Rakennusluvan ehdoksi pari vuotta sitten tullut E-luku muutti rakentajien lämmitystapavalintoja merkittävästi. Sähkö on väistynyt uusien talojen yleisimpänä lämmitysmuotona maalämmön tieltä.
Aiemmin energiatehokkuutta koskevat rakentamismääräykset ohjasivat vain sitä, miten hyvin talo pitää lämpöenergian sisällään. Siihen, miten lämpö tuotetaan, ei otettu mitään kantaa.
Heinäkuussa 2012 kaikki muuttui, kun määräyksissä otettiin käyttöön kokonaistarkastelu ja E-luku. E-luku kuvaa rakennuksen ostoenergian laskennallista vuosikulutusta, joka on painotettu energiamuotokohtaisella kertoimella. Kerroin on määritetty erikseen fossiilisille polttoaineille, sähkölle, kaukolämmölle, uusiutuvalle energialle ja kaukojäähdytykselle.
E-luvun käyttöönotto tarkoitti, että nyt lämmitysmuodon valinta vaikuttaa rakennuksen energialuokkaan siinä missä eristäminenkin. Sellaisella lämmitysjärjestelmällä, jolla rakennuksen energiatehokkuus olisi liian huono sillä tavalla kuin lainsäätäjä on asian määrittänyt, ei saa enää rakennuslupaa.
Suorasähköllä rakennuslupa tiukassa
Energiamuotokohtaisista kertoimista saattoi heti julkaisen jälkeen päätellä, että ne eivät suosi sähkölämmitystä. Kuntien viranomaiset ovat todenneet tämän käytännössä omakotirakentajien lämmitystapavalinnoissa.
– Sähkölämmityksellä on nykyisin vaikea saada rakennuslupaa. Tällä viikolla läpi meni hakemus, jossa oli sähkön lisäksi kaksi varaavaa takkaa, kaksi ilmalämpöpumppua ja lisäksi vielä vuosihyötysuhteeltaan huipputehokas ilmanvaihtokone, kuvailee LVI-tarkastusinsinööri Juha Brunnila Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta sitä, miten sähkölämmitys kaipaa tukea muilta energiamuodoilta rakennusluvan saamiseksi.
– 150-neliöisistä ja suuremmista omakotitaloista valtaosa tehdään nyt maalämmöllä. Pienempiinkin laitetaan maalämpöä, mutta aina investointi ei pienessä kohteessa kannata, jolloin suositaan ilma-vesilämpöpumppuja sekä poistoilmalämpöpumppuja.
Maalämpö on nyt ykkönen
Tilastokeskuksen tuoreimmat tilastot vuodelta 2012 kertovat, että maalämpö on juuri saavuttamassa sähkön yleisimpänä lämmitysmuotona.
Espoon rakennusvalvonnasta saamme tilastoitua tietoa pientalojen lämmitystapavalinnoista vuonna 2013. Oheen liitetty tilasto Espoon tilanteesta kertoo, että maalämpö on rakentajien valinnoissa ylivoimainen ykkönen.
Myös soitto Oulun rakennusvalvontaan kertoo sähkölämmityksen kilpailukyvyn heikkenemisestä.
– Ennen heinäkuuta 2012 vesikiertoisella lattialämmityksellä varustettu kaukolämpötalo sai tyypillisesti energialuokan B. Vaihtamalla vesikierto ja kaukolämpö kuiviin sähköpattereihin talo nousi luokkaan A. Nykyisillä määräyksillä kaukolämpötalon voi edelleen tehdä, mutta sähkölämmitystalo ei saisi välttämättä edes rakennuslupaa. Sähkö on pitkälle jalostettua energiaa, eikä sen käyttöä lämmityksessä nähdä mielekkääksi, sanoo laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta.
Kaukolämmön vahva asema on oululainen erikoisuus
Oulu tilanne ei anna kuvaa siitä, missä valtakunnassa mennään, sillä siinä missä Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa omakotialueille ei usein ole vedetty kaukolämpöä ensinkään, Oulussa omakotitalot ovat vahvasti kaukolämmön piirissä.
– Taannoin oli sellainen perinne, että kaupungin tontin luovutusehtona oli kaukolämpöön liittyminen. Tästä on sittemmin luovuttu kilpailuviranomaisten vaatimuksesta, mutta siitä huolimatta reippaasti yli puolet omakotitaloista liittyy meillä edelleen kaukolämpöön. Ihmiset laskevat, että 6 000–7 000 euron alkuinvestointi ja halpa energiahinta tekevät siitä kokonaistaloudellisen, sanoo Seppälä.
– Myös maalämpöä ja muita ratkaisuja valitaan. Tulevaisuudessa rakentaminen menee lähes nollaenergia -tasoon, jolloin vaaditaan monienergiaratkaisuja kaukolämmön sijaan. Mitä pienemmäksi talon kulutus menee, sitä enemmän kaukolämmön hinnan kiinteä osuus korostuu.
Useimmat rakentajat tyytyvät minimitasoon
Juha Brunnila sanoo, että yli rajojen menevän E-luvun takia hylättäviä rakennuslupahakemuksia ei juuri tule. Koska kyse on rakennusluvan ehdosta, luku lasketaan tarkkaan ennen hakemuksen jättämistä.
Ihmiset eivät ole toistaiseksi kiinnostuneet joukolla passiivi- ja matalaenergiarakentamisesta, vaan valtaosa uusista omakotitaloista menee E-luvullaan energiatodistuksen C-luokkaan, joka on uudisrakennuksille nykyisin alin hyväksyttävä taso.
– Jonkin verran tulee hakemuksia, joissa E-luku on laskettu juuri ja juuri riittäväksi. Tämän päivän minimitasokin on korkea, jos verrataan vaikkapa kymmenen vuoden takaisiin rakentamiseen.
Valita voi arvoilla tai lompakolla
Oulun rakennusvalvonta on panostanut vuodesta 2007 lähtien poikkeuksellisen vahvasti rakentajien opastamiseen energiakysymyksissä ja saavuttanut hyviä tuloksia ja valtakunnallista mainetta uranuurtajana.
Pekka Seppälä sanoo, että viranomaisten rooli ei ole tyrkyttää oikeaksi näkemäänsä vaihtoehtoa, vaan antaa rakentajille ajattelun eväitä valintaa varten.
– Tuomme esiin, että rakentaja tekee valinnan itse omista lähtökohdistaan, joko puhtaan taloudellisesti tai arvopohjaan perustuen. Jos rakentaja valitsee talouden perusteella, opastamme kiinnittämään huomiota lämmityskulujen lisäksi perusinvestointiin. Lisäksi kannattaa miettiä käyttömukavuutta: onko viitseliäs tekemään itse klapeja ja poistamaan tuhkaa pellettilämmityksestä, vai haluaako huolettoman vaihtoehdon.
Energialasku on vain osa lämmityskuluja
Seppälä muistuttaa kokonaiskuvan hahmottamisen tärkeydestä. Lämmityskustannukset muodostuvat investoinnista ja energialaskusta, vaikka ensin mainittu on joskus unohtua.
Edes pyöreän nollan suuruinen energialasku ei kannata, jos investointi sen tuottavaan järjestelmään on mittasuhteiltaan mieletön.
– Hybridijärjestelmissä ylikorostuu joskus aurinkosähkö ja ihmisiä johdetaan harhaan. Asennetaan jopa 15–30 neliön järjestelmiä, jota ei pystytä järkevästi hyödyntämään, kun oikea määrä olisi 1–2 neliötä. Jos esimerkiksi 15 neliön ja 7 000 euron järjestelmä tuottaa 2,5 kilowatin piikkitehon, se tuottaa ehkä noin 130 euroa vuodessa. Jos 7 000 euroa on lainattu pankista, tuotto ei kata edes lainan korkoja. Jos haluaa tehdä ekoteon, siitä vain, mutta kustannustehokkuusajatteluun tällainen investointi ei sovi.
Seppälä sanoo, että jotkut kuvittelevat virheellisesti voivansa tehdä maalämpölaitteiston tarvitseman sähkön aurinkokennoilla.
– Ongelma on, että maalämpöä tarvitaan silloin, kun aurinko ei paista ja päinvastoin, eikä riittävän hyvää akkutekniikkaa sähkön varastoimiseksi ole tarjolla.
Uusien pientalojen lämmitystavat 2000–2012
Lämmitystapavalinnat Espoossa 2013
Energiamuotojen kertoimet
E-luvun laskennassa käytetään seuraavia energiamuotokohtaisia kertoimia.
- sähkö 1,7
- fossiiliset polttoaineet 1
- kaukolämpö 0,7
- uusiutuvat polttoaineet 0,5
- kaukojäähdytys 0,4