Älykodilla tavoitellaan usein parempaa energiatehokkuutta, asumismukavuutta ja turvallisuutta. Vaikka taloautomaatio on helpompi suunnitella ja toteuttaa uudiskohteeseen, sitä voidaan hyödyntää myös vanhemmissa omakotitaloissa.

Vannoutunut tekniikkaintoilija saattaa hankkia kotiinsa taloautomaatiota jo miltei harrastuspohjalta. Omakotiasuja, jolle teknologia aiheuttaa lähinnä päänvaivaa, haluaa ensin kuitenkin tietää, mitä hyötyjä älykodista voisi olla ja miksi siihen ylipäätään kannattaisi satsata. Vielä vähemmän aiheeseen perehtynyt voi myös miettiä, mitä ihmettä älykodilla ja koti- tai taloautomaatiolla ylipäätään edes tarkoitetaan?

– Se on kodin järjestelmä, jolla voi helposti ohjata ja optimoida kaikkea kodin tekniikkaa, tiivistää asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.

Hän huomauttaa, että yleensä taloautomaatioksi kutsutaan vasta sellaista järjestelmää, joka ohjaa kodissa useampaa eri tekniikkaa tai laitteita, jotka kommunikoivat vielä keskenään.

– Ilmanvaihto, lämmitys, ne ovat usein ne ensimmäiset ohjattavat.

Yhteisen ohjauksen alle voidaan kuitenkin laittaa yhtä lailla kodin valaistus, viihdelaitteet, oma energiantuotanto ja sen varastointi, sähköauton lataus tai vaikka lukitus. Näiden ohella taloautomaatiolla voidaan ohjata myös kodin pistorasioita – ja sitä kautta oikeastaan kaikkia kodin laitteita.

Ensisijaisena tavoitteena usein energiatehokkuus

Useimmiten taloautomaation tavoitteena on Suur-Uskin mukaan parempi energiatehokkuus ja sen pohjalta etenkin lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaaminen.

– Niitä pystyy tällaisella järjestelmällä optimoimaan paremmin kuin pelkällä lämmityksenohjauksella.

Taloautomaation avulla talon lämmitysjärjestelmä voi esimerkiksi huomioida ulkoilman lämpötilan ja säätää tehoaan sen mukaan. Jos järjestelmä havaitsee, ettei kotona ole ketään, se voi pienentää automaattisesti niin lämmitystä kuin ilmanvaihtoakin vastaamaan sen hetken tarvetta.

– Taloautomaatiojärjestelmä on ainoa automaattinen keino ratkaista sen koko kodin energiatehokkuus. Muutenhan se on vähän aina oman toiminnan varassa, Suur-Uski toteaa.

Hän mainitsee taloautomaation soveltuvan erinomaisesti myös muun muassa hybridilämmityksen optimointiin tai sähkön kulutusjouston tehokkaaseen hyödyntämiseen.

– Ja jos miettii että minkä takia, niin energiansäästö on tietenkin rahansäästöä.

Helpompaa arkea ja sujuvaa toiminnallisuutta

Taloautomaation muita hyötyjä ovat muun muassa parempi asumismukavuus sekä turvallisuus. Järjestelmä voi mahdollistaa esimerkiksi vesivuotojen ja tulipalojen havaitsemisen silloinkin, kun kotona ei olla paikalla.

– Kodista voi ohjata etänä mitä vain, katkaista ja sammuttaa. Ja on helposti tarkistettavissa, mikä niiden tilanne on. Se parantaa kodin asumisolosuhteita ja -mukavuutta, kuvailee Suur-Uski.

Automaatio ohjaa talon tekniikkaa sen mukaan, miten se on ohjelmoitu. Laitteita voi ohjata toimimaan ajastetusti, tilannekohtaisesti tai vaikka sen mukaan, ovatko asukkaat kotona.

– Kun tulen ovensuuhun, taloautomaatio laittaa päälle tasan tarkkaan ne valot, mitä normaalisti laitan. Muuten saisin aina käydä niitä täällä klikkailemassa, kertoo Suur-Uski esimerkkinä.

Keskitetyllä ohjauksella voi saada vaikkapa tunnelmavalaistuksen tai yleisvalaistuksen päälle yhdellä napinpainalluksella tilanteesta riippuen. Loman ajaksi valaistuksen voi ohjelmoida niin, että valo palaa eri huoneissa eri päivinä, jolloin talo näyttää yhä asutulta.

Suur-Uski mainitsee hankkineensa omaankin kotiinsa kolme etäohjattavaa pistorasiaa.

– Ei tarvitse ikinä miettiä, jäikö silitysrauta tai kahvinkeitin päälle, kun lähtee kotoa. Klik! ja ne on kaikki sammutettu. Se on aikamoista mukavuutta ja helppoutta – ja myös turvallisuutta.

Mieti kodin tarpeita ja ota ammattilainen apuun

Jos on tietotekniikan suhteen kauniisti sanottuna aivan tumpelo, mutta haluaisi silti kotiin taloautomaatiota, mistä voisi lähteä liikkeelle? Pitäisikö valita KNX- vai kenties relepohjainen järjestelmä?

Sen sijaan, että tuskastuu vieraiden termien ja teknologioiden kanssa, Suur-Uski kehottaa aluksi miettimään taloautomaatiota omien tarpeiden pohjalta ja tutustumaan alan yritysten tarjoamiin vaihtoehtoihin.

– Kannattaa aina kysyä, että mitä sillä järjestelmällä voi ohjata ja taipuuko se juuri niihin asioihin, mitä kodissa on tarpeen.

Hän kertoo järjestelmiä olevan tarjolla sekä langallisina että langattomina. Valinta riippuu myös esimerkiksi siitä, millainen lämmitysratkaisu tai muuta tekniikkaa ja laitteita talossa on käytössä ja miten ne ovat liitettävissä toisiinsa. Alan yritykset osaavat ohjeistaa sopivan ratkaisun valinnassa.

– Ja yhtä lailla kotiinhan voi olla remontteja tulossa. Sellaisiakin asioita pitää huomioida.

Kaikkea ei tarvitse Suur-Uskin mukaan laittaa heti kerralla ohjauksen alle, vaan voi hyvin miettiä ensin, mitkä ovat ne itselle tärkeimmät asiat, joihin kaipaa sillä hetkellä tehostusta tai helpotusta.

Järjestelmää voi laajentaa myös jälkikäteen

Kun kyseessä on uudiskohde, taloautomaation edellytykset on helppo ottaa huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Vanhemmassakaan omakotitalossa järjestelmän asentaminen ei edellytä välttämättä kovin suuria muutoksia.

– Nehän pitää juuri siinä hankintavaiheessa kysellä, että mitkä ovat ne edellytykset, mitä järjestelmä odottaa kodilta. Nettiä se kuitenkin vaatii, toteaa Suur-Uski.

Hän huomauttaa, että hankintavaiheessa pitää olla kuitenkin itse tarkkana siitä, mitä järjestelmältä haluaa. Onko toiveissa esimerkiksi se, että lämmitys ja ilmanvaihto menisivät pienemmälle aina kun asukkaat ovat pois kotoa?

– Palveluntarjoaja ei voi tietää miten asut, oletko koko ajan paikalla, ja mitkä ovat ne sinulle tärkeimmät asiat.

Jos kotiin alkaakin myöhemmin kaivata vielä enemmän ohjattavuutta, järjestelmiä on yleensä mahdollista laajentaa vielä jälkikäteen. Suur-Uski aprikoikin nälän voivan kasvaa syödessä myös talotekniikan osalta.

Ota taloautomaatiosta kaikki hyöty irti

Suur-Uskin tiedossa ei ole mitään yleisiä ongelmia, joihin taloautomaation osalta tulisi varautua. Ylläpidon osalta hän aprikoi ohjelmistojen vaativan ajoittain päivitystä, mutta arvioi todennäköisimmän ongelmakohdan olevan järjestelmän alikäyttö:

– Ei osata ottaa sitä hyötyä irti! Kun järjestelmä otetaan käyttöön, tyydytään vain siihen, mitä se on siinä sillä hetkellä.

Suur-Uski kehottaakin tutustumaan järjestelmään vielä uudemman kerran, kun se on ollut jo jonkin aikaa käytössä ja miettimään, osataanko siitä oikeasti hyödyntää kaikki mahdollinen. Hän kuitenkin toteaa, että yleensä taloautomaatiota hankkineiden kertoessa kokemuksistaan, he vaikuttavat oivaltaneen hyvin järjestelmästä saatavat hyödyt.

– Tuskin kukaan sanoo, että onpa ollut huono, vaan että kaikkea mukavuutta on tullut. Toisaalta sellainen, jolla ei ole taloautomaatiota, ei osaa kuvitella, mitä sillä voisi tehdä.

Järjestelmän käyttöön on perehdyttävä hyvin

Taloautomaatiojärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan ammattilaisen osaamista. Suur-Uski huomauttaa myös sen olevan tärkeää, että yritys antaa aluksi opastusta järjestelmän käyttöön.

– Kannattaa jo alkuvaiheessa perehtyä siihen, miten sitä käytetään, millainen käyttöliittymä on ja miltä se näyttää ja miten niitä ohjauksia ja säätöjä tehdään.

Hän muistuttaa, että talotekniikan tarkoituksena on kuitenkin tehdä asumisesta helpompaa. Järjestelmän ohjaus sujuukin nykyisin esimerkiksi mobiililaitteilla käden käänteessä.

Taloautomaation hankkimiskustannusten Suur-Uski arvioi olevan omakotitaloissa tuhansien eurojen luokkaa.

– Ei siihen kyllä kymmeniä tuhansia saa uppoamaan mitenkään.

Uuden talon rakennusvaiheessa järjestelmä on hänen mukaansa pieni investointi, voidaanhan sen  toteutus suunnitella jo valmiiksi kaiken muun ohessa.

– Totta kai vanhaan taloon taloautomaatio on aina haastavampi toteuttaa kuin uudiskohteeseen. Sanoisin kuitenkin, että se on kohtuullinen investointi, joka maksaa itsensä takaisin energiansäästössä, asumismukavuudessa, turvallisuudessa ja helppoudessa.

Lähde: www.energiatehokaskoti.fi

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Pixabay