Autojen turvallisuus on kehittynyt roimasti vuosien saatossa ja uusissa autoissa on paljon turvatekniikkaa, joka tutkitusti ehkäisee onnettomuuksia. Tärkein tekijä turvallisuuden kannalta on kuitenkin istuimen ja ratin välissä.

Vaikka talvikeleillä merkittävimmät liikenneonnettomuuksia aiheuttavat tekijät ovat liukkaus ja pimeys, vakavat onnettomuudet ovat usein monen asian summa. Teiden valaistuksella, auraamisella, suolaamisella ja hiekoittamisella pyritään lisäämään tieturvallisuutta talviaikaan, mutta myös kuljettajan ajokäyttäytymisellä on suuri merkitys onnettomuuksien ehkäisyssä. Moni onnettomuus olisi vältettävissä, jos esimerkiksi tilannenopeus, muu liikenne, ajokeli ja kuljettajan kunto huomioitaisiin paremmin. Onnettomuusriskissä on myös alueellisia eroja.

Etelä-Suomen ajokelit talvella huonommat

Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo kertoo, että Etelä-Suomessa riski joutua onnettomuuteen poikkeuksellisilla talvikeleillä on suurempi kuin pohjoisessa.

– Onnettomuusriski talviaikaan on suurempi alku- ja lopputalvella verrattuna keskitalveen.

Normaalilla talvikelillä onnettomuuksia ei tapahdu yhtä helposti kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa, joita Etelä-Suomessa on enemmän. Lapissa on enemmän tavallisia talvikelejä, jolloin on pakkasta, ja lumi on pakkautunut tien pintaan.

Kuljettajat arvioivat Vuoriston mukaan kelin yleensä vähemmän liukkaaksi kuin mitä se on, ja ajokäyttäytymistä ei muuteta riittävästi.

– Heikompi näkyvyys lisää riskiä kaikenlaisiin onnettomuuksiin, ja pimeässä ja hämärässä tapahtuvat onnettomuudet ovat yleensä vakavampia kuin valoisalla. Yleensä kuljettajan toiminnassa ja ajotavassa olisi ollut korjattavaa, etenkin jos keli on ollut liukas.

Liikennemäärät ovat Etelä-Suomessa suuremmat kuin Pohjois-Suomessa, mikä lisää myös onnettomuusriskiä.

– Turvavälit eivät yleensä ole riittäviä. Kun autoja tulee paljon, autoilijat pitävät myös pienempää turvaväliä. Etäisyyden pitäminen edelle menevään on tärkein peräänajon välttämiskeino, Vuoristo muistuttaa.

Autojen turvatekniikalla huomattava merkitys

Autojen lisääntynyt turvatekniikka on parantanut merkittävästi turvallisuutta. Tärkein talvikeleillä turvallisuutta lisäävä varuste autoissa on ajovakauden hallintajärjestelmä, jonka virallinen lyhenne on ESC. Eri autovalmistajat käyttävät siitä eri nimityksiä.

ESC auttaa kuljettajaa pitämään auton siinä suunnassa, mihin kuljettaja haluaa, ja ABS-jarrut ovat osa järjestelmää.

Vuoristo kertoo, että ajovakauden hallintajärjestelmän yleistyminen on tutkitusti vaikuttanut viime aikoina eniten autojen turvallisuuteen ja onnettomuuksien vähenemiseen.

– Se on tehokkain ja paras turvatekninen ratkaisu turvavyön jälkeen, ja se tuli pakolliseksi kaikkiin uusiin autoihin vuonna 2014.

Monia turvateknisiä varusteita on ollut autoissa käytössä jo pitkään, mutta niitä on myös kehitetty vuosien varrella lisää.

Luistonestojärjestelmä, joka estää vetävien pyörien luistamista kiihdyttäessä, on nykypäivän autoissa tavanomainen varuste. Mukautuva vakionopeudensäädin hiljentää auton vauhtia automaattisesti edellä ajavan nopeuteen, ja törmäyksen varoitusjärjestelmä taas varoittaa auton edessä olevasta esteestä tai hitaammasta autosta, jota kohti ollaan ajamassa. Myös omalla kaistalla pysymisen avustamiseen on olemassa monenlaista turvatekniikkaa.

Kaukovalojärjestelmät kehittyneet

Auton valoilla on ratkaiseva merkitys turvallisuuteen kaikenlaisilla teillä, kun ajetaan pimeällä. Maanteillä kaukovalojen oikea-aikainen käyttö on tärkeää, ja Vuoriston mukaan jo 60-luvulla autoilijoita opastettiin kaukovalojen tehokkaaseen käyttöön.

Kehittyneet järjestelmät parantavat myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sekä vähentävät törmäyksiä eläimiin.

Automaattiset kaukovalot havaitsevat vastaantulijat, edellä ajavat sekä katuvalot ja vaihtavat lähi- ja kaukovalojen välillä automaattisesti näiden mukaan. Toisinaan hyvä kuljettaja osaa kuitenkin vaihtaa itse kaukovaloja paremmin kuin automaattinen järjestelmä, jonka toiminta vaihtelee epäselvissä tilanteissa.

– Nykyautoissa automaattinen kaukovaloassistentti on yleistynyt paljon. Uusissa autoissa alkaa olemaan niin fiksuja järjestelmiä, että kaukovalot ovat koko ajan päällä, mutta ne valaisevat tien siten, että kaukovalo ei häikäise tai osu vastaantulevaan. Kaukovalojärjestelmä valaisee vain niitä kohtia, jotka tarvitsevat valoa, Vuoristo kertoo.

Etu- ja takavalot kannattaa myös muistaa puhdistaa säännöllisesti, etenkin lumisilla ja kuraisilla keleillä.

Valaistus ei vastaa päivänvaloa

Teiden valaisulla on paljon merkitystä pimeällä ajamisen turvallisuuteen, mutta valaistuksen toteuttaminen tieosuuksille maksaa ja valot kuluttavat energiaa. Vaikka tie olisi valaistu, näkyvyys pimeällä ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin päiväsaikaan.

– Valaistuissa taajamissakin jalankulkijan onnettomuuksia tapahtuu paljon pimeällä, varsinkin jos ei ole heijastinta tai ei satu osumaan katuvalon alle, kun auto tulee, Vuoristo huomauttaa.

Muista tilannenopeus!

Kun näkyvyys on huono hämärän, pimeän, sateen tai sumun takia, ajonopeuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Alempi nopeus lisää kuljettajan mahdollisuuksia havainnoida, ja hän ehtii helpommin reagoimaan riittävän ajoissa.

Liikenneturvan verkkosivujen mukaan kaukovaloilla pystyy näkemään noin sadan metrin päähän, ja matkaan kuluu sadan kilometrin tuntinopeudella vajaa neljä sekuntia. Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajettaessa näkee vain noin 30 metrin päähän, ja silloin sadan kilometrin tuntinopeudella matkan kulkee yhdessä sekunnissa. Siinä ajassa ei juuri ole mahdollisuutta reagoida, jos edessäpäin tiellä sattuu jotakin.

Talvinopeusrajoitukset vähentävät liikenneonnettomuuksia

Nopeusrajoitukset lasketaan maanteillä talven ajaksi yleensä 80 kilometriin ja moottoriteillä 100 kilometriin tunnissa. Joillakin tieosuuksilla nopeusrajoitus lasketaan 70 kilometriin tunnissa ja osassa moottoritieosuuksista on käytössä vaihtuvat nopeusrajoitukset. On myös teitä, joilla talven ajaksi jää voimaan 100 kilometrin nopeusrajoitus, kuten keskikaiteelliset tieosuudet sekä osa Lapin vähäliikenteisistä maanteistä.

Väyläviraston verkkosivujen mukaan talvirajoitusten ansiosta vuosittain säästyy arviolta kahdeksan ihmisen henki ja 36 jää loukkaantumatta. Nopeusrajoitusten laskemisesta on liikenneonnettomuuksien vähenemisen lisäksi myös muuta hyötyä. Hiljempaa ajettaessa päästöjä syntyy vähemmän, tien päällyste kuluu hitaammin, rengasmelu vähenee ja polttoaineen kulutus laskee.

Kitkat vai nastat?

Tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos keliolosuhteet sitä edellyttävät. Talvirenkaat voivat olla nastarenkaat tai nastattomat talvirenkaat eli kitkarenkaat. 

Monia askarruttaakin ikuisuuskysymys: kitkat vai nastat? Vuoristo kehottaa valitsemaan omaan käyttöön ja alueen ajo-olosuhteisiin parhaiten sopivat renkaat.

– Kitkarenkaiden hyötyjä ovat joustavammat käyttöajat, sillä niitä ei tarvitse kiirehtiä vaihtamaan kesärenkaisiin, kuten nastarenkaita. Kitkat ovat myös ympäristöystävällisemmät, ja melua tulee vähemmän.

Nastarenkaat ovat hänen mukaansa paremmat, kun kelit vaihtelevat, ollaan lähellä nollaa ja on liukasta.

– Nastarenkaat tasaavat paremmin kelivaihteluita, mutta ovat lumellakin hyvät, joten turvallisuuden maksimoinnin kannalta nastat ovat paremmat. Esimerkiksi Lapissa, missä on enemmän hyvää talvikeliä, pärjää yleensä myös kitkoilla, Vuoristo arvioi.

Kitkarenkaita saa käyttää ympäri vuoden, mutta Autonrengasliitto ei kuitenkaan suosittele kitkarenkaita ympärivuotiseen käyttöön niiden huonompien märkäpito-ominaisuuksen vuoksi.

Uudet renkaat ajoissa

Ajoneuvossa oleva vika aiheuttaa Vuoriston mukaan harvemmin onnettomuuksia, mutta tästä poikkeuksena ovat renkaat, jotka saattavat olla liian kuluneet tai rengas menee rikki aiheuttaen vaaratilanteen.

Renkaiden kuntoon on syytä kiinnittää huomiota ja hankkia ajoissa uudet, jotta niiden turvallisuusominaisuudet toteutuvat. Testeissä pärjännyt rengaskaan ei ole kuluneena turvallinen.

– Yleensä katsotaan kulutuspintaa ja urasyvyyttä, mutta renkaat voivat olla myös niin vanhat, että ne on syytä vaihtaa uusiin. Etenkin kevytperäkärryissä näkee usein todella vanhoja renkaita, joiden käyttö on ollut vähäistä, mutta iän puolesta ne pitäisi uusia.

Koska talvella renkailta vaaditaan enemmän, Vuoristo suosittelee hankkimaan laadukkaat, pohjoisen talven olosuhteisiin tarkoitetut talvirenkaat.

Renkaiden hintaan vaikuttaa moni asia, ja renkaiden vertailu voikin olla vaikeaa.

– Esimerkiksi renkaiden ulkonäkö, leveys ja vierintävastus vaihtelevat. Toisissa renkaissa joku toinen ominaisuus voi olla parempi kuin toinen, joten pitää miettiä, mitä asioita itse arvostaa. 

Varaudu talvikeleihin!

Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo listaa asioita, joilla autoilija voi vaikuttaa omaan ja muiden liikenneturvallisuuteen:

• Kuljettaja on kunnossa, eli ei lähdetä ajamaan väsyneenä ja pyritään välttämään kiire
• Auto ja sen varusteet ovat kunnossa
• Suunnitellaan matka ja reittiaikataulu, valmistaudutaan hyvin 
• Noudatetaan liikennesääntöjä, muistetaan turvavälit liikenteessä
• Huomioidaan olosuhteet, kuten ajokeli ja ruuhkat
• Muistetaan tienkäyttäjän velvollisuudet ja huomioidaan muut tiellä liikkujat.

Lisäksi on hyvä muistaa pitää autossa mukana lämpimiä vaatteita, huomioliivi sekä taskulamppu, jos auto jättää tielle ja joutuu odottelemaan apua. Talviaikaan kannattaa muutenkin pukeutua automatkalle niin, että tarkenee ulkonakin, jos matka jostain syystä katkeaa.

– Varoituskolmio on vietävä riittävän kauas autosta, että takana tulevalla on aikaa reagoida tien reunaan pysähtyneeseen autoon. Kännykkä, jossa on virtaa ja 112 mobiilisovellus puhelimessa auttavat avun saamisessa, Vuoristo muistuttaa.

Lähteet: www.liikenneturva.fi, www.vayla.fi

Teksti: Marja Haavisto
Kuva: Freepik