On olemassa joitakin perusohjeita, joilla jokainen joulustailaus saadaan parhaimmilleen, olivatpa tavarat ja tyyli kuinka yksilöllisiä tahansa.
Usein kodin jouluestetiikka seuraa samaa tyyliä kuin sisustuksen yleisilme muina vuodenaikoina.
Jokainen tuntee ainakin yhden nostalgikon, jolle joulu ei ole koskaan täydellinen, jollei kuusi ole ehtaa puutavaraa suoraan kotimaisesta metsästä. Tuon sisustajan ikkunoissa kellertyvät tänäkin vuonna kauan sitten leikatut paperilumihiutaleet, pöydälle levittäytyy punavihreä kaitaliina, jonka päällä koreilee steariinin kuorruttama ikivanha kynttelikkö.
Kuten amerikkalainen sisustussuunnittelija ja joulusisustuskirjailija Coral Nafie sanoo, sentimentaaliselle sisustajalle tärkeintä on kunkin yksityiskohdan tunnearvo, eivät niinkään yhteensopivuus tai esteettiset pelisäännöt.
Luonto ja uusvanha tunnelma näkyy monen joulusisustuksessa edelleen. Myös stailaaja Milla Rinta-Jaskari arvostaa metsästä löytyviä sisustuselementtejä.
– Luonnosta voi etsiä käpyjä, havunoksia tai muita kauniita joulukoristeita.
Metsässä samoillessaan voi törmätä myös rustiikkisuuden ystäviin. Heidän mottonsa on: kulunut on kaunista. Kuluneen sisustuksen syliin luonnolliset, rouheat elementit uppoavat viehättävästi. Rustiikkiset materiaalit henkivät vanhaa aikaa, eikä mikään uutuuttaan kiiltävä täytä vaadittua tunnelmaa. Tarpeen vaatiessa hieno hiekkapaperi taikoo tavarasta sisustukseen sopivan ja kankaan kuivattaminen ryppyisenä tuo toivotun wau-efektin.
Modernin sisustuksen ystäväkään ei yleensä tee poikkeusta tapoihinsa – edes jouluna. Hän vetää askeettista linjaansa yhtä eleettömästi kuin ennen Hoosiannaa ja taas loppiaisen jälkeenkin. Överiksi ei mennä – ei, vaikka vähän tekisi mieli. Koti hohtaa vaaleutta, eteerisyyttä ja vahvaa itsehillintää. Vain harvat, tarkoin harkitut yksityiskohdat ilmoittavat tulijoille juhlavuodenajasta.
Värillä on väliä joulustailauksessa
Sisustusta kannattaa ammattilaisten mielestä jouluistaa niistä lähtökohdista, jotka ovat jo olemassa.
Värimaailman jatkuvuus ja yhtenäisyys jopa huoneesta toiseen on suositeltavaa. Tavaroiden ja huonekalujen ei tarvitse olla samanlaisia, vaan värien yhteen nivominen riittää. Esimerkiksi yksi värikäs sisustuselementti voi olla se kiintopiste, josta poimitaan sisustuksen muut värit.
Värit tuovat esiin voimakkaita tunteita ja muistoja, jonka vuoksi niiden merkitys joulutunnelmassa voi olla jopa suurempi kuin yksittäisten tavaroiden.
Ihmisille, joiden on vaikea päättää, mitä värejä haluaa joulusisustukseensa, Nafie neuvoo valitsemaan esimerkiksi niitä värejä, jotka tuovat esiin mukavia muistoja lapsuuden jouluista.
Kaiken ei tarvitse olla samanlaista, jo sinne suuntaan valitut koristeet ja sävyt voivat palauttaa kauniin joulutunnelman henkiin. Koko stailauksen keskiöön voi Nafien mielestä valita yhden upean kankaan, jonka kuviot, värit ja materiaali muokkaavat koko muun huoneen yksityiskohdat symbioosiin.
Rinta-Jaskarilla on vinkki, joka sopii melkein kaikille:
– Joulusisustukseen kannattaa valita vain yksi tai kaksi tehosteväriä. Maalaisromanttisessa tyylissä esimerkiksi punainen näyttää hyvältä kattausliinoissa, tyynyissä ja kynttilöissä hillitysti käytettynä.
Joulustailaus tehdään sydämellä
Jokainen joulusisustus on verraton, koska into laittaa kotia omannäköiseksi ei tunne pakkoa tai velvoitteita. Perinteet ja niistä tinkimättömyys voi olla se juttu, jota ilman joulun tuntu jää syntymättä. Joulun syvin merkitys on usein hyvin henkilökohtainen, ja joulukoti värivalintoineen voi ilmentää niitä tunteita, ihmisiä ja arvoja, joita ajankohta on aina kantanut mukanaan. Monelle joulun merkitys on edelleen hengellinen ja silloin koristeet voivat muistuttaa Jeesus-lapsen syntymästä.
Nafiella on joulusäätäjille muitakin hyviä uutisia. Vaikka oma sisustustaito olisi kuinka hukassa, eikä olisi intoa tehdä mittavia investointejakaan asian hyväksi, on olemassa muutama kaikille kodeille sopiva triviaali sisustusohje:
Jos koti on esimerkiksi jo sisustettu valkoisella, mustalla ja kromilla, sinne ei kannata tuoda rustiikkista tunnelmaa varvuilla tai linnunpesillä. Ja toisaalta, jos koti on jo lämpimän sävyinen ja estottomasti sisustettu, sitä ei hyödytä yrittää saada näyttämään hienostuneelta hopeisilla ja valkoisilla sisustuselementeillä.
Rinta-Jaskari sen sijaan pitää kontrasteista, eikä pidä jonkin vanhan yksittäisen huonekalun tuomista moderniin sisustukseen huonona ajatuksena:
– Esimerkiksi mummon vanha jakkara tai puutuoli voi tuoda kokonaisuuteen persoonallisuutta ja olla se kaivattu pieni yksityiskohta.
Kaikille yhteistä on elävä valo
Kynttilät ovat kuuluneet suomalaiseen kulttuuriin vain noin kaksisataa vuotta, kun parafiini keksittiin 1830-luvulla. Kynttilöiden merkitys arkipäivän valonlähteenä siirtyi vähitellen osaksi kirkollista perinnettä, jonka myötä ne ovat olleet osana joulutraditioita suurimmassa osassa suomalaiskoteja. Elävän liekin koetaan juhlistavan ja kohottavan tunnelmaa kristillisen merkityksensä lisäksi.
Joulunvieton ajankohta onkin aikoinaan hyvin valittu keskelle pimeintä vuodenaikaa, jolloin elävä tuli pääsee parhaiten esiin sisustuksessakin. Kynttilöiden väreilevät liekit leikkivät tiloissa esineiden kanssa luoden valojen ja varjojen partituureja. Elävä tuli on kenties se kaikkia sisustusmakuja ja tyylisuuntia eniten yhdistävä tekijä.
Kynttilät kuuluvat myös Rinta-Jaskarin joulustailaukseen.
– Mieleeni tulevat myös kausivalot, lämpimät viltit ja taljat, hän lisää.
Kauneinta kaikenlaisissa joulusisustuksissa on niiden yksilöllinen kokemuksellisuus. Se, että luodaan kotiin tunnelma, jossa kaikki viihtyvät ja jota voi jälkikäteen muistella. Kodin ilmeessä voi silloin näkyä piirteitä jokaisen sukupolven mieltymyksistä: perintökoristeita tai tärkeiltä ihmisiltä saatuja muistoja. Monen joulussa parasta onkin se, kun kotiin kokoontuvat vanhemmat ja isovanhemmat, joiden syleissä viihtyvät perheen pikkutaaperot. Tunnelma syntyy suurelta osin sukupolvien vuorovaikutuksesta. Muistot menneistä sukujouluista kytkeytyvät yhteen värien, naurun ja keskustelujen kautta ja tuovat mausteensa seuraaviinkin jouluvalmisteluihin.
Lähteet: www.thespruce.com, www.avoinmuseo.fi
Teksti: Pia Tervo