, jota halutaan säilyttää, myös se on merkittävä ja suojattava.

– Tontilla saattaa olla myös purettavia rakennuksia, jotka pitää huomioida, Jokela lisää.

Tärkeää on myös, että työmaasuunnitelmasta nähdään, mitä reittiä viemäri-, vesi- ja sähköliittymät tulevat tontille. Niiden kaivaminen on työmaan ensimmäisiä työvaiheita. Myös maamassat voivat viedä yllättävänkin paljon tilaa, joten niidenkin sijainti on mietittävä valmiiksi.

– Maamassoja ei kannata hirveästi sinne jättää, etteivät ne jää tielle ja vie suurimman osan tontista. Talon ympäri pitää päästä hyvin pyörimään telineillä ja mahdollisesti nostimilla.

Kulkutiet kuntoon tavarantoimituksia varten

Toinen olennainen asia työmaasuunnitelmassa on kulkutie työmaalle, jotta rakennustarvikkeet ja muut materiaalit saadaan toimitettua perille ongelmitta.

Jokela kertoo ison osan omakotitaloista olevan nykyään niin sanottuja valmistaloja. Koska niiden elementit ovat suuria, ne kuljetetaan rakennuspaikalle usein raskaalla täysperäkuorma-autolla.

Kaikille tonteille ei sellaisella mahduta kuitenkaan edes ajamaan, jolloin elementit joudutaan nostamaan kuormasta tontin varastoalueelle nosturilla. Hän neuvookin miettimään varastopaikan sijaintia myös siltä osin, mihin kuljetusauto voi pysähtyä.

– Ja totta kai jos ollaan ruuhka-Suomessa, katu varmaan joudutaan vähän sulkemaan. Täytyy olla mahdollisesti lippusiimoja, jopa kulun ohjausta.
Tätä varten on kysyttävä mahdollisista luvista ELY-keskukselta ja ilmoitettava, että rakentaminen on menossa. Näin alueella liikkuvat hälytysajoneuvot tietävät tarvittaessa huomioida tilanteen.

– Haja-asutusalueilla tulee varmistaa etukäteen, että rekkojen paino ei ylitä sitten tontille johtavien teiden painorajoituksia ja että tiet ovat ensinnäkin sellaisessa kunnossa, että ne kestävät rekan.

Kulkutie raskaita kuljetuksia varten ja paikka nosturille tulee suunnitella ja perustaa huolellisesti jo ennen kuin työmaa alkaa.

– Pitää olla tiet rakennettu, nosturin aluset tehty, varastoalueet tasoitettu ja sorastettu hyvä pohja talon ympäri, luettelee Jokela. Hän lisää talotehtaiden ja muiden tavarantoimittajien sopimustenkin yleensä edellyttävän tilaajaa huolehtimaan purkupaikat tavarantoimitusta varten kuntoon jo etukäteen.

Työmaapäiväkirja auttaa aikataulun hallinnassa

Työmaasuunnitelman lisäksi työmaapäiväkirja on hyödyllinen apuväline itse rakennusvaiheessa. Työmaapäiväkirjaan kirjataan muun muassa rakentamisen eteneminen, työmaalle saapuneet tavaraerät ja työvaiheiden valmistuminen.

– Milloin talopaketti tulee työmaalle, milloin pitää olla perustukset valmiina, milloin on vesikatto tehty, milloin salaojat, milloin alkavat sisävalmistustyöt, mainitsee Jokela esimerkkeinä.

Suuremmilla työmailla työmaapäiväkirjaa pitää yleensä vastaava mestari, mutta omakotityömaalla myös tilaaja eli rakennuttaja voi käydä työmaalla päivittäin ja pitää kirjaa rakentamisesta.

Nykyisin työvaiheita dokumentoidaan Jokelan mukaan paljon valokuvin ja myös erilaiset työmaaseurantasovellukset ovat yleistyneet.

– Esimerkiksi Kotopro on ihan hyvä juttu. Se on nimenomaan tätä varten luotu seurantajärjestelmä, jossa on myös sähköinen työmaapöytäkirja.

Rakentajat, urakoitsijat ja muut voivat lisätä sovellukseen tiedon tekemistään työvaiheista ja myös valokuvia, jolloin on helppo seurata, eteneekö rakentaminen aikataulun mukaisesti. Tämä on tärkeää, sillä hankinta-aikataulu ja tavarantoimitusten ajankohdat on usein lyöty lukkoon talotehtaan ja tavarantoimittajien kanssa jo hyvissä ajoin. Jos työt eivät etene aikataulussaan, toimitusaikoja voidaan joutua siirtämään.

– Hankinta-aikataulussa on hyvä olla myös kaikkien tavaroiden toimittajat puhelinnumeroineen ja sähköposteineen, jotta se H-hetki voidaan vielä varmistaa, vinkkaa Jokela.

Jos työmaalle on tulossa esimerkiksi kuun 15. päivä rekallinen kipsilevyjä, hän kehottaa varmistamaan kahta viikkoa ennen toimitusta, onko aikataulu vielä voimissaan vai pitääkö sitä kenties siirtää, jotta tavara tulisi työmaalle oikeaan aikaan – ei liian aikaisin eikä liian myöhään.

Työmaalle tulevat tavarat tarkistettava heti

– Kun työmaalle tulee tavaraa, oli se mitä tahansa, se täytyy tarkastaa ja tarvittaessa reklamoida heti, painottaa Jokela.

Tilaajan velvoittaman henkilön, olipa tämä sitten rakentaja tai kuka tahansa, onkin tarkastettava ainakin päällisin puolin, onko toimituksessa vaurioita ennen kuin kuittaa rahtikirjan. Kaikkia tiiviisti paketoituja pakkauksia ei kannata aukaista, vaan riittää, että ne tarkistetaan päällisin puolin.

– Jos paketissa on kolhuja, voi katsoa onko sisälmys myös vaurioitunut.
Kuljetusvauriot tai mahdolliset puutteet ovat Jokelan mukaan tyypillisiä, ja niiden selvittelyyn menee aikaa.

– Näistä pitää tietysti tehdä sitten heti reklamaatio kyseiseen liikkeeseen, oli se sitten elementtitehdas tai rautakauppa.

Reklamaatio tehdään yleensä sähköpostilla tai puhelimitse, kyseinen tavara tai rikkoutuminen valokuvataan ja merkitään se myös työmaapäiväkirjaan. Jokela huomauttaa, että osa virheistä on kuitenkin havaittavissa vasta asennustyön yhteydessä, kun ruvetaan purkamaan paketteja. Tällaisia ovat esimerkiksi kalusteet, parketit ja muut valmiit tavarat.

Rakennustarvikkeiden varastointi

Kaikki rakennustarvikkeet pitää suojata säältä, korostaa Jokela. Varsinkin talvisin, jolloin voi sataa niin vettä, lunta kuin räntääkin, mitään tavaraa ei pitäisi tuoda liian aikaisin työmaalle lojumaan. Hankinta-aikataulu ja tavarantoimitukset kannattaa siksi suunnitella mahdollisimman oikea-aikaisesti.

– Puutavaroita tai muita materiaaleja ei voi säilyttää ulkona kovinkaan kauan. Tarvikkeiden pitää tulla työmaalle silloin kun niitä tarvitaan, ja ne kannetaan välittömästi sisälle ja käytetään.

Etenkin kosteudenherkät materiaalit tulisi suojata vähintäänkin pressuilla ja varastoida ne ilmavasti, jotta ne pääsevät tuulettumaan eivätkä homehdu niille sijoilleen. Jokela neuvoo rakentamaan niille esimerkiksi puusta tai kuljetuslavoista säilytyspaikan, joka on hyvin irti maaperästä.

– Mahdollisesti voisi levittää vielä maan päälle muovin tai muun, ettei maaperästä tule hirveästi kosteutta. Ja tietysti valitaan paikka, johon vesi ei lätäköidy.

Jokela toteaa suojausmateriaaleihin menevän helposti tuhatkin euroa, eikä sekään välttämättä riitä. Hän neuvoo käyttämään apuna esimerkiksi pressutelttoja ja muita sääsuojia. Kevytteltasta saa työmaalle kätevän sahausaseman, jonka lisäksi se on helppo pystyttää ja maksaa halvimmillaan vain pari sataa euroa.

Jo vakuutusyhtiötä varten olisi hyvä, että työmaalla on myös lukittava työmaaparakki tavaroiden säilytykseen. Jokela muistelee erästäkin työmaataan, jossa lukittuihin työmaakontteihin murtauduttiin ja niistä vietiin arvokkaat sähkötyökalut.

– Rosvot tulivat siitä vielä kahden viikon kuluttua uudestaan, kun tiesivät, että oli hankittu uudet työkalut tilalle.


Rakennusjätteet kierrätykseen

Rakentamisen aikana työmaalle tulee paljon tavaraa, mutta syntyy myös paljon pois vietävää jätettä. Työmaasuunnitelman tulee siis sisältää myös jätepaikat.

– Tämän päivän rakennustyömaalta tulee jonkin verran puutavaraa ja eristejäämiä, EPS:ää eli styroksia ja levyeristeitä, mainitsee Timo Jokela esimerkkeinä.

Hän toteaa työmaalla syntyvän jätteen olevankin tyypillisesti erilaisia pakkausmateriaaleja, muovia, pahvia ja puutavaraa. Ne kelpaavat usein kuitenkin energiajätteeksi.

– Se on tavallaan ilmaista jätettä, menee suoraan polttoon, hän kuvailee.
Työmaalla tulisi olla tarvittaessa erilliset jätelavat poltettavalle eli energiajätteelle ja sekajätteelle, joka on Jokelan mukaan kalleinta jätettä.

– Nyt kun kierrätys on niin pitkälle vietyä, kaatopaikalle ei mene enää mahdottomasti tavaraa. Suurin osa pystytään kierrättämään. Sekajätteeseen menevät ehkä nämä kivivillat, villaeristeet ja laastit, jos sellaisia tarvitaan.

Jokela huomauttaa, että riippuu myös tontin koosta, miten monta jätelavaa sinne voidaan ottaa. Koska kaatopaikkajätettä syntyy työmaalla vain vähän, sille voi hänen mukaansa riittää jo pienempikin lava tai esimerkiksi muovinen jäteastia, jollaisia käytetään talon lopullisessakin jätejärjestelmässä.

Kuva: Pixabay