Uudistuva välitysliikelaki vaatii entistä useammalta alalla toimivalta henkilöltä välittäjäkokeessa osoitetun pätevyyden. Kiinteistönvälitysalalla uskotaan, että muutos kohentaa alan ammattimaisuutta.
Hallituksen esitys uudeksi laiksi kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä muuttaa kiinteistönvälittäjien pätevyysvaatimuksia. Laki vaatii entistä useammilta kiinteistönvälittäjiltä LKV- tai LVV-kokeessa osoitetun pätevyyden. Välitysliikkeen vastaavan hoitajan on huolehdittava siitä, että liikkeen palveluksessa ja sen jokaisessa toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista henkilöistä vähintään puolella on välittäjäkokeessa osoitettu ammattipätevyys.
Tähän asti laki on vaatinut, että välitysliikkeellä on vastaava hoitaja, jolla on välittäjäkokeessa osoitettu ammattipätevyys ja että välitysliikkeen jokaisessa toimipaikassa on yksi henkilö, jolla on vastaava pätevyys.
Pähkinänkuoressa muuttuu siis se, että pätevyys vaaditaan kussakin toimipaikassa yhden henkilön sijaan puolelta välitystoimintaan henkilöstöstä.
Kiinteistönvälitysalan keskusliitto, KVKL, on toivonut tämänsuuntaista lakiuudistusta pitkään.
– Kiinteistönvälitysalan koulutustaso nousee, asuntokaupan virheet vähenevät ja kaupan turvallisuus lisääntyy, toteaa KVKL:n toimitusjohtajaJukka Malila tyytyväisenä.
Entä toinen puolikas?
Lakiuudistuksen valmisteluvaiheessa pohdittiin myös sitä vaihtoehtoa, että täydeltä sadalta prosentilta kiinteistönvälitysalalla toimivista henkilöistä vaadittaisiin välittäjätutkinto. Tämä osoittautui kuitenkin pulmalliseksi suhteessa perustuslakiin.
Sadan prosentin vaatimus puuttuisi perustuslain turvaamaan elinkeinon ja ammatinharjoittamisen vapauteen. Lisäksi välittäjäkokeen järjestämisestä tulisi merkittävää julkisen vallan käyttöä, jolloin sitä varten tulisi synnyttää uutta byrokratiaa.
– Perustuslain 124:ttä pykälää tulkittaessa välittäjäkokeen järjestäjä ei olisi enää voinut olla Keskuskauppakamari vaan se olisi tullut siirtää viranomaisille, vahvistaa vanhempi hallitussihteeri Tuomo Knuuti työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Uusi laki vaatii puolelta kiinteistönvälitysalalla toimivista henkilöistä välittäjäkokeen läpäisemisen. Pessimisti huomauttaa, että toiselta puolikkaalta tätä ei vaadita.
– Tälle argumentille on mielestäni sijansa, kun esimerkiksi mietitään, saako lääkärin ammattia harjoittaa henkilö, joka ei olisi koulutukseltaan tiettyä tasoa. Asuntokauppa on niin tärkeä operaatio ja siinä on suuret asiat pelissä, että siinä toimivan ammattilaisen soisi olevan osaava ammattilainen, toteaa Malila.
”Askel oikeaan suuntaan”
KVKL näkisi mieluusti pätevyysvaatimusten koskevan kaikkia alan toimijoita, mutta on tyytyväinen nyt saavutettuun kompromissiin.
– Uudistus on askel oikeaan suuntaan. Tällainen askel oli näillä reunaehdoilla mahdollista tässä vaiheessa ottaa ja se otetaan mielihyvin, koska nyt päästään eteenpäin, toteaa Malila.
Jos henkilöltä puuttuu välittäjätutkinto, se ei välttämättä tarkoita epäpätevyyttä. Henkilö saattaa olla kokemuksensa kautta pätevä, mutta ei ole osoittanut tätä välittäjäkokeessa.
– Yleisenä linjana voidaan varmasti jossain määrin yleistää, että LKV-koulutettujen korkeampi prosentti tuo yrityksen toimintaan lisää ammattimaisuutta. Silti ei pidä olla täysin yksisilmäinen: jotkut alalla jopa kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tulleet suorittaneiksi LKV-tutkintoa, mutta saattavat hyvinkin olla hyviä, vastuullisia ja osaavia myyntiedustajia. Tunnen tällaisia henkilökohtaisesti, kertoo Malila.
Kokeisiin tunkua
KVKL:n piirissä on noin kolme neljännestä kiinteistönvälitysalalla toimivista yrityksistä. Näissä yrityksissä työskentelevistä 3 300 henkilöstä 58 prosentilla oli alkuvuonna 2012 LKV-pätevyys. Kokonaisuutta tarkasteltaessa ollaan jo uuden lain vaatimassa terässä.
Pätevyydet eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti, joten osassa yrityksistä vaaditaan toimenpiteitä. Malila sanoo, että joillain suurilla valtakunnallisilla yrityksillä LKV-päteviä on henkilöstöstä yli 70 prosenttia, joillain selvästi alle 50 prosenttia. Joissain pienissä yrityksissä välitystutkinnon on suorittanut täydet sata prosenttia henkilöstöstä.
Välitysliikkeet ovat alkaneet jo valmistautua uudistuviin vaatimuksiin. Keskuskauppakamarin järjestämiin kokeisiin on aiempina vuosina osallistunut keskimäärin noin 350 henkilöä, mutta viime keväänä luku lähenteli 400:aa ja nousi viime syksynä noin 550:een.
– Hanke on jo tänä vuonna lisännyt LKV ja LVV-kokeeseen halukkaiden määriä. Se on terve suuntaus, joka tulee todennäköisesti jatkumaan myös vuonna 2013, ennustaa Malila.
Siirtymäaikaa vuoteen 2016
Laki vaatii vielä eduskunnan ja tasavallan presidentin hyväksynnän ja astuu voimaan näillä näkymin huhtikuun alussa. Ammattipätevyyden laajentamista koskeva muutos tulee kuitenkin voimaan vasta vuoden 2016 alusta. Näin varmistetaan, että välitystoimintaa nykyisten säännösten nojalla harjoittaville jää riittävästi aikaa suorittaa välittäjäkoe.
Välittäjäkokeet järjestää jatkossakin Keskuskauppakamari. Aiemmin välittäjälautakuntana tunnettu Keskuskauppakamarin elin tunnetaan jatkossa välittäjäkoelautakuntana. Muutoksella pyritään välttämään sekaannuksia tyystin muiden asioiden parissa toimivaan Keskuskauppakamarin välityslautakuntaan.
Uusi laki määrää Keskuskauppakamarin pitämään pätevien välittäjien rekisteriä. Tämä on ollut käytäntö aiemminkin, mutta nyt se on kirjattu säädöksiin.
– Keskuskauppakamari pitää rekisteriä, josta voi kysyä henkilöiden pätevyyksiä. Keskuskauppakamariin on siirretty myös kauppa- ja teollisuusministeriön kiinteistönvälittäjälautakunnan tiedot, joista selviävät välittäjäkokeen ennen vuotta 2001 suorittaneet, kertoo Knuuti.