Ikkunaremontilla voi vaikuttaa suuresti kodin energiankulutukseen. Selektiivilasien käyttö on lisännyt lämmöneristävyyttä koko 2000-luvun ajan, ja paksuimmat energiansäästöikkunat koostuvat jo neljästä lasista. Ikkunoiden vaihto uusiin parantaa ääneneristävyyttä, kohentaa ulkonäköä ja antaa niille nelisenkymmentä uutta elinvuotta.
Ennen teollista ikkunatuotantoa ikkunat valmistettiin tarkkaan valikoidusta puumateriaalista käsityönä ja sovitettiin työmaalla paikoilleen. Tilalle on tullut sahatavaran käyttö raaka-aineena sekä metallien ja muovien hyödyntäminen ikkunanpuitteissa. Tyypillinen nykypäivän ikkuna on puu–alumiini-ikkuna, jolla voi olla erikoisominaisuutena itsepuhdistuvuus, kondensoitumisen esto tai auringonvalosuojaus.
Säännöllinen huolto tuo säästöjä
Ikkunoiden huolto ja kunnossapito ehkäisee käytöstä ja luonnollisesta kulumisesta aiheutuvien vikojen syntymistä. Säännöllisen ylläpidon laiminlyöminen johtaa helposti ikkunoiden käyttöiän lyhenemiseen ja toistuviin remontteihin, mikä tietää rahanmenoa.
– Huoltotoimenpiteillä havaitaan mahdolliset viat, puutteet ja vauriot. Kiinteistön omistaja ratkaisee, kannattaako hänen korjata huonokuntoiset ikkunat, vai vaihtaa ne uusiin. Kannattaa myös huomioida, onko vanhoissa ikkunoissa sellaisia teknisiä puutteita, jotka vähentävät käyttömukavuutta ja asumisen viihtyisyyttä, ohjeistaa ikkunateknologiaan perehtynyt VTT:n erikoistutkija Kari Hemmilä.
Ikkunalla on monta tehtävää
Ikkunoiden tärkeimmät tekniset ominaisuudet ovat lämmöneristävyys sekä ilman- ja sateenpitävyys. Säiden armoilla olevia pintoja rasittaa niin sade, tuuli kuin auringonpaistekin. Erityisesti kosteus, kosteusvaihtelut ja lämpötilaerot kuluttavat ikkunanpuitteita ja -karmeja.
Ikävä vedontunne, kylmyys tai ikkunalasien huurtuminen tai jäätyminen voi saada asukkaan harkitsemaan aikansa palvelleiden ikkunoiden kohdalla niiden täydellistä uusimista.
– Käsistään kätevä kiinteistön omistaja voi itsekin kunnostaa vanhat ikkunat tai vaihtaa ne uusiin, mutta kannattaa huomata, että takuuasiat voivat olla monimutkaisempia kuin valmiiksi asennettuna ostettujen ikkunoiden kohdalla, Hemmilä arvelee.
Energiansäästöä remontilla?
Energiansäästöikkunoilla voidaan saada aikaan suurin yksittäinen vaikutus koko talon energiankulutukseen, joten ne maksavat itsensä takaisin. Viralliset lämmöneristävyysvaatimukset ovat kiristyneet ja ikkunatuotteet ottaneet askelia eteenpäin.
Ikkunoiden uusiminen nykyaikaisilla monikerroksisilla selektiivilaseilla pienentää Hemmilän mukaan rakennuksen energiankulutusta, mutta kunnossa olevia tuskin kannattaa vaihtaa vain energiansäästö mielessä.
– Jos ikkunat joudutaan uusimaan niiden huonokuntoisuuden takia, pieni lisäinvestointi energiaa säästäviin on kannattavaa.
Ilmaa läpi oikeista paikoista
Vaikka ikkunaremontin päätarkoitus on rakennuksen kunnon ja toimivuuden parantamisessa, se vaikuttaa myös talon ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmään, mikä pitää muistaa jo suunnitteluvaiheessa.
– Vanhoissa rakennuksissa ei ole suunniteltu korvausilman saantia, vaan on ajateltu, että korvausilma tulee ikkunoiden ja muiden rakennusosien kautta vuotoilmana. Jos ikkunat tiivistetään tai vaihdetaan uusiin, korvausilman saanti voi jäädä liian pieneksi. Tämän vuoksi ikkunaremontin yhteydessä tulee varmistaa riittävä ilmanvaihto ja tarvittaessa tehdä korvausilmaventtiilit ulkoseiniin.
Asumisen energiatehokkuutta lisättäessä taloista on tullut yhä tiiviimmin eristettyjä. Jos vanhassa ikkunassa kosteutta tiivistyi ulkolasiin huonon eristyksen takia, niin uusissa kosteutta voi tiivistyä vahvan eristyksen seurauksena, kun talon sisältä tuleva lämpö ei enää pääse lämmittämään ulointa lasia.
– Tiivistymistä voidaan ehkäistä käyttämällä uloimpana lasina erikoislasia, Kari Hemmilä kertoo.
Routaeristyksen tarkoitus on estää maan jäätyminen perustuksien alla pidättelemällä maan alta kohoavaa lämpöä. Samalla eristäminen estää lämpövuodot sokkelin sisältä ulos. Vaihtoehtoja eristeeksi ovat esimerkiksi styroksi, polyuretaani, mineeralivilla ja kevytsora.
Routaeristeet joutuvat kovalle koetukselle erityisesti silloin, kun maaperä on hyvin märkää, suojaava lumikerros puuttuu tai on olemattoman vähäinen. Vähälumiset talvet eivät siis ole eduksi routaeristeille. Etenkin epätasainen routiminen voi rikkoa rakenteita, joten vanhan talon routaeristykset on hyvä tarkastaa ja tarvittaessa korjata vastaamaan Suomen ilmaston haasteita.
Talon ympärille rakennetun salaojajärjestelmän tarkoituksena on kerätä maaperästä kosteutta ja johtaa se pois rakennuksesta. Salaojajärjestelmällä tarkoitetaan salaojaputkia, salaojituskerroksia ja salaojakaivoja. Rännejä pitkin valuvia sadevesiä ei pidä johtaa salaojiin, vaan erillisellä putkella viemäriverkostoon. Mikäli kaikki vedet johdetaan samaan salaojaputkeen, putki saattaa tukkeutua.
Vanhemmissa taloissa on myös usein käytetty liian ahdasta putkea, joka tukkeutuu herkästi. Sama pätee 50-luvun rakentamisessa suosittuun tiiliputkeen.
Saneerauksen aika?
Talon seinustat kannattaa tarkastaa vuosittain. Mikäli havaittavissa on routimista, kannattaa pohtia toimenpiteisiin ryhtymistä. Seinustat voi kaivaa auki lapiollakin, mutta paras ratkaisu on osaava maanrakennusurakoitsija kaivurinsa kanssa. Yleensä monta kohdetta nähneet urakoitsijat osaavat myös antaa neuvoja toimenpiteiden suhteen.
Sateen jälkeiset, hitaasti pihasta haihtuvat lammikot ja pitkään märkänä pysyvä sokkeli saattavat olla merkki ongelmasta kosteuseristyksessä. Salaojien toimivuutta voi myös testata laskemalla vettä salaojien tarkistuskaivoon. Veden ei tulisi kertyä salaojajärjestelmään vaan virrata pois.
Jos lähellä rakennusta kasvaa suuria koivuja tai vaikkapa vaahteroita, on todennäköistä, että juuret ovat työntyneet ainakin osittain salaojaputkien sisälle ja jossakin vaiheessa aiheuttavat tukoksen. Hyvä turvaetäisyys suuremmille puille on kymmenen metriä, sillä juuret saattavat työntyä myös talon rakenteisiin pienestäkin halkeamasta ja aiheuttaa vahinkoa.
Paikallinen maanrakennusurakoitsija on urallaan nähnyt monenlaisia kohteita.
Useimmiten saneerattavassa kohteessa on lieviä ongelmia salaojien kanssa. Tosin vastaan on tullut myös tapauksia, kun vesi tihkuu kellarikerroksen seinistä. Myös lähellä taloa kasvavat puut ovat aiheuttaneet ongelmia, kun juuret ovat tukkineet putket. Etenkin koivun juuret hakeutuvat hanakasti sinne, missä on runsaasti vettä imettäväksi.
Rakennuksen nurkille kannattaa saneerauksen yhteydessä tehdä tarkistuskaivot, mikäli sellaisia ei ole. Sokkelin pintaan asennetaan vesieristys estämään maassa olevan kosteuden nouseminen ja imeytyminen. Kaivantoa täytettäessä varmistetaan, että maanpinta viettää pois päin rakennuksesta.
Saneerausurakan kesto on kiinni ongelmien laajuudeesta ja säiden herrasta. Kastunut sokkeli pitää kuivattaa, joten saneeraus kannattaa yrittää ajoittaa vähäsateiselle ajanjaksolle. Hyvällä ilmalla kuivuminen saattaa viedä viikosta kahteen.
Lähteet:
Korjaustieto.fi – ympäristöministeriön tuottama verkkopalvelu
Ikkunaremontoijan tehtävälista
1. Selvitä nykyisten ikkunoiden kunto
Ikkunoiden kuntoa ja toimivuutta arvioitaessa tarkastellaan niiden avattavuutta, tiiviyttä, mahdollista lahoa, maalipintavaurioita ja puuosien kuntoa. Kuntokartoituksessa on hyvä käyttää ammattitaitoista asiantuntijaa.
2. Valitse käyttökelpoiset korjausvaihtoehdot
Määrittele ominaisuudet, jotka remontoidulla ikkunalla tulisi olla. Kuinka kauan remontoitujen ikkunoiden arvellaan tai toivotaan kestävän käytössä? Riittääkö kunnostus, vai vaihdetaanko ikkunat uusiin?
3. Varmista tarjottujen tuotteiden vertailukelpoisuus
Vain tarpeeksi yksityiskohtaiset tarjouspyynnöt varmistavat ratkaisuvaihtoehtojen vertailukelpoisuuden. Varmista, että ikkunatoimittajalla on riittävästi osaamista ja kokemusta vastaavien projektien toteuttamisesta.
4. Älä ota ikkunoita vastaan ennen tarkistusta
Remonttia seuraava uusien ikkunoiden vastaanottotarkistus tulee tehdä huolella. Muista, että uusikaan ikkuna ei ole huoltovapaa.
Lähde: Kari Hemmilä, Risto Saarni: Ikkunaremontti
Puuikkunoilla on monta elämää
Mitä vanhempi talo, sen enemmän arvoa alkuperäisille, käsintehdyille ikkunoille annetaan. Satavuotiaiden talojen kohdalla ikkunoiden ja ovien uusiminen vähentää monien ostajien kiinnostusta, tietää rakennusrestaurointiyrittäjä ja rakennusmestari Anne Uosukainen.
– Ikkunoilla oli ennen hyvin toisenlainen merkitys kuin nyt. Ne olivat kalliita yksittäisiä rakennusosia, jolla osoitettiin vaurautta myös ulospäin.
Uosukaisen mukaan puisilla ikkunoilla ei ole elinkaarta, vaan ne voivat hyvin huollettuina kestää loputtomiin. Lahovaurioitakin voidaan korjata yllättävän pitkälle.
– Ikkuna voi olla aivan harmaa ja siitä voi olla lasituskitti rapissut aikaa sitten pois, mutta useimmiten tällainen heliseväkin ikkuna on täysin korjattavissa.
Käsityötä vaativa ikkunoiden korjaaminen ei ole halpaa, ellei itsellä ole harrastuneisuutta korjaustöihin. Yksi vaihtoehto on palkata rakennusrestauroija opettamaan työvaiheet.
– Jokainen kyllä kykenee oppimaan ikkunoiden kunnostamista. Ja jos ikkunaremontissa selviää pienillä maalaus- ja lasituskorjauksilla, se on taloudellisestikin kilpailukykyinen korjaustapa uusiin ikkunoihin verrattuna.
Talon lämmitystavalla on oma vaikutuksensa, kun vertaillaan ikkunoiden korjaamisen tai vaihtamisen taloudellisuutta. Uosukainen arvioi, että erityisesti suoralla sähkölämmityksellä lämpiävissä vanhoissa taloissa modernit ikkunat maksavat itsensä aikaisemmin takaisin säästyneinä lämmityskuluina. Silti uuden ikkunan elinkaari on yleensä jo lopussa, ennen kuin sen hankintahinta on kuoletettu energiasäästöillä.
– Uusistakin Ikkunoista katoaa aina jonkin verran lämpöenergiaa. Enemmän säästöä saa, kun laskee huonelämpötilan vaikkapa 20:een. Myös lämmintä vettä käytetään nykyään aika huolettomasti, mikä vie energiaa, Uosukainen muistuttaa.