Hyvät yöunet ovat investointi, josta ei kannata säästää. Nukkuminen on kehon latausaikaa aktiivisen päivän jälkeen. Stressinhallinnan ja muun terveyden ylläpidon vuoksi kannattaa myös miettiä, onko nykyinen vuode riittävän hyvä paikka viettää kolmasosa vuorokaudesta.

Nukkuminen alkaa olla luksusta, kun työelämä vaatii veronsa vielä iltamyöhällä tehtävien töiden muodossa, tenttiin ehtii lukea vasta yön pimeinä tunteina tai aikaa itselle on vasta lasten mentyä nukkumaan. Moni ostaisi mielellään lisää tunteja vuorokauteen, mutta nipistää pakon sanelemana lisäaikaa tuiki tarpeellisilta yöunilta. ”Haudassa ehtii maata”, on loppuunpalamista hakevan elämäntyylin tunnuslause.

Unten mailla oleminen on tärkeää sekä stressinhallinnan että muun hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Suurimmalle osalle seitsemästä yhdeksään tuntia on riittävä aika, mutta toki unentarve on yksilöllistä. Nukkuessa kasvuhormonin eritys kiihtyy, mikä uusii kudoksia. Samoin kasvaa prolaktiini- ja melatoniini -nimisten hormonien eritys aktivoiden immuunijärjestelmää. Kortisolin määrä puolestaan laskee, jolloin elimistö siirtyy rakentavaan tilaan.

Huonot yöunet voivat johtua stressistä tai itselle sopimattomasta tai aikansa eläneestä sängystä. Selvä merkki tästä on joka-aamuinen selkäkipu.

– Selän merkitystä ei tule ajatelleeksi ennen kuin se tulee kipeäksi. Selästä kannattaa pitää huolta, muistuttaa Selkäliiton asiantuntija Pirjo Ailanto.

Selkä älähtää lähes kaikilla

Selkävaivat ovat yllättävän yleisiä kaikissa ikäryhmissä. Ailannon mukaan arviolta 90 prosenttia ihmisistä kärsii jonkinlaisista selkävaivoista jossain vaiheessa elämäänsä. Tutkimusten mukaan myös niska- ja polvikivut ovat yleistyneet nuoremmissa ikäryhmissä. Jostain syystä naisilla selkä oireilee iän myötä miehiä enemmän. Voisiko paljon kritiikkiä saanut istumatyö olla yksi syy vaivojen lisääntymiseen?

– Voi ollakin, mutta mitään varmaa tutkimustietoa tästä ei vielä ole, Ailanto toteaa.

Monilla selkä pettää odottamatta, tapaturmissa tai virheliikkeissä.
– Terve välilevy kestää, mutta jos jokin kohta on valmiiksi rappeutunut tai selässä on huono verenkierto, hajoaa selkä helpommin. Ehdoin tahdoin ei kannata nostella painavia asioita huonossa asennossa, eikä tehdä heti aamulla yllättäviä nostoja tai kiertoja, selkäasiantuntija muistuttaa.

Futon vai vaahtomuovi?

Öisin selästä voi pitää huolta nukkumalla niin, että selkä pääsee lepäämään luonnollisessa asennossaan. Hyviä vaihtoehtoja on paljon. Jämäkkiin futon-patjoihin tykästyneet vannovat puuvillan nimeen, eivätkä siirtyisi matalilta sijoiltaan enää korkean ja muhkean jenkkisängyn syleilyyn. Toiset ovat löytäneet kehoa myötäilevän tempur-patjan, jos kukkaron nyörit ovat sen hankintaan taipuneet.

Mistä sitten tietää, mikä olisi itselle hyvä ratkaisu? Kuten unentarve, myös sopivan yösijan laatu on yksilöllinen asia. Painavampi ihminen voi tarvita kovemman alustan. Kaikille se kovin patja ei kuitenkaan ole paras ratkaisu.

– Jossain vaiheessa kovaa sänkyä ihannoitiin, mutta siitä ei ole näyttöä, että suora alusta muokkaisi selkää paremmaksi. Esimerkiksi selällään tai vatsallaan nukkuville sopii ehkä kovempi alusta kuin kylkinukkujille, Ailanto arvioi.

Hinta ja laatu eivät sänkykaupoilla kulje aina käsi kädessä, sillä edullinen vaahtomuovi voi olla ihan yhtä hyvä valinta kuin teknisesti pitkälle viety, modernimpi makuualusta.

– Vaahtomuovejakin saa eri kovuuksilla, mutta enemmistölle puolipehmeä sopii parhaiten.

Testaamalla paras

Uutta sänkyä harkitsevan kannattaa Ailannon mielestä miettiä vanhan sängyn ikää enemmän mukavuustekijöitä. Jos sänky vaikuttaa yhä toimivalta, eikä selkäkään oireile, voi olla turha lähteä kaupoille. Useat patjat ovat tosin 10 vuodessa tulleet elinkaarensa päähän. Petauspatjankaan vaihto ei välttämättä pelasta sänkyä, jonka jousto-ominaisuudet ovat kuluneet pois.

– Erikseen myytävät petauspatjat eivät välttämättä ole paras ratkaisu muutenkaan. Niissäkin on laatueroja, Ailanto huomauttaa.

Kaverilta tai tietokoneohjelmalta voi saada hyvän sänkysuosituksen, mutta loppupeleissä uusi patja tai sänky kannattaa valita oman tuntuman mukaan.

– Varminta olisi, jos pääsisi testaamaan sänkyä yön yli, jos ei muuten, niin vaikka tutun sänkyä lainaamalla, Ailanto naurahtaa.

Artikkelin lähteenä on käytetty Kaisa Jaakkolan kirjaa Hormonitasapaino. Tammi 2012.