On kyseessä sitten pihan uudistaminen tai uudiskohteen pihan suunnittelu, kasvillisuuden valintaan kannattaa kiinnittää huomiota ja tutkia erilaisia vaihtoehtoja. Helppohoitoinen ja viihtyisä piha syntyy hyvällä suunnittelulla ja valitsemalla kasvupaikalle sopivat puut, pensaat ja muut istutukset.

Pihan kasvillisuuden suunnittelussa on hyvä muistaa eri kasvien kasvupaikkavaatimukset, pihan aurinkoisuus ja varjoisuus sekä onko kasvillisuuden tarkoitus toimia esimerkiksi näkösuojana. Avara ja paahteinen tai tuulinen pihamaa tarjoaa hyvin erilaiset kasvuolosuhteet kuin suojaisa ja varjoisa metsän reunassa sijaitseva tontti.

Helppohoitoisuus on monelle tärkeä kriteeri kasvien valinnassa, ja erilaisten ja eri kokoisten kasvien sijoittelu ryhmiin tuo pihaan monimuotoisuutta ja kerroksellisuutta, joten tarvittaessa kannattaa käyttää myös ammattilaista apuna suunnittelussa ja vaikkapa toteutuksessakin. Pohjatyöt on syytä tehdä kunnolla, ja valita oikeanlainen kasvualusta, jotta istutukset menestyvät.

Pensaita ja puita voi istuttaa jo keväällä maan ollessa sula ja etenkin astiataimia voi istuttaa koko kesän ajan syksyyn asti. Keväällä ja kesällä on hyvä muistaa riittävä kastelu, mutta syksyllä maan ollessa kosteaa, kastelussa pääsee vähemmällä.

– Kun muistaa säännöllisen kastelun, taimet saadaan kyllä juurtumaan. Istutettujen taimien kastelussa tärkeintä on kastella säännöllisesti ja riittävän paljon kerrallaan, jotta vesi painuu syvälle juuriin asti, maisemasuunnittelija Paula Finér Maisemasuunnittelijat ry:stä sanoo.

Kalkin tarve vaihtelee kasvista ja kasvualustasta riippuen, ja lannoitukseen kannattaa valita oikeanlainen lannoite – esimerkiksi havukasveille ja muille happamassa maassa viihtyville kasveille on omat lannoitteensa.

Kauniisti kukkivat pihapuut

Kysyimme Finériltä vinkkejä pihan kasvillisuuden valintaan sekä ohjeita pienten pihapuiden, pensaiden ja muiden istutusten hoitamiseen.

– Pihapuista etenkin rusokirsikka on suosittu, mutta myös pihlajat, joissa alkaa olemaan paljon erilaisia lajikkeita, joiden marjat ovat eri värisiä. Myös koristeomenapuut, rungollinen sirotuomipihlaja ja rungollinen syreeni ovat suosittuja.

Pihassa kasvavia puita ei tarvitse välttämättä leikata ollenkaan, ellei oksista ole haittaa.

– Lehtipuita leikataan usein keväällä ennen silmujen puhkeamista, paitsi puita, joista tulee keväisin mahlaa, kuten koivua ja vaahteraa. Heinäkuun alusta eteenpäin elokuun puoleen väliin asti on hyvää aikaa leikata mitä vain, ja kuivia oksia voi poistaa puista koska tahansa.

– Jos omenapuita harventaa heinäkuussa, silloin ei tule paljoa vesiversoja, joten kesäleikkuulla saadaan hillittyä kasvua.

Pihan monikäyttöiset havukasvit

Omakotitalojen pihoissa näkee usein tuijia, mutta millaisia muita havupuita kannattaisi hankkia?

– Hopea- ja sinikuusi, mustakuusi ja kartiovalkokuusi ovat hyviä vaihtoehtoja. Kääpiöserbiankuusi kasvaa noin 3-5 metriä korkeaksi, ja sen neulasten alapinnat ovat vaaleat, joten se on tosi kivan näköinen. Lehtikuusista, jotka pudottavat neulasensa talvella, saa riippuvaksi vartettuja muotoja, Finér kertoo.

Havukasveja käytetään niin istutusalueilla kuin aitakasveinakin, ja ne toimivat hyvin esimerkiksi näkösuojana ja suojaavat tuulelta. Tuijat ja muutkin havukasvit tarvitsevat nuorena kevätauringolta suojaa, joten varjostuskangas on syytä muistaa laittaa ajoissa, jotta tuijat eivät kuivu. Tuijia voi myös kastella keväisin.

– Tuijat ja marjakuuset kestävät hyvin leikkaamista. Esimerkiksi metsäkuusesta voi tehdä leikattavan havuaidan, ja se kestääkin hyvin erilaisia olosuhteita. Metsäkuusesta pitäisi leikata vain viimeisintä vuosikasvua. Havuaitaa voi leikata päältä ja sivuilta, mutta leikkaaminen kannattaa tehdä vasta silloin, kun aita on riittävän korkea.

– Jos katajaa tarvitsee leikata, kannattaa poistaa vain vahingoittuneita oksia ja silloinkin vain kokonaisia oksia yhdestä haarasta. On hyvä muistaa, että kataja ei uusiudu samalla tavalla kuin esimerkiksi tuija ja se kuivattaa herkästi neulasia, jos sitä leikkaa. Katajaa ei kannata eikä oikeastaan tarvitsekaan leikata yleensä ollenkaan.

Pensaat istutusryhmissä tai aitakasvina

Helppohoitoiset pensaat sopivat monenlaisiin istutuksiin, ja niistä löytyy niin keväällä, kesällä kuin syksylläkin kukkivia vaihtoehtoja.

– Pensailla saa monipuolisen ja pitkään kukkivan istutusalueen, kun valitsee erilaisia ja eri aikaan kukkivia pensaita. Pensaat kannattaa valita aina kasvupaikan mukaan ja kiinnittää huomiota kasvualustaan, Finér sanoo.

– Erilaiset angervot ovat helppohoitoisia ja suosittuja. Myös syreenit, syksyllä kukkivat hortensiat, erilaiset hanhikit sekä pikkujasmike menestyvät kotipihalla. Alppiruusut ja atsaleat toimivat yleensä varjoisammilla paikoilla.

Pensaista löytyy paljon aitakasviksi sopivia vaihtoehtoja, osassa on upea syysväri ja toisissa taas kaunis kukinta.

– Hyvä aitakasvi on esimerkiksi heisiangervo, joka kasvaa korkeaksi. Se on nopeakasvuinen, joten sitä pitää leikata usein. Myös sirotuomipihlajaa, puistosyreeniä ja unkarinsyreeniä käytetään.

Syreeniaita kannattaa pitää vapaasti kasvavana, jos haluaa sen kukkivan, mutta sitä voidaan myös leikata muotoon. Vapaasti kasvava syreeniaita vaatii paljon tilaa.

Aronia on kauniin syysvärinsä ansiosta suosittu ja yleinen aitakasvi, mutta käytävän vieressä olevasta pensaasta putoaa helposti marjoja, jotka saattavat sotkea kulkureittiä. Finér suositteleekin leikkaamaan aroniaa, jolloin marjoja tulee vähemmän.

Kesäkukkia ruukkuun vai perennoja penkkiin?

Kesäkukilla saa nopeasti näyttävät istutukset, ja esimerkiksi sisäänkäynnin ympärille voi rakentaa upean ja värikkään ruukkutarhan, joka toivottaa kotiväen ja vieraat tervetulleiksi.

– Jos pihassa on paljon kivipintaa, suositaan usein ruukkuistutuksia. Kesäkukkia kannattaa kuitenkin muistaa lannoittaa ja kukkia pitää myös nyppiä ja kastella, Finér muistuttaa.

Ruukkuihin voi vaihtaa helposti myös syysistutukset, joista riittää iloa pitkälle syksyyn.

Osa kesäkukistakin on monivuotisia ja niiden talvettaminen onnistuu kotioloissakin. Kukkia voi kasvattaa myös itse siemenistä.

Onko ruukkuihin laitettavat kesäkukkaistutukset vieneet suosiota perinteisiltä perennepenkeiltä?

– Ammattisuunnittelijat suosivat perennoja suunnitellessaan erilaisia hulevesien keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuja rakenteita. Myös luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä varsinkin perinneperennat ovat erinomaisia.

Hyvin suunnitellun perennapenkin hoitamisessa pääsee yleensä helpommalla kuin ruukkupuutarhan kanssa, ja monivuotiset perennat ovat myös pidemmän päälle edullinen hankinta. Kasvit voi valita siten, että istutusalueelta löytyy eri aikaan kukkivia kasveja, jolloin kukkaloistosta voi nauttia keväästä syksyyn.

Haastateltava työskentelee Espoon kaupungilla vihertyöpäällikkönä sekä maisemasuunnittelijana yrityksessä Citypuutarhurit.

Kaunis nurmikko kruunaa pihan

Jotta nurmikko voi hyvin, kasvualustan tulee olla kunnossa ja multakerroksen riittävä. Kuivan ja lämpimän kesän aikana nurmikko saattaa kaivata myös kastelua ja kalkilla sekä lannoitteilla voidaan parantaa maaperää ja nurmikon hyvinvointia.

– Nurmikolle laitettava kalkki parantaa maan rakennetta ja helpottaa kasvin ravinnon ottoa. Kalkkia voi laittaa käytännössä milloin vain ympäri vuoden. Etenkin keväällä saa hyvän tuloksen, kun laittaa maaliskuussa lumen päälle, jolloin se menee sulamisveden mukana maahan. Kesäaikaan kalkki menee hyvin sateen mukana, joten silloin kannattaa kalkita, kun on luvattu sateita lähipäiville, maisemasuunnittelija Paula Finér Maisemasuunnittelijat ry:stä sanoo.

– Nurmikkoa ja muita puutarhakasveja kannattaa lannoittaa pari kertaa kesässä. Lannoite kannattaa laittaa silloin, kun on vihreää näkyvissä ja toisen lannoituskerran voi tehdä esimerkiksi ennen juhannusta.

Nurmikko vaatii myös ravinteita kasvaakseen hyvin.

– Lannoittaminen on tärkeää etenkin silloin, jos on kovin ravinneköyhä maa. Muutoin sieltä kasvaa kaikki muu paitsi nurmikko, esimerkiksi voikukat ja piharatamot, joita tulee nurmikkoon herkästi.

Teksti: Marja Haavisto
Kuva: Freepik