Missä sitä ihminen elämästä nauttisi, jos ei kotonaan? Vaikka kotoilu ei käsitteenä tuntuisi tutulta tai edes omalta, moni meistä iloitsee kodin toiminnoista ja tunnelmasta tälläkin hetkellä.

Kenties nytkin istut rennosti sohvalla tai nojatuolissa lukemassa tätä lehteä. Tai vietät kiireetöntä tuokiota kuuman kupposen ja painomusteelta tuoksuvan lehden ääressä. Hienoa! Todennäköisesti teet tämän vieläpä kotonasi. Koti onkin paikka, jossa perimmiltään nautitaan elämästä ja arjesta – kutsuttakoon sitä sitten vaikkapa kotoiluksi.

Yliopistonlehtori Piia Pyrstöjärvi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta, sisustus- ja tekstiilimuotoilun alalta tulkitsee kotoilun kotona oleilemiseksi, ja siellä itselle tärkeiden asioiden parissa tapahtuvaksi toiminnaksi – oli se vaikkapa käsitöiden tekemistä, leipomista tai lukemista.

Pyrstöjärvi on havainnut, että kotoiluun voi liittyä vahvasti myös turvallisuuden tunne.

– Kotona voi olla juuri sellaisena kuin haluaa ja siellä voi hallita ympäristöä, jossa oleilee. Esimerkiksi voi vaikuttaa materiaalivalinnoilla huoneilman laatuun ja valmistamalla ruoan itse, tietää mitä ravinnokseen saa.

Myös kotitalousasiantuntija Viivi Maskulin Marttajärjestöstä korostaa turvallisuuden merkitystä: kodin on oltava paikka, jossa voi olla oma itsensä.

– Tärkeintä kodissa on, että se on viihtyisä turvasatama – kodissa on omat tapansa ja käytäntönsä, jotka kertovat sen asukkaista.

Villasukat – suomalaisen kotoilun symboli

Suomalaisen kotoilun pioneeriksi voisi luonnehtia nyt jo 120-vuotiasta Marttajärjestöä.

– Marttojen vinkkejä käydään ahkerasti lukemassa Martat.fi-sivustolla sekä sosiaalisen median kanavilla. Erityisesti kädentaidot, ekologisen siivouksen vinkit, reseptit ja puutarhanhoito ovat aihealueita, jotka kiinnostavat kotoilun näkökulmasta, kertoo Maskulin.

Hän sanoo puutarhan sekä viherkasvien hoitamisen kasvattaneen suosiotaan valtavasti viime vuosina.

– Myös ilmastonmuutoskeskustelun myötä erilaiset ruoan hankintaan, valmistukseen ja säilömiseen liittyvät vinkit ovat löytäneet takaisin kotikeittiöihin. Luonnonantimet halutaan oppia tuntemaan sekä käyttämään hyödyksi.

Maskulinin mukaan Martoilta haetaan toki vinkkejä ja inspiraatiota myös kädentaitoihin, kuten neulomiseen. Oikeastaan suomalaisen kotoilun symboliksi voisikin nostaa vaikkapa villasukat.

– Villasukat kuvastavat suomalaista kotoilua hyvin, ovat ne sitten jalassa tai tekeillä.

Myös arjen helpottaminen voi olla luksusta

Yleensä kotoilu liitetäänkin juuri itse tekemiseen ja kotona puuhasteluun. Mutta laajemmin tulkiten kotoilu voi tarkoittaa myös arjen luksusta ja elämästä nautiskelua sekä rentoutumista kotioloissa.

Kotoilua voi siis olla esimerkiksi kunnon löhökeidas tai tasokkaat AV-laitteet ja valkokangas olohuoneessa, loihakka laiskanlinna lukunurkkauksessa, poreallas terassilla, palju tai pihasauna tai kotioloihin sovitettu spa-osasto saunan yhteydessä.

– Mielestäni kotoiluun liittyy myös elämästä nautiskelu. Itse käytän kodin suunnitteluun ja arjen toimivuuteen liittyvien asioiden yhteydessä mielelläni myös termiä ”arjen luksus”. Arkeen voi ja kannattaakin tuoda juuri itselleen soveltuvaa luksusta, eli esimerkiksi jotain sellaista, josta nauttii ja joka voi tuntua ylelliseltä ja josta on haaveillut, sanoo Piia Pyrstöjärvi.

Hänen mukaansa luksus voi syntyä yksittäisistä pienistäkin asioista, kuten ilahduttavasta kukkakimpusta.

– Arjen luksus voi olla myös arjen helpottamista erilaisilla asioilla, kuten siivouspalvelun käytöllä tai robottipölynimurilla.

Toisaalta arjen luksusta voi olla ihan myös kiireetön aamu-, iltapäivä- tai vaikka iltakahvin tai -teen nautiskelu. Tai kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikkapa tuore, itse leivottu leipä tai sämpylät.

Pyrstöjärvi pohtii, että luksus voi löytyä myös oman harrastuksen kautta: jos tykkää esimerkiksi käsitöiden harrastamisesta, laadukkaat materiaalit ja tarvikkeet voivat lisätä onnistumisen iloa.

Talven selkäkin taittuu kotoillen

Kotoilua on mediassa nostettu ilmiönä esille vähän väliä, vaikka sinällään kyse on aivan luonnollisesta asiasta. Me suomalaiset kun olemme varmasti olleet jossain määrin aina – etenkin pimeämpään vuodenaikaan – kotona viihtyvää kansaa.

Piia Pyrstöjärvi uskoo kotoilun merkityksen korostuvan juuri kylmänä ja pimeänä vuodenaikana.

– Kotiin halutaan tuoda kaamosta karkottavia asioita, rentoutua ja sallia vaipuminen ”karhun uneen”, josta heräillään aktiivisempaan elämäntapaan auringon noustessa horisontin yläpuolelle. Pakkasen paukkuessa ulkona aikaa vietetään enemmän sisätiloissa oleillen ja puuhastellen mukavia, iloa tuottavia ja mieltä virkistäviä asioita.

Pyrstöjärvi kertoo itsekin kotoilevansa paljon. Koti on hänelle tärkeä paikka hektisen ja sosiaalisen työelämän sekä muun kodin ulkopuolella tapahtuvan arjen vastapainoksi.

Hän uskoo kotoilun merkityksen kasvaneen muidenkin suomalaisten keskuudessa, vaikka ilmiötä ei niin tarkkarajaisesti hahmotettaisikaan, saati määriteltäisi kotoiluksi.

– Kotona viihdytään ja koteja sisustetaan persoonallisemmin. Sisustustrendit enemmänkin antavat vinkkejä kuin ohjailevat tarkasti kodin tyyliä. Luulen, että konmari-ilmiö on myös osakseen vaikuttanut suomalaistenkin koteihin ja elämäntyyliin. Uskalletaan rohkeammin ja ilman syyllisyydentuntoja tehdä juuri niitä asioita, joista nauttii, ja valita kotiin juuri niitä asioita joista pitää, ilman että säilyttää kodissaan tavaroita, jotka eivät tuota iloa.

Sopivan rento koti sallii kotoilunkin

Toisaalta mediassa esiin on noussut sellainenkin sana kuin kotihäpeä. Jos oma koti ei näytä ihan siltä kuin sisustuslehdissä tai sosiaalisessa mediassa, sisustusryhmien kuvavirrassa, saatetaan kodista kokea häpeää.

– Ehkä juuri konmari-ilmiön tai siivousohjelmien kautta tuli välillä tunne, että ihmiset häpeävät kotejaan tai pelkäävät pyytää sinne ystäviään, jos kotona on sotkuista ja paljon tavaraa. Mutta pitääkö kodin olla edustuskoti, eikö se saa olla juuri sellainen kuin on, ja silti sinne uskaltaa pyytää kavereita? Tässäkin asiassa toivoisi ihmisten suhtautuvan armollisesti, hyväksyen itsensä ja toisensa, sekä myös kotinsa, sanoo Piia Pyrstöjärvi.

Myös kotoilua voisi edesauttaa suhtautumalla kotiin ja asumiseen sallivasti.

– Kodikkuuteen liitetään usein rentous ja lämminhenkisyys. Kodikkaassa kodissa eletään rakkaiden ihmisten ja tärkeiden asioiden ympärillä. Kodissa saa näkyä arki ja muistot. Kodin ei tarvitse olla täydellisen siisti vaan sopivan rento, mikä mahdollistaa luonnollisen oleilun ja sallii kodin muuttua erilaiseen kotoiluun tarvittavaksi tilaksi, Pyrstöjärvi pohtii.

Viivi Maskulin muistuttaa, että muutamalla perusvinkillä koti pysyy järjestyksessä, eikä kaaoksesta tarvitse kantaa stressiä. Näin vapautuu voimavaroja kenties siivoamistakin mielekkäämpiin puuhiin.

– Kun kotityöt jakaa niihin, joita tekee päivittäin, viikoittain sekä kuukausittain, siivouspäivät eivät näyttäydy ylitsepääsemättöminä urakoina. Tällöin myös koti pysyy viihtyisänä, vaikka pyykkikori olisikin täynnä tai villakoiria olisi muutama sohvan takana.

Tietoinen läsnäolo tuo kotoiluun enemmän

Piia Pyrstöjärvi kannustaa kotoilemaan tietoisesti ja nauttien.

– Tee kodissasi arjen askareiden lisäksi myös niitä asioita, joista nautit, ja hanki kotiisi jotain sellaista josta todella pidät, jotain, josta olet pitkään haaveillut – unohtamatta arjen luksusta.

Myös Viivi Maskulin rohkaisee ottamaan kotoilusta ilon irti.

– Arkena kotona vietetty aika voi olla suhteessa hyvinkin lyhyt ihmisen hereilläoloajasta, ja siksi sitä kannattaa vaalia.

Tietoinen läsnäolo lisää kotona vietetyn ajan laadukkuutta, asuipa sitten itsekseen tai isommassa taloudessa.

– Tutkimusten mukaan esimerkiksi yhdessä syöminen lisää hyvinvointia ja on etenkin perheen nuorten kannalta tärkeää. Päivällisen äärellä on luonteva kertoa ja kuunnella kuulumiset sekä nauttia yhdessäolosta, Maskulin sanoo.

Aina ei tarvitse antaa muun maailman hälyn tulla kotiin asti, vaan olostaan voi nauttia vaikka ihan hiljaisuudessakin.

– Rauhoita ainakin osa ajasta kokonaan sosiaaliselta medialta, sähköpostilta ja uutisvirralta. Järjestä aikaa asioille, joista nautit, olivat ne sitten pelaaminen, urheileminen, lukeminen, käsityöt tai puutarhanhoito. Ja mikä tärkeintä, vietä aikaa sohvannurkassa viltin alla tekemättä tai ajattelematta sen ihmeempiä!, suosittelee Maskulin.

Teksti: Saara Pakaslahti