Vuodesta 2017 lähtien vanhimpien digivastaanottimien ymmärtämät lähetykset alkavat vaiheittain loppua, ja antenniverkon tv-lähetysten katsomiseen tarvitaan teräväpiirtolähetyksiä ymmärtävä päätelaite. Sopivan laitteen hankkimalla teräväpiirrosta voi alkaa nauttia jo nyt.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime syksynä ”maanpäällisen televisiotoiminnan seuraavaa teknologiasiirtymää” selvittävän työryhmän väliraportin. Sen keskeisin viesti on, että DVB-T-lähetystekniikasta siirrytään moderniin DVB-T2-tekniikkaan vaiheittain niin että siirtymä alkaa vuonna 2017 ja kestää useita vuosia.

Teknologiasiirtymä ja DVB-tekniikat ovat tavalliselle ihmiselle melkoista hepreaa, joten yritetäänpä selventää.

Siirtymä tarkoittaa siirtymistä SD- eli peruslaatuista kuvaa näyttävästä televisiosta teräväpiirtotelevisioon. Kuluttajan näkövinkkelistä lähetystekniikan vaihto on vastaava mullistus kuin analogisesta televisiosta digitaaliseen siirtyminen. Usean vuoden siirtymävaiheen jälkeen vanha olohuoneessa tönöttävä vastaanotin ei pysty enää näyttämään tv-lähetyksiä lainkaan, vaan tarvitaan uutta teknologiaa ymmärtävä vastaanotin, joko digiboksi tai digi-tv.

Vanhalla digivastaanottimella näkee kaikki kanavat vuoteen 2017

Vanha digivastaanotin perustuu DVB-T-tekniikkaan ja näyttää vain SD- eli vakiopiirtolähetyksiä. Tilalle hankittava uusi DVB-T2-tekniikkaa ymmärtävä laite pystyy näyttämään myös HD- eli teräväpiirtolähetyksiä.

Koska uusi vastaanotin on viimeistään hankittava? Tämä riippuu siitä, mitä kanavia haluaa katsoa.

Kaikki antenniverkon DVB-T-lähetykset jatkuvat vuoteen 2017. Vanhalla digiboksilla tai -tv:llä pärjää siis varmasti siihen asti, jos kokee SD-laatuisen kuvan riittäväksi.

Ministeriön työryhmän linjauksen mukaan edellä mainitusta vuodesta alkaen uuteen lähetystekniikkaan siirtyvät ensi vaiheessa maksulliset kanavat. Viimeisetkin vanhalla tekniikalla lähetetyt kanavat – näitä ovat Ylen kanavat sekä niin sanotut yleisen edun kanavat, tällä hetkellä MTV3, Nelonen ja Fox – näkyvät myös DVB-T-tekniikalla lähetettyinä jopa vuoteen 2026 asti, ellei uutta teknologiaa tukevien laitteiden nopea yleistyminen anna aihetta tarkastaa aikataulua.

HD-vastaanottoon Antenna Ready HD -laite

Jollekulle saattaa tulla mieleen, että taasko joutuu hankkimaan uuden vastaanottimen norsunluutornissa tehdyn päätöksen takia. Huomattavaa osaa ihmisistä teknologiasiirtymä ei kuitenkaan pakota hankkimaan mitään, mitä ei ole jo hankittu tai ainakin laitettu ostoslistalle.

Finnpanel Oy:n selvityksen mukaan viime syksynä 54 prosenttia kotitalouksista ilmoitti, että heillä on käytössään vähintään yksi HD-vastaanoton mahdollistava laite.
Lähes kymmenen prosenttia tv-talouksista ei tiennyt, pystyykö oma laitteisto HD:tä näyttämään.

– Jos ei ole varma, ovatko kodin laitteet HD-ajassa vai eivät, kannattaa tehdä vastaanottimella automaattinen viritys ja katsoa, mitä näkyy kanavapaikalla 31. Jos siellä näkyy Yle TV1 HD, laitteisto on kunnossa HD-vastaanottoa varten. Jos kanavaa ei näy, kannattaa tarkastaa, onko vastaanottimessa Antenna Ready HD -merkintä. Lista HD-vastaanottimista löytyy nettisivulta www.testatutlaitteet.fi, vinkkaa liiketoimintapäällikkö Hanna Niiranen Digitasta.

HD-kanavia voi katsoa jo nyt

Suomessa on kaksi maanpäällisessä verkossa ohjelmia välittävää operaattoria, Digita ja DNA. Kysyntää ja sitä kautta tarjontaa HD-puolella on jo nyt eikä vasta vuonna 2017. Digita lähettää tällä hetkellä neljää HD-kanavaa, DNA yhdeksää. Tilanteen kehittymistä kannattaa seurata, sillä nyt eletään murrosvaihetta ja muutoksia tapahtuu tuhkatiheään.

– Digitassa tavoitteena on saada mahdollisimman paljon HD-kanavia UHF-verkkoon jo ennen vuoden 2017 siirtymää.

DVB-T-lähetykset lopetetaan samasta syystä kuin analogiset lähetykset lopetettiin. Samojen kanavien lähettäminen päällekkäin kahdella eri tekniikalla syö sekä teknisiä että taloudellisia resursseja.

Digitan ja DNA:n lähetykset eri taajuuksilla

Vastaanottimen lisäksi tv-lähetysten katsomiseen tarvitaan asianmukainen antennijärjestelmä. Jos antenni toimii nyt, se riittää HD-lähetysten vastaanottoon myös vuodesta 2017 alkavan siirtymän edetessä. Sen sijaan välimenokaudella ennen vuotta 2017 päivitystarpeita voi olla.

Analogisen television lähetyksiä lähetettiin aikanaan sekä VHF- että UHF-taajuuksilla. Tämän vuoksi kaikkien kanavien vastaanottoon tarvittiin talon katolle tyypillisesti antenni, jossa oli erilliset antennit sekä VHF:lle että aallonpituudeltaan lyhyemmille UHF-taajuuksille.

Digitelevisioon siirtymisen jälkeen tilanne oli jonkin aikaa se, ettei VHF-taajuuksilla lähetetty mitään ohjelmaa. Tämän vuoksi uudehkoista antennijärjestelmistä puuttuu VHF-harava ja vanhoistakin se on saatettu poistaa.

Sittemmin VHF-taajuudellekin on saatu jälleen liikennettä, sillä DNA lähettää HD-lähetyksensä VHF:nä. Digita puolestaan lähettää HD-lähetyksensä UHF-taajuuksilla.

– Digitalla on käytössään UHF-verkko ja se lähettää sekä SD- että HD-lähetykset UHF-taajuuksilla. Antennille ei siis tarvitse tehdä mitään näiden HD-lähetysten vastaanottoa varten, sanoo Niiranen.

DNA lähettää HD-lähetykset VHF-taajuudella ja niiden vastaanotto vaatii uuden antennin, jos talossa ei ole ollut aiemmin käytössä VHF-antennia.

Pikselöityminen ja pätkiminen eivät kuulu digi-tv:hen

Digitan ja DNA:n verkot ovat osin päällekkäisiä. Paikoin omakotiasukas voi siis valita kumman tahansa verkko-operaattorin HD-lähetyksen, ja paikoin vaihtoehtona on vain jompikumpi.

Pohjois-Suomessa on vielä joitain alueita, joille HD-lähetykset eivät yllä. Lähetysten peittoalueet voi tarkastaa Digitan ja DNA:n verkkosivuilta näkyvyyskartoista.

Joku on oppinut ehkä mieltämään kuvan pikselöitymisen ja pätkimisen digi-tv:n ominaisuuksiksi, mutta tosiasiassa ne ovat vikoja. Jos tv-kuvassa on jatkuvasti häiriöitä eikä syytä saada kotikonstein selville, on syytä pyytää antennialan ammattilainen paikalle.

– Osa näkyvyysongelmista johtuu antennijärjestelmän kunnosta. Varsinkin kesämökeillä on antenneja, joita ei ole huollettu pitkään aikaan. Järjestelmä on saattanut rapistua esimerkiksi liittimiin ja tiivisteisiin päässeen veden vuoksi. Jos antenni on pyörinyt tuulessa, suuntaus ei ole enää oikea. Antennijärjestelmä on niin kuin mikä tahansa tekninen järjestelmä: se vaatii aika ajoin tarkistamista ja huoltoa. Jos oma osaaminen ei riitä, kannattaa ottaa yhteyttä antenniurakoitsijaan.