Kaunis nurmikko on monen pientaloasujan toiveissa. Siirtonurmi on suosituin ratkaisu omakotitalon pihalla, mutta kylvönurmenkin voi tehdä. Myös keinonurmelle on paikkansa.

Puutarhanrakentajat ry:n hallituksessa vaikuttava sekä puutarha-alan yrityksessä työskentelevä puistopuutarhuri Kirsi Tiikkainen tekee vuosittain useita tuhansia neliöitä nurmipinta-alaa. Hän on nähnyt, että omakotitalojen pihoilla siirtonurmi on ajanut perinteisen kylvönurmen ohitse.

– Ainakin pienemmillä pinta-aloilla siirtonurmi on suositumpi vaihtoehto. Jos puhutaan tuhansista neliöistä, voi tulla hinta vastaan. Siirtonurmikko on haluttu, koska nurmikko tahdotaan pian käyttöön. Valinta on selkeä varsinkin jos taloudessa on eläimiä tai pieniä lapsia. Siirtonurmella varmistaa sen, ettei piha ole mutavelliä koko kesää.

Siirtonurmikko on käyttökunnossa muutaman viikon jälkeen, kunhan se on ehtinyt kunnolla juurtumaan ja vahvistumaan.

– Siirtonurmen voi pilata siten, että ottaa sen käyttöön heti asennuksen jälkeen, alkaa pelata nurmella jalkapalloa tai muuta ennen kuin nurmi on ehtinyt juurtumaan. Nurmen rauhoitettu aika on ainakin 2–3 viikkoa.

Siirtonurmen kaveriksi kannattaa hankkia sadettaja

Kastelematta jättäminen on toinen tapa pilata siirtonurmi.

– Kastelu on pakollinen vähintään parin ensimmäisen viikon ajan, tietenkin keleistä riippuen. Jos taivaalta tulee vettä, ei nurmikosta ole tarkoitus tehdä riisipeltoa. Itse aina suosittelen hankkimaan sadettajan kun hommaa siirtonurmikon. Noin 20 eurolla saa sadettimen pyörimään pihalle, eikä kenenkään tarvitse seisoa letkun päässä.

Myös lemmikinomistajien on alkuun oltava tarkkana siirtonurmen kanssa.

– Uusi siirtonurmikko ei kestä esimerkiksi koiranpissaa, koska virtsa polttaa sen. Pissat tulisi huuhtoa kastelukannulla tai laskemalla letkulla vettä perään.

Siirtonurmen leikkaamisen voi aloittaa noin pari viikkoa asennuksen jälkeen. Jos mahdollista, alkuun nurmikko on suositeltavaa leikata työnnettävällä leikkurilla.

– Riippuu toki pinta-alasta ja siitä, miten märkä alue on. Jos siirtonurmi on tosi kostea ja sinne menee päältäajettavalla, nurmelle tulee renkaanjäljet.

Siirtonurmea täytyy leikata vähän kerrallaan. Ensimmäisillä kerroilla kannattaa leikata vain yksi kolmasosa pituudesta. Kun nurmikkoa leikataan vähän ja useasti, se vahvistaa myös juuristoa.

Hyvä pohja on tärkeintä kaikissa nurmityypeissä

Siirtonurmen omistajan ei juurikaan tarvitse taistella rikkaruohojen kanssa, sillä Tiikkaisen mukaan siirtonurmi on yleensä hyvin tasalaatuista. Valmiissa rullassa ei ole rikkakasvien siemeniä valmiina. Rikkakasvit voivat toki iskeytyä siirtonurmeenkin, jos siemenet tulevat taivaalta päin.

Laadun voi pilata myös omassa pihassa, jos siirtonurmen asentaa huonolle kasvualustalle. Niin siirto- kuin kylvönurmenkin perustamisessa tärkeintä on hyvä pohja sekä oikeanlainen, rikkaruohoton kasvualusta.

– On aivan turhaa ostaa kallista siirtonurmikkoa ja mätkäistä se vanhan rikkaruohon päälle. Kyllä sieltä rikkaruoho läpi tulee, ja rahat menevät hukkaan.

Nurmityyppiin katsomatta on tärkeää rajata nurmikko matalilla reunuksilla. Näin varmistaa sen, että leikkurilla saa viimeisteltyä nurmikon myös reuna-alueilta, ilman että rajavyöhykkeitä tarvitsisi siistiä esimerkiksi siimaleikkurilla.

– Tämä on erittäin tärkeä asia, joka nurmikonperustajilta jää monesti vähälle huomiolle.

Kylvönurmella voi saada luonnonmukaisempaa ilmettä

Nurmikkotyypin valinta riippuu talosta ja talon luonteesta. Kirsi Tiikkaisen mielestä tasalaatuinen siirtonurmi voi olla suvereeni valinta modernin omakotitalon pihalle, mutta kylvönurmi sen sijaan saattaa sopia paremmin luonnonmukaisemmille alueille.

– Jos on tosi hieno, uusi talo, oletus on, että siellä nurmikkokin on vimpan päälle. Jos taas talo on vaikkapa rintamamiestalo, siellä nurmikin saa olla hieman rönsyilevä.

Kylvösiemennurmestakin saa kyllä näyttävän, mutta se vaatii enemmän työtä. Kylvös on mulloksella pitkään, joten rikkakasvit tarttuvat maahan helposti ja pääsevät juurtumaan sinne. Myös kylvönurmen jatkohuolto vaatii vaivannäköä.

– Jos linnut käyvät syömässä siemeniä, nurmea joutuu paikkaamaan. Pahimmassa tapauksessa siementä joutuu paikkaamaan koko ensimmäisen vuoden. Ja jos tontilla on vähänkään muotoa, rinnettä tai muuta, siemenet valuvat helposti sateen mukana.

Extra-käyttöluokan siemenseos kestää parhaiten

Siemenseos valitaan käyttötarkoituksen ja alueen olosuhteiden mukaan. Kylvönurmessa on kolme käyttöluokkaa: extra, ykkönen ja kakkonen. Eri käyttöluokissa on käytetty eri siemenseoksia.

– Extra on edustuskelpoinen siemenseos, joka kestää hyvin kulutusta. Talvenkestokin on näillä siemenlaaduilla paras. Jos talossa on lapsia ja pihalla pelataan esimerkiksi pallopelejä, täytyy siementen olla extra-luokkaa, jotta nurmi kestäisi kulutusta.

Kakkonen puolestaan on vaatimattomin käyttöluokka, joka sopii lähinnä luonnonmukaisiin alueisiin sekä kesämökkipihoihin, joissa kulutus on kevyempää.

Nurmen voi kylvää periaatteessa koska tahansa. Paras kylvöaika on kevät, kun maa ja ilma ovat kosteita. Jos kylvää kuivimpaan helleaikaan, kylvös vaatii sadetta tai sadetusta. Jopa joulukuussa voi nurmikon kylvää.

– Onhan se huvittavan näköistä, kun lunta sataa ja samalla heitetään nurmikonsiementä. Siemenet talvehtivat lumen alla ja lähtevät kasvuun keväällä kun lämpötila on riittävä, 10–15 astetta.

Keinonurmea pihapelien alustaksi tai paljun ympärille

Myös keino- eli tekonurmea voi käyttää, mutta koko pihaa sillä harvemmin nurmetetaan. Ylipäätään keinonurmen käyttö Suomessa on melko harvinaista.

– Lähinnä kyseessä ovat luksusluokan yksityispihat, joihin halutaan tehdä jonkinlainen golfalue, puttauspaikka tai muu. Espoon alueella olen nähnyt yhden yksityispihan, jossa on käytetty tekonurmea. Se on aika epätodellisen näköinen, sillä syksyllä ja talvella nurmikko on edelleen täysin vihreä.

Pientalon pihassa tekonurmea voi toki hyödyntää muutenkin kuin pihapelien alustana. Tekonurmen kestävyys ja puhdistettavuus voivat olla kohteen kannalta todella käteviä ominaisuuksia.

– Omakotitalon pihassa keinonurmea voisi hyödyntää pienenä alueena vaikkapa lasten leikkipaikan ympärillä, kohdassa, jossa tavallinen nurmi muuten kuluisi. Myös paljun tai uima-altaan ympärillä tekonurmi voi olla aika looginen, jotta multa ja muut roskat eivät kulkeudu veteen.

Kirsi Tiikkainen toimii työnjohtajana Rainset Oy:ssä.

Puistopuutarhurin vinkit huonokuntoisen nurmikon hoitoon

Kalkitus, ilmaaminen, lannoittaminen ja sopiva leikkaus – siinä huonokuntoisen nurmikon tärkeimmät hoitokeinot.
Puistopuutarhuri Kirsi Tiikkaisen mukaan suomalainen maaperä on pääsääntöisesti hapanta, joten nurmikon yleisin ongelma on liiasta happamuudesta johtuva sammal.

– Happamoitumista pystyy välttämään säännöllisellä peruskalkituksella. Kannattaa ennakoida, eli laittaa kalkkia, vaikkei sammalta vielä ole. Jos nurmi on päässyt jo pahasti sammaloitumaan, siihen täytyy käyttää sammalsyöppölannoitetta tai ilmata nurmi.

Ilmaaminen tarkoittaa nurmikon rei’ittämistä. Ilmaaminen poistaa sammalta ja rikkoo tiivistynyttä pintamaata, jolloin juuret saavat paremmin ilmaa, vettä ja ravinteita.

– Kun nurmikko on ilmattu, kannattaa siihen tehdä kunnon tehokalkitus. Lisäksi voi vielä ripottaa hiekkaa sekaan, se kuohkeuttaa nurmikkoa entisestään.

Nurmikon lannoittaminen on suositeltavaa alusta alkaen. Keväälle ja syksylle on omat lannoitteensa, jotka auttavat heinäkasvustoa sekä kasvu- että talvikauden haasteissa.

Ruohonleikkurin terät on pidettävä iskussa

Ruohonleikkurin terillä on paljon merkitystä nurmikon vointiin. Leikkurin terät kannattaa pitää iskussa, sillä tylsät terät murskaavat kasvisolukkoa ja nurmikon elinvoima kuluu.

– Jos terät ovat tylsät, ne rikkovat heinän rakenteen, ja heinä lähtee kuivumaan latvasta. Keväällä kannattaa kurkata leikkurin alle ja varmistaa, että terät ovat kuosissaan.

Nurmikkoa kannattaa leikata mieluummin useasti ja vähän kerrallaan. Liian lyhyeksi ei nurmea kannata nyrhiä, mutta ei sitä ole hyvä jättää turhan pitkäksikään.

– Jos hellekausina nurmikon leikkaa liian lyhyeksi, se palaa. Toisaalta eräässä kohteessa ei uskallettu leikata siirtonurmea ollenkaan, kun omistaja ajatteli, että nurmi menee siitä pilalle. Niinpä heinä alkoi lakoamaan.

Rikkakasvit saa hävitettyä säännöllisellä leikkauksella, kemiallista torjuntaa ne eivät vaadi. Pienen määrän leikkausjätettä voi jättää nurmikolle, mutta jos leikkausväli on ollut pitkä, silppu kannattaa haravoida pois, jottei se kuivuessaan muodosta kalvoa nurmen päälle.

Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva: Pixabay