Katto tulisi huoltaa kevään lisäksi syksyisin. Pieni vaivannäkö, kuten roskien säännöllinen poistaminen ja katon kunnon tarkistaminen maksavat itsensä takaisin pahempien vaurioiden ennaltaehkäisynä. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia turvallisuudesta. Varmimmin katolla osaavat liikkua ammattilaiset.

– Näppituntuma on, että harvoin omakotitalon katolla käydään, sanoo Kattoliiton toimitusjohtaja Mikko Ahtola.

Katoille kertyy kuitenkin sen verran roskia, että syyshuolto kannattaa tehdä siinä vaiheessa syksyä, kun lehdet ovat pudonneet puista.

– Samalla on tärkeä selvittää, että räystäspellitykset ja mahdolliset lumiesteet ovat kunnolla kiinni. Ruuvit löystyvät ajan myötä. Myös läpivientitiivisteiden antennien ja tuuletusputkien kohdalta tulee olla ehjiä, Ahtola muistuttaa.

Nykyiset valmispinnoitteet ovat Ahtolan mukaan erittäin kestäviä, mutta maalattujen kattojen kohdalla maalivauriot kannattaa korjata mahdollisimman nopeasti.

– Kokonaisvaltaiset maalaushuollot on parempi jättää ammattilaisille.

Työvälineistä perinteinen harja riittää pitkälle, eikä se vaurioita kattopintoja. Erityisesti loivat katot keräävät roskaa. Sammaleen ja jäkälän poistoon on olemassa omia aineitaan, mutta onko sammal haitallista ja välttämätöntä poistaa?

– Periaatteessa kosteus voi nousta kasvuston juuria pitkin katemateriaalin saumassa ja jäätymisen ja sulamisen myötä vaurioittaa kattoa. Sammal on merkki siitä, että puita on liian lähellä taloa, joten jos mahdollista, sammaloitumisen syy olisi hyvä poistaa.

Estä vauriot ajoissa

Säännöllinen katon huoltaminen mahdollistaa katon kunnon seuraamisen ennen vakavien rakenteellisten vaurioiden syntymistä.
– Roskat tukkivat kattokaivot, jotka rupeavat tulvimaan räystäskourujen lailla, mikä on vähintään esteettinen haitta. Valitettavasti kuulemme usein kohteista, joissa huolto on täysin laiminlyöty ja isoja vahinkoja on syntynyt suhteellisen lyhyessäkin ajassa. Tyypillisesti vahingot huomataan vasta siinä vaiheessa, kun sisällä virtaa vesi, Ahtola kertoo.

Jos katon saneerausta ryhtyy suunnittelemaan vasta siinä vaiheessa, kun katto on muutaman kerran vuotanut, ei suunnittelulle jää juuri aikaa.

– Silloin on vaikeampi vertailla rauhassa eri vaihtoehtoja. Nopealla aikataululla remonttia teettävälle jää alan sesonkiluontoisuuden vuoksi vähemmän vaihtoehtoja. Vaikka hinta ei saisi olla määräävä tekijä, voi oikealla ajoituksella säästää saneerauksen kustannuksissa.

Joskus kattovuodolta vaikuttava vaurio ei johdukaan vesikaton ongelmista.

– Nykyään sisätiloissa käytetään paljon vettä, kun esimerkiksi pestään vaatteita ja käydään suihkussa, joten katon rasitukset tulevat monesta suunnasta. Jos höyrynsulku ei toimi, voi kosteus päästää höyrynsulun raoista rakenteeseen.

Kosteudenpoisto kannattaa siis huolehtia kuntoon myös talon sisäpuolella.

Ammattilainen näkee enemmän

Suomen ilmasto rasittaa kattoja melko tavalla, ja yksi tapa ennaltaehkäistä vaurioita on hyödyntää ammattilaisten tietotaitoa. Pientalopuolella on perinteisesti totuttu hoitamaan kattotyöt omin avuin.

– Mitä isompaan rakennukseen mennään, sitä enemmän kasvaa ammattilaisten käytön osuus. Usein kuulee sanottavan, että ammattilaisen tilaaminen paikalle johtaa ison urakan tilaamiseen, mutta tämä on turha pelko. Isot työt aina kilpailutetaan, ja urakoitsijat kyllä tietävät sen.

Ammattilaisiin turvautumisen hyviä puolia on se, että he näkevät asioita, joita valistunutkaan maallikko ei osaa katsoa. Menoerä riippuu kattotyypistä ja kohteen sijainnista, mutta keskimäärin huollon ulkoistaminen ei Mikko Ahtolan mukaan ole kallista puuhaa. Kannattaa tosin olla tarkkana, keneltä työn tilaa.

– Joka kesäinen riesa ovat maata kiertävät ovelta ovelle -kiertävät työporukat, jotka tekevät työtä käteissuorituksella. Jos he levittävät jotakin ainetta katolle, ei koskaan voi olla varma, mitä se sisältää, Ahtola varottaa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Aika vähällä siis pääsee, jos siivoaa ja tarkistaa katon kunnon pari kertaa vuodessa. Katolle kiipeäminen ei ole silti leikin asia, ja putoamisriski on otettava tosissaan.
– Työturvallisuuspuolella putoamissuojauksen raja on kaksi metriä. Katon harjakorkeus voi puolestaan olla jo seitsemästä kahdeksaan metriä ja mitä vanhemmasta talosta on kyse, sitä huonommat kulkusillat siellä on. Erityisesti jyrkillä katoilla putoamisvaara on aikamoinen ilman asianmukaisia turvavarusteita, Ahtola huomauttaa.

Katolla liikkumisen kulttuuri onkin nurinkurista.

– On usein katoilla käyvät ammattilaiset, jotka käyttävät nostokoreja ja turvavaljaita ja harvoin käyvät maallikot, jotka eivät käytä välttämättä mitään. Huoltomiehiltä voi saada neuvoja, miten katolla kulkemisen voi toteuttaa turvallisesti.
Kätevintä olisi, jos katon saisi siivottua maasta käsin. Lumen pudotukseen ja räystäskourujen pesuun onkin kehitetty alhaaltapäin käytettäviä välineitä, mutta vain katolla käymällä saa selville katon todellisen kunnon.

– On silti parempi, että räystäskourut puhdistetaan maasta käsin, koska siinä jää jo iso osa katolla liikkumisesta pois, Ahtola toteaa lopuksi.