Katon ilmettä voidaan helposti ehostaa maalauksella tai pinnoituksella. Se jää kuitenkin nimenomaan pelkäksi ehostamiseksi, jos katon rakenteet eivät ole kunnossa. Perushuolloksi riittää usein jo säännöllinen puhdistus ja sammaleenpoisto.

Tiilikatto, mineriittikatto, peltikatto, huopakatto… Olipa katemateriaali mikä tahansa, katolla on tärkeä tehtävä suojata rakennusta – ja sen asukkaita – sateelta ja muilta luonnonvoimilta. Ilman säännöllistä huoltoa sen elinkaari voi kuitenkin jäädä tarkoitettua lyhyemmäksi. Katon ylläpitoon onkin nykyään tarjolla jos jonkinmoista pesua, maalausta ja pinnoitusta. Toisinaan katolle saatetaan tehdä huoltomaalaus jo pelkästään esteettisistäkin syistä. Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry:n neuvontainsinööri Timo Jokela kehottaa kuitenkin kiinnittämään pelkän pinnan sijaan huomiota koko yläpohjan rakenteeseen. Vaikka katteessa ei olisikaan vielä varsinaisesti vikaa, katto voi olla jo uusimisen tarpeessa. Esimerkiksi takavuosien poltettu savitiili on Jokelan mukaan kestävä materiaali, ja vanhat savitiilikatot voivatkin olla edelleen yllättävän hyvässä kunnossa.

– Katto saattaa kestää sata vuotta, mutta sen alla olevat rakenteet happanevat. Vanhemmissa taloissa saattaa katolta puuttua aluskate kokonaan, ja sen sijaan on vain laudoitusta.

Esimerkiksi takavuosien peltikatot olivat paksumpaa peltiä, mitä nykyisin käytetään. Vaikka pelti ei olisikaan vielä ruostunut puhki, pinnan alla voi olla kuitenkin jo korjattavaa: kiiltävästä peltikatostakaan ei ole iloa, jos rakenteet sen alla mätänevät.

Lumi ja jää rapauttavat kattoa

Talvi tekee helposti tuhojaan katolla. Timo Jokela kertoo, että lumen ja jään jäljiltä rikkinäiset tiilet tai esimerkiksi varttikatteen vauriot pitää toki korjata saman tien. Lämmönvaihtelu ja jää aiheuttavat katteelle kuitenkin myös pakkasrapautumista. Hapertunut pinta on hyvää kasvualustaa sammalelle ja muulle kasvustolle, jotka kuluttavat sitä edelleen. Vaikka eri katemateriaalien elinkaarissa on jonkin verran eroja, tältä osalta niiden ylläpito noudattelee samoja sääntöjä.

– Tärkeintä on pitää katto puhtaana säännöllisesti. Sammal- ja muu kasvusto nopeuttaa vähän rapautumista, toteaa Jokela.

Hän kertoo sammaleen olevan katolla kuin pesusieni, joka imee kosteutta ja pitää katteen märkänä. Katon puhdistaminen sujuu Jokelan mukaan helposti jo ihan vesiletkun ja katuharjan voimin. Joissain tilanteissa pesemiseen voi käyttää myös painepesuria.

– Painepesurilla saa vettä menemään tiilikaton läpi katon alle, eli ensin täytyy tarkistaa, että siellä on aluskatteet ja muut kunnossa, hän painottaa.

Kattoa pestessä on saatu aikaiseksi myös monta vesivauriota yläpohjaan, kun vesi on tullut kovalla paineella läpi katteen. Esimerkiksi tiilikatoilla sammaleet ja muut kasvustot tarttuvat yleensä tiiviimmin juuri tiilen alareunaan. Pesutekniikan suhteen Jokela neuvoo kuitenkin pesemään katon ylhäältä alaspäin, eli ei ”vastasuomuun”.

Sammaleenpoisto hoituu helposti

Sammalta kertyy katolle herkästi, jos talon vieressä on paljon puustoa. Timo Jokela suositteleekin kaatamaan pois puut, jotka kasvavat liian lähellä rakennusta. Puista varisevat lehdet ja roskat tukkivat helposti myös vesikourut. Sammalkasvuston saa kuitenkin pidettyä tehokkaasti pois katolta käyttämällä sammaleenpoistoainetta. Jokela kertoo esimerkkinä puhdistaneensa kerran vanhan tiilikaton, joka oli jo niin pahasti sammaloitunut, että kokonaiset kattotiilet olivat aivan sammaleen peitossa.

– Siellä sitten kävin enimmät rapsuttelemassa pois katuharjan kanssa. Kun sitten vielä ruiskutti sen aineen, kylläpä se vain toimi hyvin.

Jokela huomauttaa, että joidenkin sammaleenestoaineiden luvataan vaikuttavan katolla jopa vuoden tai pari. Varsinkin tiili- ja huopakatot imevät aineen hyvin itseensä.

– Ne ovat sikäli hyviä aineita, että ne vain ruiskutetaan katolle ja jätetään imeytymään.

Sammaleenestoaine tappaa sammaleet ja jäkälät katolta, ja sade sitten aikanaan huuhtelee ja pyyhkii kuolleet kasvustot pois. Jokela huomauttaa, että jos katolle on vasta levitetty sammaleenpoistoaine, saattavat sammaleen ohella mennä kuitenkin myös kasvimaan porkkanat ja salaatit, jos niitä kastellaan katolta kerätyllä sadevedellä.

Selvitä ensin katon kunto ammattilaisella

Timo Jokela harmittelee, että katoille tehdään myös tarpeettomia huoltoja, joista maksetaan turhaan. Hän arvioi esimerkiksi rintamamiestalon katon uusimisen voivan kustantaa noin 15 000–17 000 euroa aluskatteineen, kattovarusteineen ja ränneineen päivineen. Joku alan toimija saattaa kuitenkin veloittaa jo pelkästä katon maalauksesta 5 000–6 000 euroa. Jokela muistuttaakin, että vaikka esimerkiksi tiilikatto olisi haalistunut, se voi olla edelleenkin toimiva.

– Totta kai tiilistäkin rupeaa väri haalistumaan, mutta ei se sitä rakennetta pilaa. Yhtä lailla katto pitää tai on pitämättä vettä. Se on vain pelkkää estetiikkaa.

Hänen mukaansa tärkeintä on, että katon alla oleva rakenne toimii, ja että siinä on kunnollinen aluskate vesieristeenä. Kaikki muu on pelkkää pintaa. Jos katteen pinta on kulunut, se voidaan toki maalata esteettisistäkin syistä. Jokela muistuttaa, ettei se kuitenkaan auta, jos katon rakenteet ovat muuten jo siinä kunnossa, että katto vaatisi uusimista. Katon kunto tulisikin aivan aluksi tarkistuttaa ammattilaisella, ja tarvittaessa käyttää katto rauhassa elinkaarensa loppuun tehden sille vain perushuoltoa.

– Jos katto on huonossa kunnossa, sen uusiminen on edessä muutaman vuoden päästä. Silloin ei kannata lähteä tekemään mitään isompaa. Pakolliset reiät ja muut pitää tietysti korjata.

Ketterältä katon maalaus sujuu itsekin

Jokela huomauttaa, että katon maalaaminen on yksinkertaista puuhaa, ja sen voi tehdä itsekin – jos on ketteryyttä ja järkeä päässä.

– Maaleja löytyy kaupasta joka katemateriaalille, ei muuta kuin maalaamaan.

Katon maalaamiseen ei tarvitse välttämättä ruiskua, vaan välineenä voi käyttää pensseliäkin. Käsin maalatessa aikaa menee toki enemmän, mutta katolle saadaan paksumpi kerros maalia, jolloin lopputuloskin voi olla parempi. Katon peseminen, puhdistaminen ja maalaaminen on Jokelan mukaan parin päivän työ. Maalit ja pesuaineet sitä varten eivät maksa montaa sataa euroa.

– Suurin työ on se puhdistus siinä. Jos maalaus tehdään ruiskulla, se on suit sait tehty. Jonkin verran pitää suojata, ettei maalia roiskita pitkin pihoja.

Jos ketteryys ei kuitenkaan riitä omasta takaa katolle kiipeämiseen, katon maalausta voi tiedustella paikallisilta maalausliikkeiltäkin. Vaikka kattomaalausyrityksiä on noussut kuin sieniä sateella, Jokela vakuuttaa katon maalauksen onnistuvan tavallisiltakin maalausliikkeiltä siinä missä seinienkin maalauksen.

Hosuminen ei kuulu katolle

Jos korkeat paikat eivät päätä huimaa, katon huoltaminen onnistuu omin avuin. Katolla työskennellessä kannattaa kuitenkin panostaa turvallisuuteen.

– Se on tietysti se ensimmäinen ja tärkein, eihän sieltä pudota saa, toteaa Timo Jokela.

Hän neuvoo hankkimaan avuksi valjaat, joita saakin nykyisin helposti ostettua ihan sekatavarakaupoista.

– Toimivia vehkeitä löytyy alle satasella, sekään ei ole enää iso kustannus. Joka talossa pitäisi valjaat ollakin, kun katolla pitää joskus kuitenkin käydä.

Jokela huomauttaa, että valjaita pitää tietysti myös osata käyttää. Perinteisesti valjaiden turvaköysi on sidottu piipun ympärille. Silloin täytyy kuitenkin huomioida, ettei piipun pelleissä ole teräviä reunoja, joihin köysi voisi nirhaantua. Nykyisin monilta katoilta löytyy toki jo kattosiltoja tai -pollareita, joihin köyden voi kiinnittää.

Vesikourut puhtaaksi ilman kurkottelua

Puiden lehdet ja muut roskat tukkivat helposti räystäskourut, jolloin ne tulvivat yli äyräidensä. Jokela neuvookin tarkistamaan ja puhdistamaan ne pari kertaa vuodessa, vähintäänkin syksyisin sateiden alkaessa.

– Katon päältä se ei oikein luonnistu, hän kuitenkin toteaa.

Jokela ei suosittele puhdistamaan rännejä myöskään tikkailta käsin. Tikkailta kurkotteleminen on riskialtista puuhaa siinä missä katon reunalla keikkuminenkin. Rännien puhdistamiseen löytyy onneksi monenmoista harjaa ja kapustaa, joilla työ sujuu turvallisesti maan pinnalta käsin. Erilaisilla jatkovarsiharjoilla ja pesusuuttimilla rännien puhdistus onnistuu kiipeilemättäkin. Jokela kertoo, että vesiletkuille on saatavilla koukullisia jatkovarsia, joiden avulla roskat voi huuhtoa pois kouruista vedellä.

– On myös joutsenkaulaharjoja ja muita vastaavia, joiden päässä on koukku. Niillä voi sitten – sokkona kylläkin – puhdistaa rännit.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Dreamstime