Mikä on kesän paras paikka viihtymiseen? Tietysti oma piha! Tulevana kesänä lekotellaan lepotuolissa auringonpaisteessa ja nautitaan aamukahvit terassilla keskellä kukkaloistoa. Mukaan mahtuu myös yhteisiä pihapelejä ja illan kiireettömiä grillaushetkiä. 

Kun kesä on lyhyt ja säiltään vaihteleva, aurinkoisista päivistä ja leudoista illoista halutaan ottaa irti sitäkin enemmän. Ja se myös näkyy, kun katsoo kotipihoille: laajoilta terasseilta saattaa löytyä jo sisätiloihin verrattavia oleskeluryhmiä, hyvin varusteltuja kesäkeittiöitä, tunnelmaa tuovia ulkotulia ja muita mukavuuksia. 

Pihoilta toivotaan monipuolisia oleskelumahdollisuuksia sekä arkea hyödyttäviä tiloja ja toimintoja, toteaa myös hortonomi AMK, rakennusarkkitehti Jenna Pelttari. Vaikka tiivistyvissä kaupungeissa pienet tontit ovat tyypillisiä, niillekin halutaan hänen mukaansa mahduttaa mahdollisimman paljon. 

– Toiveet ja tarpeet ovat toki erilaisia asukkaista riippuen. Lapsiperheet toivovat avointa leikkitilaa ja tallausta kestäviä kasveja etenkin jos leikkipaikkaa ei ole aivan lähellä.

Koronapandemian jälkeen pihatoiveissa ovat Pelttarin mukaan korostuneet mahdollisuudet etätyöskentelyyn omalla pihalla, mutta myös työpäivien aikaisten taukojen viettäminen ja työstä palautuminen. 

– Katetut ja lasitetut terassit ovat monen toiveissa. Ja vastaavathan ne hyvin toiveisiin asuintilojen laajentamisesta kohti ulkotiloja, hän lisää.

Lisäksi terassikautta pidennetään esimerkiksi lasitetuilla terasseilla ja erillisillä kesähuoneilla. Terasseihin yhdistetyt uima- ja porealtaat tuovat arkeen puolestaan luksusta ja lisäävät hyvinvointia.

Pihalla kokkaaminen on monipuolistunut 

Ruokailu ja ruuan laittaminen ulkona ovat olennainen osa Suomen kesää. Pelttari toteaa grillin kuuluvan lähes jokaiseen pihaan, mutta siihen ruuanlaittopisteiden yhteneväisyydet jäävätkin. 

– Toisille riittää oman perheen pääluvun mukaan mitoitettu ruokapöytä, kun taas toiset toivovat suunniteltua tilaa myös vieraiden kestitsemiseen. 

Kirjo näkyy hänen mukaansa myös siinä, millaisia ruuanlaittotoimintoja pihalle halutaan toteuttaa. Toiset toivovat hyvinkin kattavasti varusteltua kesäkeittiötä josta löytyy säänsuojaa, vesipiste ja sähköt, laskutasoja, pizzauuni, savustin ja muutama erilainen grilli. 

– Toisille taas riittää grilli, joka on integroitu kivasti osaksi muuta pihaa ja maisemoitu esimerkiksi säleikköseinällä tai valjastettu osaksi baaripöytää. 

Pelttari kertoo nuotiopaikkojen ja ulkotulien tulleen myös osaksi yhä useampaa omakotitalon pihaa. 

– Niitä toivotaan osin perinteiseen makkaranpaistoon mutta myöskin laajempaan ruuanlaittoon. 

Nuotiopaikka voi olla luonnonkivistä kasattu, matala ja maanvarainen tai esimerkiksi korkeampi, jalallinen rakennelma, jonka keskellä on paikka tulelle ja ympärillä ruoanlaittoon soveltuvat paistotasot.

Terassit olennainen osa pihalla viihtymistä 

Pelttari toteaa terassien olevan oleellinen osa pihoja ja niillä oleskelua. Lähtökohtaisesti ne mielletään puusta valmistetuiksi ja sijaitsevan olohuoneen oven välittömässä läheisyydessä. 

Todella usein talopakettien mukana tulevat terassit ovat liian pieniä niille kaikille toiminnoille, joita terasseille halutaan sijoitettavaksi, hän huomauttaa. 

– Terasseille toivotaan sijoitettavaksi ruokapöydät sekä sohvakalustot ja usein myös porealtaat. Moni asiakas toivoo yhdessä tasossa olevaa ja isoa terassia, joka lisäksi kiertää taloa ovelta ovelle. 

Oman kokemuksensa pohjalta Pelttari kuitenkin ehdottaisi itse usein monimuotoisempaa toteutusta. 

– Terassit ovat usein kalleimpia pihan rakenteista, joten suunnittelen terassit siten, ettei niissä ole hukkaneliöitä, vaan jokainen neliö hyödyntää joko suunniteltua oleskelua tai muuta toimintoa tai toimii välttämättömänä kulkutilana.

Puun sijaan terassi voikin olla esimerkiksi kivestä valmistettu ja useassa eri tasossa. Omissa suunnitelmissaan Pelttari kertoo jakavansa mielellään oleskelualueet erilaisiin tiloihin, joita erottaa sitten toisistaan tasoeroilla tai rajaavillla rakenteilla kuten seinämillä tai istutusalueilla.

Kasvien leviäminen ja hoidon tarve huolettavat 

Kasvillisuus luo pihan tunnelman, painottaa Pelttari. Hän kuvailee kasvien olevan ikään kuin pihan vaatteet, jotka vaihtavat muotoaan vuoden ajan mukaan ja joiden avulla voidaan ilmentää omaa tyyliä. Sen mukaisesti kasvillisuus jakaakin myös paljon mielipiteitä:

– Joillain asiakkailla on pitkä lista kasveista, joita haluavat tai mitä eivät missään nimessä halua pihalleen, hän kertoo. 

– Kestosuosikkeja vuodesta toiseen ovat perinteiset pionit, hortensiat ja syreenit. Inhokkeina tuntuu usein olevan keltaiset kukat, ”mummolan” perinneperennat, piikikkäät pensaat sekä voimakastuoksuiset kasvit.

Pelttari toteaa asiakkaiden olevan tänä päivänä myös yhä useammin valveutuneita. Esimerkiksi kasvien hallitsematon leviäminen luontoon ja hoidon tarve huolestuttavat useita. Monet ovat myös jo tietoisia ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista kuten luontokadosta ja kasvitaudeista.

Kasvillisuustrendinä monimuotoisuus

Nykyisin harvempi kaipaa itselleen minimalistista pihaa, jossa myös kasvillisuus olisi harvalajista.  

– Kasvillisuuden osalta pihoille toivotaan nykyään enemmän monimuotoisuutta ja kerroksellisuutta, iloitsee Pelttari.

– Hyvässä nosteessa on niin sanottu dynaaminen istutus, jossa kasvit sijoitetaan istutusaluelle ryhminä hieman sikin sokin ja heinäkasveilla on suuri rooli. Mutta myös perinteinen rivi-istutus toimii yhä.

Hän kertoo myös niittyjen löytäneen tiensä omakotitalojen pihoihin. Niittyjen avulla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää hoidettavan nurmialueen määrää. Erilaisten vesielementtien, kuten koristelampien tai suihkulähteiden, hän puolestaan arvioi olevan vähenemään päin. 

– Ne vaativat hoitoa ja lähtökohtaisesti suurin osa asiakkaista toivoo helppohoitoista pihaa. Tokikin vesielementti voi olla niinkin vähäinen kuin pieni vettä pulppuava koristefiguuri. Mutta kyllä osa toivoo edelleen pihalampia ja puroja. 

Puut tuovat pihalle kaivattua auringonsuojaa 

Pidempien hellejaksojen yleistyminen kasvattaa myös auringonsuojan tarvetta pihoille. Jenna Pelttari harmittelee monien asiakkaiden kuitenkin yhä kokevan puut enemmän roskaavaksi riesaksi kuin iloksi ja hyödyksi. 

– On tyypillistä, että uudiskohteet sijaitsevat asuinalueilla, jotka on perustettu pellolle tai vastaavasti ovat olleet joskus puustoista aluetta, mutta kaikki puut on kaadettu helpomman rakennettavuuden vuoksi. 

Hän toteaa näiden avointen asuinalueiden olevan hellekausilla usein läkähdyttävän kuumia ja toisaalta äärimmäisen tuulisia.

– Puut olisivat avainasemassa luomassa viileämpää mikroilmastoa ja tuomaan suojaa. Lisäksi koen puiden tuovan korvaamattoman lisän viihtyisyyden kokemiseen. 

Onneksi valoa on näkyvissä tunnelin päässä. Pelttari kertoo, että uusien asuinalueiden kaavamääräyksissä huomioidaan usein puiden tarpeellisuus. Se näkyy suoraan määräyksinä puiden määrissä. 

– Myös uusi sääntö ”3-30-300” on osaltaan avuksi varmistamaan riittävää kaupunkivihreän määrää, hän kiittelee.

Säännön mukaan jokaisesta asunnosta pitäisi näkyä vähintään kolme puuta, kaupunginosan latvuspeittävyyden pitäisi olla vähintään 30 % ja lähimmälle viheralueelle pitäisi olla matkaa enintään 300 metriä.

Haastateltava toimii yrittäjänä riihimäkeläisessä Pihaus Oy:ssa, jonka toimialaa ovat pihojen ja viheralueiden suunnittelu-, rakentamis- ja hoito- sekä kunnossapitopalvelut. Pihaus Oy on Maisemasuunnittelijat ry:n sekä Viher- ja ympäristörakentajat ry:n jäsenyritys. 

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik