Pohjolan asukkaat haluavat nauttia lyhyen kesänsä kaikista vivahteista ulkona aina, kun se on mahdollista. 

Sateellakin tekee mieli valmistaa ruokaa ulkona ja nauttia valoisista mutta viileistä illoista lämpimässä kylvyssä. Puhumattakaan siitä, kun piha tulvii aurinkoa ja kaikkialla on lämmin – silloin sisätiloissa ei mielellään oleskella kuin välttämättömät hetket.

Viihtyvyyden lisäämiseksi halutaan nykyään muutakin kuin terassi ja laituri. Kesäkeittiöt, grillikodat, pergolat, paljut ja porealtaat täyttävät nykyään kesämökkien, omakotitalojen ja jopa rivitaloasuntojen pihoja.

Terassi porealtaalla tai ilman

Maisemasuunnittelija, hortonomi Jenna Pelttari on toimivien ja viihtyisien pihojen asiantuntija. Hänen mukaansa suunnittelun lähtökohtana on luoda erilaisia tiloja ja alueita, joita yhdistää jokin punainen lanka. Siihen ei välttämättä tarvita vaativia ja kalliita keinoja, mutta suunnitteluun ja harkintaan kannattaa käyttää aikaa.

Terasseja rakennetaan tai laajennetaan yhä monipuolisempaan ja pitkäaikaisempaan käyttöön. Lasittaminen lisää terassin käyttömahdollisuuksia, ja moni haluaa nykyään samaan yhteyteen paljun tai porealtaan. Pergola on entisajan herrashuviloiden pihoja koristaneen paviljongin eli huovihuoneen nykyaikainen muunnos, ikään kuin rakennuksesta erillään oleva terassi.

Maaston muotoja mukailevat rakenteet ovat useimmiten visuaalisesti onnistuneimpia. 

–  Rinnetontilla kannattaa porrastaa terassoinnit rinnettä mukaillen. Yksi yhtenäinen iso terassi jää helposti kokonaisuudesta irralliseksi ja maisemaa hallitsevaksi “tanssilavaksi”. Usein terasseja rajataan turhilla aidoilla, jolloin kokonaisuus muistuttaa karsinaa. Kaiteet ovat toki tarpeen kun on putoamisen vaara, mutta ne tulisi sovittaa maisemaan ja käyttötarkoitukseen, Jenna Pelttari neuvoo.

Pergolan voi suunnitella itse, mutta niitä saa myös valmiina, moderneja ja klassisia versioita. Terassi sen sijaan pitää rakentaa tai rakennuttaa, ja sen suunnittelussa yksi olennainen tekijä on materiaalin valinta. Suosituin on edelleen edelleen kemikaaleilla käsitelty kestopuu. Komposiittilauta eli muovin ja puun yhdistelmä on sitä kestävämpi eikä tarvitse huoltoa kestopuun tavoin. Ekologisin käsitellyistä puumateriaaleista on lämpökäsitelty puu, koska se sisältää kaikista vaihtoehdoista vähiten kemikaaleja. 

Ulkoporealtaan ja paljun valintaan taas vaikuttavat budjetti, halutut ominaisuudet sekä altaan koko. Altaiden hinnoissa on suuria eroja riippuen niiden koosta, lisävarusteista ja paljujen tapauksessa lämmitystavasta.  Altaan käytön ja käyttäjien määrä ratkaisee paljon – jos käyttö on satunnaista ja käyttäjiä vain muutama, yksinkertainen halpa ratkaisu voi riittää hyvinkin. Jenna Pelttari muistuttaa, että olipa  kohde mikä tahansa, kaiken  a ja o on tehdä rakennuksien ja rakenteiden perustukset kerralla kunnolla.

– Kiveykset, asfaltit, muurit ja muut rakenteet tulee perustaa routimattomiksi ja painumattomiksi. Routamitoituksessa tulee huomioida alueen maaperä sekä alueellinen roudan syvyys, hän sanoo.

Kesäkeittiö on hurmaava

Perinteinen grilli seisoo tavallisesti taivasalla puutarhakeinun vieressä tai laiturin lähettyvillä. Ruokien valmistaminen ulkona on suomalaisten suuri kesähuvi, ja sen erityisyyttä lisäävät sään asettamat rajat.  Pihalle rakennettu grillikota tai monipuolinen kesäkeittiö auttaa venyttämään rajoja ja tuo uusia mahdollisuuksia mökkikokkailuun. Kesäkeittiön omistajan ei tarvitse miettiä, riittääkö poutaa niin paljon, että juhannuslätyt päästään paistamaan ulkona.

Kesäkeittiöön voi kiinteän grillipaikan lisäksi asentaa sähkön ja vesijohdon, ja siellä pääsee tarvittaessa ruokailemaan suojassa sekä sateelta että paahteelta. Kesäkeittiössä askaroiminen on yleensä huolettomampaa kuin sisätiloissa; esimerkiksi marjojen ja kalojen perkaamisesta aiheutuva sotku ei haittaa. Ja ennen kaikkea sen sisustamisessa voi käyttää villiä mielikuvitusta ja sallia menneiden vuosikymmenten keittiövälineille uuden elämän ainakin koristeina. Kokonaisuus on sitä hurmaavampi, mitä persoonallisemmin se on toteutettu.

Levollisuus lisää viihtyisyyttä

– Oleskelualueet on hyvä suunnitella ilmansuunnat ja sääilmiöt huomioiden. On hyvä, jos oleskelualueita on muutamia erillisiä, jotta paikan voi valita vallitsevan sään mukaan, Pelttari sanoo.

Hän huomauttaa, että oleskelualueet voi luoda joko kasvillisuudella, rakennuksilla tai rakenteilla, mikä minnekin sopii parhaiten.

– Tiloja ja toimintoja yhdistävä kulkureitistö, pintamateriaalit muotokieli, värimaailma, valaistus ja ympäröivä kasvillisuus ovat keinoja yhdistää ja rauhoittaa yleisilmettä. Valaisemalla pihan kasvillisuutta ja rakenteita voi lisätä sekä yhtenäisyyttä että turvallisuutta, Pelttari muistuttaa.

Joskus pieniä rakennelmia on tehty eri aikoina hyvin erilaisista materiaaleista. Mikäli liika kirjavuus häiritsee, sitä voi Pelttarin mukaan tasoittaa esimerkiksi maaleilla ja pintamateriaaleilla, joiden avulla julkisivuista saa samansävyisiä. Yhtenäisyyttä voi lisätä myös valitsemalla kaikkiin vesikattoihin saman materiaalin. Myös yhden rakennuksen koristeellisia puuosia kuten listoja voi vaihtaa paremmin muihin sopiviin yksinkertaisiin versioihin.

–  Pintamateriaalien ja kasvillisuusrakenteiden rajaukset kannattaa myös huomioida.  Siistit rajaukset ja suorat linjat ovat myös ilo silmälle ja ovat niin sanotusti kirsikka kakun päällä, Pelttari muistuttaa.

Kasvit luovat pihan raamit

Kasvillisuuden suunnittelussa Jenna Pelttari muistuttaa näkymäalueista, eli mitä halutaan suojata katseilta ja mitä näkymiä halutaan avata. 

Hän toteaa, että olemassa olevaa puustoa kannattaa ehdottomasti säilyttää ja vaalia. On tärkeää huomata, että rantaviivan puustoa ei saa kaataa koskaan kokonaan. Puut suojaavat sään ääri-ilmiöiltä ja antavat suojaa ja ravintoa eläimille ja hyönteisille. Vasta istuteituista puista ei saa suojaa moneen vuoteen.

–  Sijoitetaan siis oikean kokoisia kasveja oikeille paikoille. Toistuvalla peruskasvillisuudella, joka koostuu kestävistä lajeista ja joka luo pihalle rungon, luodaan pihalle yhtenäisyyttä ja raamit. Peruskasvillisuutta voidaan maustaa näyttävillä huomiokasveilla tai aremmilla lajeilla.

Pelttarin mukaan oleskelualueiden ja kulkureittien läheisyyteen on hyvä sijoittaa näyttävimmät ja parhaimman tuoksuiset kasvit. Lempikasviaan ei toki aina voi istuttaa juuri siihen, mihin tahtoisi, koska eri kasveilla on erilaiset  kasvuolosuhdevaatimukset. Käyttämällä monipuolisesti eri kasvisukujen lajeja voidaan joka tapauksessa varautua äärimmäisiin olosuhteiden muutoksiin sekä kasvitauteja ja tuholaisia vastaan.

–  Jos osa pihan kasvillisuudesta menetetään jonkin taudin tai kylmän talven vuoksi, on pihalla paljon muita kasveja, jotka selviävät, Pelttari muistuttaa.

Yrittäjä Jenna Pelttari Pihaus Oy:stä on ammatiltaan maisemasuunnittelija, hortonomi ja rakennusarkkitehti. Hän on myös Maisemasuunnittelija ry:n hallituksen jäsen.

Varmista luvat

Oman kesäpihan suunnittelu on ihanaa ja vapaata puuhaa, mutta ennen käytännön toteutuksia on siinäkin hyvä varmistua lupa-asioista, jotta ei joudu kohtaamaan ikäviä yllätyksiä jälkeenpäin.

– Etäisyydet pitää tarkistaa kunnan rakennusjärjestyksestä. Esimerkiksi rantaviivasta pieniin rakennuksiin vaaditaan yleensä vähintään 10 metrin etäisyys. Sijaintia koskeviin säädöksiin on mahdollista hakea poikkeuslupia.

– Puulämmitteisen paljun kamiinan ja savupiipun samoin kuin muiden kiinteiden tulisijojen rakentamisessa on muistettava turvaetäisyys ja muut paloturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

– Sähkö- ja vesieristystyöt pitää teettää sertifioidulla alan ammattilaisella.

–  Allaskemikaaleja sisältävää vettä ei saa päästää luontoon, joten veden poisto altaista on suunniteltava ennen rakentamista. 

– Kattamattoman pienehkön terassin saa pihalle rakentaa ilman viranomaislupaa. Katettu terassi ja lasittaminen vaativat yleensä luvan. Pergolaan lupaa ei yleensä tarvita, mutta asia kannattaa varmistaa kotikunnan rakennustoimesta.

– Pienen yksityisen laiturin voi rakentaa omaan rantaan ilman lupaa ja vaikka ei olisi vesialueen omistaja.  Pelkkä ilmoitus rakentamisesta riittää useimmissa tapauksissa. Vesiluonnon suojeleminen on kuitenkin aina otettava huomioon. Isomman laiturin rakentaminen vaatii yleensä aluehallintoviraston luvan. Luvan tarpeen voi varmistaa oman alueen ELY-keskuksesta.

– Hyvän naapurisovun nimissä kannattaa kertoa naapurille rakentamisaikeista, vaikka luvan kysymistä ei edellytettäisi, varsinkin jos rakennelma on tulossa rajan lähelle tai aiheuttaa olennaisia muutoksia naapuritontin näkymiin tai valo-olosuhteisiin.

Teksti: Ulla Sirén
Kuva: Freepik