Ilmanvaihdosta huolehtiminen ei ole rakettitiedettä, mutta säännöllisyyttä ja pientä viitseliäisyyttä se kyllä vaatii. Ahkeruus kuitenkin palkitaan paremmalla sisäilmalla.
Pientalojen ilmanvaihdon ongelmat johtuvat yleensä ilmanvaihtojärjestelmän liian pitkästä huoltovälistä tai siitä, ettei järjestelmää huolleta ollenkaan.
– Taloon voidaan hankkia hyvinkin kallis ja energiaa säästävä ilmanvaihtojärjestelmä. Mutta jos sitä ei huolleta, saatetaan mennä ojasta allikkoon, sanoo Suomen Ilmastointinuohoojat ry:n puheenjohtaja Janne Penttilä.
Jotta ilmanvaihto toimii oikein, täytyy varmistaa että ilma kulkee järjestelmässä rajoituksetta ja tulo- ja poistoilman suhde on oikeanlainen. Ilmanvaihdon perushuoltotoimia ovat ilmanvaihtoventtiilien ja -kanavien puhdistaminen, ilmansuodattimien vaihto ja puhdistaminen sekä ilmanvaihdon säätäminen.
Myös ilmanvaihtokone kannattaa pitää puhtaana. Hengitysliiton mukaan koneen puhdistus olisi hyvä tehdä parin vuoden välein. Jotta laitteen osat eivät vahingoitu, puhdistus kannattaa useimmiten jättää ammattilaisten tehtäväksi.
Ilmanvaihtokoneen sisälle kannattaa silti silloin tällöin katsoa itsekin. Laite tulisi vaihtaa uuteen, jos koneessa näkyy korroosiota ja hapettumista tai paljaita sähköjohtoja.
– Nämä voivat aiheuttaa vaaran kiinteistön turvallisuudelle, sillä sähköpalon ja tulipalon riski kasvavat. Myös jos laitteen sammuttamisen jälkeen koneen puhallinmoottori on niin kuuma, ettei siihen kärsi kädellä koskea, tietää heti että koneessa on jotain vikaa.
Kannattaa myös varmistaa, että kondenssivesi pääsee poistumaan koneen sisältä.
– Vesi kuluttaa koneen sisäosia. On myös mahdollisuus, että vesi voi päästä kiinteistön rakenteellisiin osiin – sekin on huono vaihtoehto.
Hyvä yleissiisteys on toimivan ilmanvaihdon perusta
Toimivan ilmanvaihdon perustana on hyvä yleissiisteys. Mitä likaisempaa sisällä ja ulkona on, sitä enemmän epäpuhtauksia ja pienhiukkasia ilmanvaihdon mukana liikkuu.
– Myös lemmikit lisäävät sisäilmaan karvaa tai villaa, joka lisää epäpuhtauksia järjestelmään.
Jos asukas osaa yleissiisteyden lisäksi huolehtia myös ilmansuodattimien puhdistuksesta ja vaihdosta sekä ilmanvaihtoventtiilien puhdistuksesta, se edesauttaa ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa paljon.
– Suodattimet kannattaa tarkistaa vähintään 3–4 kertaa vuodessa ja vaihtaa 2–3 kertaa vuodessa. Lähiympäristö ja sen kasvillisuus vaikuttavat paljon. Eräät suodatinmallit ovat kerran pestäviä. Jos suodatin pestään monta kertaa, sen rakenne muuttuu, kertoo Penttilä.
Suodattimien tulee aina olla laitevalmistajan ohjeiden mukaisia. Vanhaa villasukkaa tai superlonia ei suodattimeksi saa leikata, vaikka materiaali saattaisikin näyttää samalta kuin suodatinkangas.
– Tärkeintä on, että suodatinkangas on oikeanlainen, konetyypin ja valmistajan ohjeiden mukaan valittu. Liian tiivistä tai harvaa suodatinta ei kannata laittaa. Se, onko suodatin merkkituote vai tarvikesuodatin, ei ole niin ratkaiseva tekijä.
Ilmanvaihtoventtiilien säätöjä ei saa muuttaa
Ilmanvaihtoventtiilejä kutsutaan myös päätelaitteiksi. Yleensä päätelaitteella tarkoitetaan tulo- ja poistoilmaventtiiliä, josta ilma puhalletaan huoneeseen tai imetään sieltä pois. Venttiilit on puhdistettava noin kerran vuodessa. Jos venttiiliin on kertynyt näkyvää likaa, silloin on jo korkea aika toimia.
Moni saattaa arkailla venttiileihin koskemista, koska pelkää vahingossa muuttavansa ilmavirtojen säätöä. Totta onkin, että venttiilejä käsitellessä on tiedettävä mitä tekee.
Jotta ilmavirtojen säädöt eivät muuttuisi, venttiiliä ei saa kiertää keskikartiosta, vaan venttiilin runko-osasta, ”kauluksesta” eli ulkoreunasta. Venttiilin keskellä on lukitusruuvi, joka varmistaa, että säätö pysyy tasapainossa.
– Kun suunnitelman mukainen ilmamäärä on mitattu venttiiliin, päätelaite pystytään lukitsemaan venttiilin lukitusruuvilla, joten säätö ei pääse myöhemmin muuttumaan. Kaikkien ammattitaitoisten asentajien pitäisikin toimia näin järjestelmän asennuksen yhteydessä. Jos venttiilin keskiosaa ei ole lukittu, keskikartio pyörii ja ilmanvaihdon säädöt menevät vikaan, kertoo Penttilä.
Joissain venttiileissä ilmavirtaa säädetään peittämällä reikiä esimerkiksi magneettinauhalla. Reikien määrää ei myöskään saa muuttaa.
Valmistajien ohjeet ovat paras apu huollossa
Janne Penttilä rohkaisee asukkaita tarttumaan rohkeasti toimeen ja puhdistamaan venttiilit itse.
– Jos osaa käyttää mikroa tai muuta yksinkertaista laitetta, ei päätelaitteen puhdistaminen kovin monimutkainen toimi ole. Venttiilistä tohtii kyllä ottaa kiinni ja irrottaa sen puhdistusta varten.
Jos venttiilin säätö muuttuu, on syytä kutsua asiantuntija paikalle.
– Jos säädöt menevät pieleen, niitä on käytännössä mahdotonta säätää itse, jos ei omista asianmukaisia mittalaitteita. Suositeltavin on paine-eroon perustuva mittaustapa, koska se antaa enemmän infoa säädöistä ja mahdollistaa tulosten tarkastelun myöhemminkin.
Paras apu venttiilien irrotukseen ja puhdistukseen ovat valmistajien ohjeet, joihin kannattaa perehtyä ennen tositoimiin ryhtymistä.
– Kun venttiilin irrottaa, osan tyyppimerkintä näkyy tarrassa. Venttiileistä tai muista päätelaitteista löytyy paljon tietoa netistä laitteen tyyppikoodilla etsimällä. Myös suodattimien vaihtoon löytyy melkein kaikilta laitevalmistajilta ohjeet kotisivuilta. Parhaimmillaan ohjeet annetaan videolla.
Janne Penttilä suosittelee myös Hengitysliiton sivuja. Siellä on paljon tietoa ja ohjeita sisäilmaan sekä ilmanvaihtoon ja sen huoltamiseen liittyen.
Lähde: Hengitysliitto
Uusikin talo voi tarvita ilmanvaihtokanavien puhdistuksen
Asukkaat voivat tehdä toimivan ilmanvaihdon eteen paljonkin, mutta tietyt toimet täytyy jättää alan ammattilaisille. Palveluita tilatessa kannattaa aina selvittää työn suorittajan tausta.
– Kannattaa kysyä millainen koulutus ja osaaminen tekijöillä on. Tilaajan kannattaa olla asioista tietoinen, sillä kentällä tulee hyvin monenlaista toimijaa vastaan. Omakotiasujille tehdään tänä päivänä monenlaista suoramarkkinointia ja tarjotaan sumeilematta palveluja, joiden laatu voi olla kyseenalainen, sanoo Suomen Ilmastointinuohoojat ry:n puheenjohtaja Janne Penttilä.
Ammattilaisten tehtäviin kuuluu esimerkiksi ilmanvaihtokanavien puhdistus. Omakotitalossa kanavien puhdistus vie puolesta päivästä päivään.
– Mielestäni on tärkeää, että puhdistuksessa kestää sen verran. Jos puhdistus vie vähemmän aikaa, jostain on oikaistu, Penttilä sanoo.
Kanavien puhdistustarpeesta kertoo se, että tuloilmaventtiilin ympärille alkaa kertyä rinkula.
– Jos tällainen likavarjostuma näkyy, on kovastikin aika puhdistaa järjestelmä.
Kanavien puhtautta voi tutkia myös irrottamalla tuloilmaventtiilin kodinhoitohuoneessa tai pesuhuoneessa. Taskulampun avulla näkee, onko kanava puhdas.
Mittaus ja säätö aina puhdistuksen yhteydessä
Kanavien puhdistusväli on 5–10 vuotta riippuen siitä, onko kodissa hengitystiesairauksista kärsiviä, allergikkoja tai astmaatikkoja. Toisaalta kanavien puhdistus saattaa olla ajankohtainen uudessakin talossa.
– Uusilla asuinalueilla, joilla rakennetaan voimakkaasti ja tehdään paljon maa- ja pihatöitä, kanavisto kannattaa puhdistaa toisen vuoden jälkeen. Rakennustöistä tulee epäpuhtauksia, jotka kantautuvat voimakkaasti ilmanvaihtojärjestelmään. Vaikka oma piha olisikin tehty, naapurin pihatöistä kulkeutuu kyllä kaikenlaista.
Ilmanvaihtokanavia voi myös desinfioida.
– Jos epäilee järjestelmässä olevan mikrobisia tai eloperäisiä esiintymiä, desinfioinnilla saavutetaan hyötyjä. Mutta jos kanavissa on vain kuivaa ja puhdasta pölyä, en näe, että desinfioinnilla saavutettaisiin suuria etuja.
Ilmanvaihdon mittaus ja säätö sen sijaan kannattaa tehdä aina kun kanavat puhdistetaan.
– Mittaus ja säätö ovat pieni kulu siinä yhteydessä. Mittauksen ja säädön tekee aina ammattilainen, ja mittauksesta kannattaa vaatia kirjallinen pöytäkirja.
Ilmanvaihtojärjestelmän osien huolto-, puhdistus- ja vaihtovälit
• Päätelaitteiden eli tulo- ja poistoilmaventtiilien puhdistus noin kerran vuodessa.
• Korvausilmaventtiilien suodattimien puhdistus tai vaihto 2–6 kuukauden välein.
• Ilmansuodattimien vaihto vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.
• Ilmanvaihtokoneen puhdistus kun sisäpinnat likaantuvat, noin kahden vuoden välein.
• Ilmanvaihtokanavien tarkistus ja tarvittaessa puhdistus 5–10 vuoden välein.
• Ilmanvaihdon mittaus ja säätö aina ilmanvaihtokanavien puhdistuksen yhteydessä.
Lähteet: Hengitysliitto sekä Suomen Ilmastointinuohoojat ry:n puheenjohtaja Janne Penttilä
Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva: Dreamstime