Ajan saatossa talon julkisivu alkaa näyttää nuhjuiselta ja väsähtäneeltä. Maalikin saattaa olla kulunutta. Talon kasvojenkohotukseen on onneksi monia keinoja riippumatta siitä, millä materiaalilla se on verhoiltu. 

Jos talon julkisivu on nuhjuinen – siinä on ehkä likaa, mahdollisesti homepilkkuja tai ympäristöstä tullutta pölyä – mutta maalipinta on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa, voi talon ulkonäköä kohentaa pesemällä. 

– Rautakaupat myyvät julkisivun pesuun tarkoitettuja aineita lukuisilta eri valmistajilta. Ohjeiden mukaan käytettynä ne ovat turvallisia aineita ja harjaamalla voi vielä tehostaa aineen vaikutusta, kertoo maalausalan yrittäjä ja Tampereen Maalarimestariyhdistysen puheenjohtaja Kai Partanen. 

– Pehmeä harja ja normaalilla vedenpaineella toimiva puutarhaletku on hyvä yhdistelmä. Painepesuria en suosittele, koska silloin vesi tulee niin kovalla paineella, että se saattaa tunkeutua rakenteeseen. Kannattaa noudattaa suojausohjeita tarkasti. Silmien suojaaminen on erityisen tärkeää.

Pesu puhdistuskeinona sopii kaikenlaisille julkisivun pinnoille – puulle, tiilelle, rappaukselle ja vaikkapa karaattilevylle.

Karaattilevyä ei muutenkaan ole tarkoitettu maalattavaksi, joten sille pesu on oikeastaan ainoa toimiva kohennuskonsti. 

Pesuun sopiva sää on varjoinen tai kuiva pilvipouta eikä hentoinen sadekaan haittaa. Auringossa pesuun tarkoitettu aine saattaa kuivua liian nopeasti eikä se tee pinnalle hyvää.

Esikäsittelyssä ei parane oikaista

Jos talo on joka tapauksessa tarkoitus maalata, on pesu rappaukselle ja tiilipinnalle yleensä riittävä keino pinnan puhdistamiseksi ennen maalausta. Jos pinta ei ole kovin likainen, voi pelkkä harjaus kovalla katuharjalla riittää esikäsittelyksi. Pääasia on, että kivipinnasta saadaan irtolika pois. 

Iso osa suomalaisista omakotitaloista on puuverhoiltuja ja monet ovat omakohtaisesti tutustuneet sellaisen maalaamiseen esimerkiksi talkoolaisena. Puupinnan maalaaminen on siis useimmille tuttua. Joitakin niksejä toki puuverhoilun maalaamisessakin on. 

– Jos vanha maalipinta on kunnolla kiinni pohjassaan, niin ei sitä tarvitse ruveta irrottamaan. Riittää, että kaikki irtoava aines skrapataan irti siihen tarkoitetulla työkalulla, muistuttaa Partanen.

Hiekkapuhallus puolestaan on hänen mukaansa järeä toimenpide, joka on jätettävä suosiolla ammattilaiselle. Talon pinnassa voi nimittäin olla haitta-aineita – kuten asbestia tai lyijypitoista maalia – jotka on käsiteltävä oikealla tavalla ja ammattilainen tietää, miten se tehdään.

Varmista rakennusvalvonnasta, onko värin valinnalle rajoituksia

Ennen kuin voi laittaa pensselit heilumaan iloisen talkooporukan kanssa, on vielä hoidettava muutama asia.  Ensimmäiseksi täytyy tietysti korjata laudoituksessa lahovauriot ja vastaavat sekä hankkia riittävä määrä maalia. 

On myös hyvä selvittää kunnan rakennusvalvonnasta, onko asuinalueelle määritelty, millä värillä talon voi maalata. Muuten voi käydä niin, että homman saa tehdä kahteen kertaan, kun joutuu maalaamaan talon kokonaan uudelleen hyväksytyllä värillä.  

Jos talon väri ei vaihdu ja vanha maalipinta on pääosin hyväkuntoinen, voi huoltomaalata vain pienemmän alueen. 

– Sitä ei kannata yrittää tehdä paikkamaalauksena, sillä lopputulos on väistämättä kirjava. Aurinko muuttaa ajan kanssa seinän väriä ja vaikka vanhat värinumerot olisivatkin tallessa, ei uusi maali koskaan ole tismalleen samanvärinen. Kannattaa siis sellaisessa tapauksessa maalata koko seinä, jolloin lopputulos on kaunis ja siisti.

Öljymaalia vain öljymaalin päälle, punamultaa vain punamullan päälle

Miten sitten saa selville, millä maalilla talo on aiemmin maalattu ja millaista maalia sen päälle voi sutia, ellei ole tiedossa, mikä se aiempi maali mahtaa olla? Alla on lyhyt opas siihen, miten maalit voi erottaa toisistaan. Jos haluaa pelata varman päälle, on maalitehtailla maksullinen analyysipalvelu, jonne voi lähettää näytteen seinässä olevasta maalista. 

Pääsääntö on, että nykyaikaiset vesiohenteiset maalit käyvät käytännössä kaikille pinnoille. Öljymaalia voi käyttää vain öljymaalilla maalattuun pintaan. Samoin punamulta on varminta huoltomaalata vain punamullalla. Kuullotteet voi huoltomaalata samantyyppisellä kuullotteella tai peittävällä maalilla. 

Muuten on pitkälti makuasia, haluaako käyttää vesiohenteista vai öljymaalia. Vesiohenteinen on jonkin verran helpompaa työstää. Se myös kuivuu nopeasti, joten seuraavan kerroksen maalaamiseen pääsee sukkelammin.

Monet vannovat öljymaalin nimeen. Jos on varma siitä, että seinässä oleva maali on öljymaalia, niin toki siihen uusi kerros samaa tavaraa on oivallinen valinta. Kannattaa ottaa huomioon, että öljymaali kuivuu hitaasti, joten urakka kestää pidempään. Välineet on pestävä liuottimella, jos ne haluaa pestä. Usein välineet menevät poisheittokuntoon koko talon maalauksessa, joten työlääseen liuotinpesu-urakkaan ei välttämättä kannata ryhtyä. 

Pensselit heilumaan!

Sitten päästäänkin jo itse asiaan eli talon maalaamiseen. 

– Vuori- ja nurkkalautoja ei tarvitse irrottaa, jos niitä ei tarvitse uusia muista syistä. Jos ne uusitaan, niin silloin kannattaa tietysti maalata ne irrallaan ja töpöttää viimeiseksi paikalle laitettujen lautojen naulankannat piiloon, sanoo Partanen.

– Kannattaa myös varautua siihen, että kun talossa on uusi hieno maalipinta niin seinässä kuin vuorilaudoissakin, niin  ikkunoiden puitteet saattavat näyttää väsähtäneiltä. Kannattaa siis varautua maalaamaan nekin. 

Puuverhoiltuun pintaan paras työväline on nimenomaan talon maalaamiseen tarkoitettu pensseli. Rapatun pinnan maalaamiseen voi harkita maaliruiskun käyttämistä – varsinkin jos pinta on rakenteeltaan kovin karkea ja röpyliäinen.  Silloin täytyy tietysti esimerkiksi ikkunat suojata huolella. 

– Hienorakenteisempi rappauspinta on mahdollista maalata pitkäkarvaisella telalla. Rapatuille pinnoille sopivat kiviseiniin tarkoitetut maalit. Niitä käytetään myös puuverhoillun talon betonisokkelia maalattaessa.

Tiilipinta on verhoilumateriaalina kaikkein kestävin ja sen kohentamisessa auttaa yleensä pelkkä pesu. Vettä tosin kuluu, koska erityisesti kahitiilet imevät vettä reippaasti. 

– Toki tiilipinnankin voi toki maalata, mutta jos talo on tehty tiilestä,  niin se on tehty syystä. Jos tiiliseinän maalaa, niin talosta tulee helposti keinotekoisen näköinen, koska yleensä laastisaumat ovat eriväriset ja se kontrasti maalattaessa menetetään. Joskus halutaan maalata kuitenkin esimerkiksi ovisyvennys vaaleammaksi.

Jos päätyy maalaamaan tiilitalon, löytyy markkinoilta tiilelle tarkoitettuja maaleja.

Muista oma ja talkoolaisten työturvallisuus

Paras maalaussää on varjoinen tai kuiva pilvipouta. Auringossa maalipinta kuivuu liian nopeasti eikä tartu kunnolla alustaan, vaan jää helposti kalvoksi pinnalle ja alkaa sitten hetken päästä lähteä liuskoina irti.

Jos urakkaan ryhtyy itse, pitää tietysti muistaa työturvallisuus. Tikkaat on huonoin mahdollinen ”teline”, sillä vahinkojen vaara on todella suuri. Rakennuskonevuokraamosta voi vuokrata pienen, auton perässä vedettävän henkilönostimen. Se on oikein käytettynä hyvin turvallinen laite, sillä jos laite ei ole tukevasti tasapainossa, se ei yksinkertaisesti toimi. Joka tapauksessa korissa olijalla pitää olla asianmukaiset turvavarusteet eli vähintään turvaköysi ja -valjaat. 

Rakennuskonevuokraamoista saa myös asianmukaisia, määräykset täyttäviä telineitä. Itse ties mistä jätelaudasta rakennetut telineet eivät ole sellaisia ja jos vahinko sattuu, niin erittäin todennäköisesti vakuutus ei vahinkoa kata.  

Jos maalaa talon talkoilla, kannattaa ottaa talkoolaisia varten talkoovakuutus. Tietysti pitää huolehtia siitä, että jokaisella on suojavarusteet eli vähintäänkin suojalasit ja hanskat. 

Jos ei halua käyttää koko kesälomaansa talon kimpussa hikoillen tai henkilönostimen korissa keikkuen, voi työn aina teettää ammattilaisella. Silloin on suositeltavaa käyttää asiansa osaavaa ja velvoitteensa täyttävää ammattilaista. Ovelta ovelle kaupustelijoiden houkutuksiin ei pidä langeta. 

Haastateltava on toiminut alalla 36 vuotta, on Maalausliike Partanen Oy:n yrittäjä ja Tampereen Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtaja.

Miten voi tunnistaa vanhan maalin?

Tässä joitakin konsteja, joiden avulla pystyt selvittämään maalityypin. Jos epäilyttää, tee useamman maalityypin kokeet. Liituaminen testataan puhdistamattomalle pinnalle, muut testit vedellä puhdistetulle ja kuivatulle pinnalle. 

• Vesiohenteinen akrylaattimaali tai peittävä puunsuoja on joustava eikä katkea taivutettaessa. Se ei liitua, ei ole jauhomainen ja pinnan halkeamat kulkevat puun syiden suuntaisesti. Taloussprii (esim. etanoli, Sinol) pehmittää ja liuottaa selvästi pintaa hangattaessa. Se myös palaa huonosti ja savu haisee muoville. 

• Öljymaalin pinta on kova ja maalikalvo murenee taivutettaessa. Pinta on liituava; jauhomaista maalia jää hangattaessa sormeen. Pinta halkeilee ruutumaisesti. Lipeä (esim. Kodin Putkimies) aiheuttaa kellastumista ja pehmittää maalia. Talousspriin vaikutus on vähäistä, maali palaa hyvin ja savu haisee öljylle.

• Kalvoa muodostavien kuullotteiden pinnalla on lakkamainen kalvo ja puun syyt näkyvät läpi

• Muiden kuullotteiden pinnassa ei ole yhtenäistä kalvoa, puun syyt näkyvät läpi ja kuullote kuluu vanhetessaan, varsinkin etelän ja lännen puoleisella seinällä

• Punamultamaali ei muodosta yhtenäistä kalvoa, on jauhomainen ja pinnasta irtoaa hangatessa punaista pigmenttiä. Vanhetessaan punamultamaali kuluu pois, puupuhtaaksi. 

Lähde: Tikkurila 

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik