Jokaisessa keittiössä syntyy biojätettä. Se on arvokas raaka-aine ja siksi se halutaan saada talteen mahdollisimman tarkkaan. Lähiaikoina tulee voimaan biojätteen keräysvelvoite isommissa taajamissa. 

Biojätteen keräysvelvoite on koskenut taloyhtiöitä tämän vuoden heinäkuusta alkaen. Lähitulevaisuudessa velvoite laajenee koskemaan myös omakotitaloja kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa. Yli kuusikymmentä prosenttia suomalaisista asuu tuonkokoisissa taajamissa. 

Laki velvoittaa aloittamaan keräilyn viimeistään heinäkuussa 2024, mutta joillakin alueilla keräysvelvoite tulee voimaan jo aiemmin. Määräaikaan mennessä kiinteistönomistajan pitää järjestää biojätteen keräily joko yksin tai kimpassa naapurien kanssa. 

Vaihtoehtoisesti keittiössä syntyvät biojätteet voi kompostoida. Kompostoinnista pitää tehdä alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle ilmoitus vuoden loppuun mennessä ja ilmoitusvelvollisuus koskee niin vakituisessa asuinkäytössä olevia kuin vapaa-ajan kiinteistöjäkin. Joillakin alueilla ilmoitusvelvollisuus on voimassa jo nyt. 

Lisäksi kompostorin pitää olla määräysten mukainen. Avokomposti ei siis ole keittiöjätteille sopiva paikka. Puutarhajätteet saa edelleenkin kompostoida lavassa tai aumassa eikä siitä tarvitse tehdä ilmoitusta. 

Uusista määräyksistä ei kuitenkaan kannata hermostua. Jätehuollon maksut pysynevät monin paikoin lähellä nykytasoa, sillä biojätteiden keräily vähentää selvästi sekajätteen määrää ja sen noutoväliä voi harventaa. 

Biojätteistä tehdään lannoitetta ja liikennekaasua

– Biojätteet ovat hyvin tärkeitä tuotteita jo pelkästään huoltovarmuuden takia nykyisessä maailmantilanteessa. Ei tällaisia arvokkaita raaka-aineita kannata heittää sekajätteenä polttoon, vaan kaikki pitäisi saada talteen, kertoo viestintäpäällikkö Suvi Suomalainen Pirkanmaan Jätehuollosta.

– Biojätteen keräysvelvoite ja uudet kompostointia koskevat määräykset tähtäävät juuri siihen, että biojätteet saataisiin mahdollisimman hyvin kiertoon. Se on helppo ja pieni, konkreettinen ympäristöteko, jolla voi tehdä hyvää. Pääsääntöisesti jatkojalostustuotteet kiertävät omalla alueella eli kaasulla kulkeva jäteauto käyttää oman alueen biojätteistä tehtyä biokaasua.

Biojätteet ovat siis raaka-ainetta, joista ainakin Pirkanmaalla tehdään sekä luomuviljelyynkin kelpaavaa lannoitetta että biokaasua eli liikennepolttoainetta. Useimmissa jätehuoltolaitoksissa Suomessa toimitaan samoin. Biokaasu liikennekäytössä on uusiutuva, vähäpäästöinen polttoaine ja voi olla, että sitä riittää tulevaisuudessa tavallisenkin kuluttajan kaasuauton tankkiin. 

Naapureiden kanssa yhteinen biojäteastia

Biojätekeräilyn voi useimpien jätehuoltoyhtiöiden alueella järjestää kimpassa naapureiden kanssa. Se on omakotiasujalle kätevä ja edullinen ratkaisu, sillä harvalla syntyy jätettä riittävästi ihan oman säiliön tarpeiksi. Mitä useampi on kimpassa mukana, sen edullisemmaksi tyhjennys tulee, sillä lasku jakautuu kaikkien kesken. Jokaiselle menee oma lasku keräyksestä. 

Huomionarvoista on sekin, että sekajäteastian tyhjennysväliä voi huoletta pidentää, kun kerää talteen biojätteet. Sekajäteastia ei täyty nopeasti eikä haise, kun sieltä puuttuu eloperäinen aines. 

Biojätteen keräys on sekin hyvin yksinkertaista. Keittiön roskakaappiin voi hankkia toisen astian biojätettä varten tai pitää tiskipöydällä pientä, kannellista astiaa, johon kerää syntyvät jätteet. 

Keittiön keräysastiaan pitää laittaa joko paperipussi, kompostoituva biojätepussi tai muoviton kartonkipakkaus (esimerkiksi muropaketti), johon jätteet kerätään. Tyhjä jauhopussi on oikein oivallinen biojätteen pakkaamiseen. Pakkaaminen vähentää hajuja ja estää biojätteen tarttumista jäteastian seiniin.

Biojätteeseen saa laittaa käytännössä kaikkea keittiössä syntyvää, eloperäistä jätettä. Ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet, hedelmien, vihannesten ja kananmunien kuoret, lihan ja kalanperkeet, pienet luut, teepussit ja kahvinporot suodatinpusseineen sekä talouspaperit, paperiset servetit ja kananmunakennot ovat biojätteitä. 

Jätehuoltoyhtiöt tiedottavat biojätteen keräykseen liittyvistä asioista hyvissä ajoin ennen keräysvelvoitteen alkamista.  

Olisiko kompostointi sinun juttusi?

Hyväksytty vaihtoehto biojätteen keräykselle on kompostointi omassa pihassa. Etenkin omakotiasujalle, jolla on puutarha, voi kompostointi olla mieluinen vaihtoehto käsitellä biojätteet. Kompostoimalla ravinteet palautuvat takaisin luontoon ja kasvien tarvitsema multa syntyy kotipihassa. Oma kompostori ja sen tuotosten kierrätys omassa pihassa säästää siten aikaa ja rahaa, kun maanparannusaine syntyy lähellä. 

Kompostointi täytyy kuitenkin hoitaa asianmukaisesti. Keittiössä syntyvä biojäte tulee kompostoida jätehuoltomääräysten mukaisessa kompostorissa ja siitä on tehtävä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Jossain vaiheessa viranomaiset alkavat seurata kompostointia ja sen asianmukaisuutta. 

Keittiöjätteitä ei saa laittaa avokompostiin, vaan niitä varten pitää olla kompostori, joka on suljettu, tukevarakenteinen ja hyvin ilmastoitu, josta ei pääse valumavesiä maaperään ja johon rottien ja muiden haittaeläinten pääsy on estetty. Se hoituu niin, että kompostorissa ei ole yli 7 millimetrin suuruisia rakoja.

Kompostorin tulee olla myös riittävän suuri suhteessa siihen, miten monen henkilön taloudesta on kyse ja käytetäänkö sitä ympäri vuoden vai vain kesäaikaan. Talvella kompostoituminen hidastuu ja sekin on otettava huomioon, sillä kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat kunnolla maatuneet. 

Vanhalla jääkairalla hyvä sekoittaa kompostia

Biojätettä ei tarvitse pakata kompostia varten. Se peitetään samalla määrällä seosainetta, joka voi olla vaikkapa lehti- tai neulaskariketta, turvetta, silputtua olkea tai puunkuorijätettä. Kaupoista löytyy erityisesti kompostointiin tarkoitettua valmistetta. 

Sopiva määrä hyvää seosainetta pitää kompostimassan yleensä riittävän kuohkeana. Sitä pitää myös aika ajoin sekoittaa – vanha jääkaira on oikein sopiva tähän tarkoitukseen. Useimmiten pintakerroksen pöyhiminen riittää. Talvella sekoittamista on syytä välttää. Jos komposti kuivuu liikaa, sitä voi joutua kastelemaan. 

Puutarhajätettä syntyy yleensä niin paljon, ettei sitä kannata kompostoida biojätteiden kanssa samassa kompostorissa. Puutarhajätteet voi kompostoida kasassa, aumassa tai kehikossa eikä siitä tarvitse tehdä kompostointi-ilmoitusta.  

Kenenkään ei ole pakko alkaa kompostoida. Biojätteen lajittelusta ja keräyksestä tulee kuitenkin pakollista ja kompostointi on sille hyvä vaihtoehto. Hyviä neuvoja kompostin perustamiseen ja hoitoon saa ainakin Martoilta ja alueelliselta jätehuoltoyhtiöltä. 

Lähde: Pirkanmaan jätehuolto, biojäte.info

Hanki kunnon kompostori 

Hyvä kompostori maksaa muutamasta satasesta ylöspäin, mutta satsaus kannattaa, koska oikeanlaisen kompostorin käyttäminen voi oikeuttaa sekajätteen tyhjennysvälin pidentämiseen. 

Markkinoilla on suuri määrä kompostoreja eikä omaan käyttöön sopivan valitseminen ole helppo tehtävä. Tässä on kuitenkin joitakin vinkkejä ostajan avuksi. 

Kompostorin ihanteellinen tilavuus on noin  50-90 litraa henkilöä kohti. Liian pieni täyttyy turhan nopeasti ja liian suuressa taas kompostoituminen ei lähde kunnolla käyntiin. Kompostoria onkin hyvä täyttää ja käyttää säännöllisesti. Siten kompostoituminen on nopeinta, ja ravinteet saadaan uudelleen kiertoon.

Jos kompostori tulee ympärivuotiseen käyttöön, sen tulisi olla lämpöeristetty. Talvella kompostoituminen hidastuu ja lämpöeristys torjuu sitä. Vaikka kompostori jäätyisi, voi sitä täyttää normaalisti seosaineineen. Keväällä kompostoituminen käynnistyy jälleen ilmojen lämmetessä.

Eristetyissä ns. lämpökompostoreissa on usein lämpömittari, jonka avulla voi seurata kompostin lämpötilaa. 

Useimmat markkinoilla olevat kompostorit on valmistettu säänkestävästä muovista. Kompostoria täytetään päältä ja tyhjennetään alhaalta, joten luukkujen toimivuuteen ja lukitukseen kannattaa kiinnittää huomiota. 

Kompostori, jossa on sisällä ilmanjakokanava, helpottaa oleellisesti käyttöä, koska kompostimassan sisään kulkeutuu happea ilman sekoittamista.

Kompostori sijoitetaan suojaiseen, lämpimään paikkaan ja sen ympärille varataan tilaa kompostorin hoitamista varten. Siihen tarvitsee varata sekoitussauva, jolla kompostorin sisältöä voi tarvittaessa  sekoittaa. Lisäksi tarvitaan kuiviketta, sille kauha sekä astia, jossa se ei pääse kastumaan.

Komposti ei vielä sellaisenaan ole käyttövalmista. Kompostoitunut massa on laimennettava sekoittamalla puutarhakompostin lehtiin, risuihin ja ruohoon. Kun se tyhjennetään esimerkiksi puutarhajätekompostiin, voi seassa olla vielä näkyviä jätteitä, kuten kananmunan kuoria. Kompostorimassa nopeuttaa myös puutarhajätteen palamista.

Lähde: biojäte.info, puutarha.net

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Dreamstime