Omakotitaloon tulee ikääntymisen myötä monta vaaranpaikkaa, jos talosta ei pidetä suunnitelmallisesti huolta. Jos remontteja ei tehdä ajallaan, vaarantuvat niin talon yleinen kunto kuin asumisturvallisuuskin.

Kun puhutaan vanhan talon vaaranpaikoista, puhutaan PRKK:n (Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry) neuvontainsinööri Timo Jokelan mukaan käytännössä kaikesta.

– Kaikki vanhat talot ovat peruskorjauksen tarpeessa eli niissä pitää perustuksia ja runkoa lukuun ottamatta peruskorjata eli rakentaa ajan mittaan uudenveroiseksi kaikki muu.

Rakennusteknisessä mielessä vanhoja taloja ovat kaikki ennen 80-lukua rakennetut talot ja uudemmatkin.

– 80-luvun omakotitalot alkavat olla 40 vuoden ikäisiä. 40-60 vuotta on laskennallinen aika, jonka aikana rakennuksen rakennustekninen arvo putoaa ilman korjauksia käytännössä lähelle nollaan. 40-60 vuotta vanhan talon pitäisi siis olla jo peruskorjattu uutta vastaavaksi, Jokela toteaa.

Korjausvelka eli remontoimisen tarve lähtee itse asiassa kasvamaan heti uudesta talosta hitaasti kiihtyvällä vauhdilla.

– Jo uudessa talossakin on huoltohommia, kuten vesikattojen tarkistusta, rännien puhdistusta, salaojien tarkistusta ja niin edelleen. 5-10 vuoden jälkeen huoltohommia on jo aika paljonkin. Esimerkiksi puuverhous saattaa olla jo 5-10 vuoden päästä kärsinyt säärasituksesta ja etenkin päivänpuolen seinä saattaa vaatia käsittelyä.

Vaaranpaikkoja savupiipun juuresta salaojiin

Yksi kriittisimmistä huolto- ja korjauskohteista on vesikatto, jotta vedet eivät pääsisi sisälle. Myös yläpohjien lämmönerityksissä ja tuuletuksessa voi olla ongelmia. Jokelan mukaan etenkin rintamiestalojen ullakot ovat usein varsin huonossa kunnossa. Erityisenä ongelmakohtana niissä on ullakon vino matala osa, josta vesikaton välinen tuuletus puuttuu kokonaan, jolloin lämpö törmää kattorakenteeseen ja jää sinne muhimaan ja kosteusvaurioittamaan rakenteita.

Jokela toteaa, että harvoin näkee myöskään vanhan talon piipunjuurta, jossa ei olisi vuotojälkiä.

Tuulettumattomuusongelmia on myös, kun mennään rakennusta alaspäin julkisivuverhouksiin, joissa ei ole tuuletusrakoja. Tällöin kosteus törmää suoraan julkisivun paneelilaudoituksen maaliin. Kosteus jää rakenteen sisään ja puruseinät ovat enemmän tai vähemmän kosteusvaurioituneita ja homeessa.

– Mitä lähemmäs ulkopintaa tullaan, sitä huonommassa kunnossa ovat. Tietenkin on myös poikkeuksia, joissa rakenteet ja purut ovat pysyneet kirkkaina.

Jokaisen aikakauden taloissa on lisäksi tyyppirakennevirheitä, joiden mukana tulee ongelmia. Ennen sotia tehdyissä taloissa on esimerkiksi paljonkin ongelmia hirsirungossa, kuten julkisivuverhouksen tuulettumattomuus, rossipohja ja sen huono ilmanvaihto, ”kissaluukut suljettu”.

– Kun maanpinnat nousevat, talo painuu niin sanotusti maan sisään ja rossipohja mädäntyy. Salaojia ei ole ehkä koskaan uusittu eikä maanpinnoista pidetty huolta.

Ilmanvaihto on niin ikään yksi asia, mikä vanhoissa rakennuksissa on Jokelan mukaan usein puutteellinen. Ennen vanhaan, kun taloissa lämmitettiin puulla ja puuhellat olivat päivittäin käytössä, puusijat imivät räppänöiden kautta korvausilmaa ja toimivat siten ilmanvaihtokoneena. Sittemmin on siirrytty sähköliesiin ja ilmanvaihtoreikiä on tukittu väärin tehdyissä remonteissa, joissa ilmanvaihto on päässyt unohtumaan. Samanaikaisesti on rakennettu taloihin suihkuja, ja kosteus huoneilmassa on päässyt lisääntymään entisestään.

Kiinteistön kuntoa uhkaavat myös vanhat lämmitysjärjestelmät, joiden putkistot menevät lattioiden alla. Jos ne vuotavat, saattaa vuoto ehtiä tehdä paljonkin vahinkoa ennen kuin se huomataan.

– Kaikilla rakenteilla on oma käyttöikänsä, ja niistä on taulukotkin olemassa. Kun jokin rakenne alkaa lähestyä käyttöikäänsä, on se yleensä uusimisen tarpeessa.

Asumisturvallisuuden kannalta vaarallisia voivat olla vanhat sähkötykset, vanhat johdot ja vikavirtasuojausten puute. Jokela on itse aikoinaan muuttanut taloon, joka meinasi syttyä palamaan sähköjen takia, kun katonrajassa oleva jakorasia syttyi tuleen. Vanhoissa sähköjohdoissa piilee siis todellinen vaaranpaikka.

Tulipalovaaran voi aiheuttaa myös liesituuletin.

– Liesituuletinta ei tahdota muistaa putsata ja kytkimen alle pääsee ajan saatossa kertymään rasvaa. Kun kytkintä käyttää, sinne pääsee aina pieni kipinä, joka saattaa jokin kaunis kerta syttyä palamaan, Jokela varoittaa.

Suunnittelua remontteihin

Vanhojen talojen kunnon kannalta suurin ongelma on remonttien suunnittelemattomuus. Remontteja tehdään miten sattuu kartoittamatta talon kokonaiskuntoa tai remonttien tärkeysjärjestystä. Ratkaisuja ja valintoja tehdään helposti myös naapureiden ja tuttavien suositusten ja ohjeiden pohjalta. Tuttavien ohjeiden perusteella tehtävissä toimenpiteissä on ongelmana se, että kiinteistöt ovat harvoin samanlaisia, ja jonkun muun tekemä ratkaisu voi olla omaan taloon täysin väärä.

Jos ennen remonttia ei ole tehty ennakkoon minkäänlaisia kiinteistön kuntoon liittyviä selvityksiä, kuntotarkastusta tai rakenteiden kuntotutkimuksia, saattaa työn käynnistymisen jälkeen löytyä vaurioituneita rakenteita, joita ei ole huomioitu alkuperäisessä remonttisuunnitelmassa, mutta jotka on pakko korjata, jotta alkuperäistä remonttia päästään jatkamaan. Seurauksena tästä taas voi olla se, että aiottu remontti voi jäädä jollakin lailla kesken, kun remonttiin varatut rahat kuluvatkin yllättäen löytyneiden rakenteellisten vaurioiden korjaamiseen.

Samalla tavalla kuin taloyhtiöissä, myös omakotitalon remontteja ja huoltoa pitäisi suunnitella pitkällä tähtäimellä etukäteen, tehdä kunnollinen tarkistus koko talolle, suunnitelma ja kustannusarvio siitä, miten paljon talon kunnostustoimet tulevat viemään rahaa.

– Omakotiasumisessa ihmisen ajatusmaailma sumenee helposti, kun on oma tupa ja oma lupa. Myös eläjiä on monenlaisia. Toiset eivät välitetä yhtään talostaan, vaan elävät siinä, kunhan talo pysyy vain jotenkin kunnossa tai vaikka kaikki repsottaisikin. Kun remonttien tarpeeseen sitten lopulta herätään, saatetaan huomata, ettei olekaan tarpeeksi rahaa niiden tekemiseen.

Jokela näkee, että voisi olla hyvä, jos omakotitalokin pitäisi katsastaa säännöllisin väliajoin samoin kuin autokin.

– En puhu nyt omasta työstäni, vaikka sillä toki olisikin työllistävä vaikutus ja se lisäisi vanhan talon remonttiasiantuntijoita ja pitäisi siihen liittyvää ammattitaitoa paremmin yllä. Kansantaloudellisesti olisi kuitenkin paljon hyödyllisempää, että kiinteistöt ja rakennukset pidettäisiin mahdollisimman hyvässä kunnossa. Valistustyö onkin siksi tärkeää.

Jokelan mukaan vakavin virhe omakotitalojen remonteissa on, ettei käytetä ammattilaista mukana suunnittelussa. Ammattilaista pitäisi käyttää niin remonttien pitkän tähtäimen suunnittelussa ja myös huollon suunnittelussa kuin myös yksittäisten remonttien suunnittelussa.

– Se, että ottaa ammattilaisen käsikassaraksi maksaa tietysti aina, mutta suunnitteluttaminen on pieni raha siitä, että varmistetaan remonttien oikea-aikainen ja oikeanlainen toteutus. Tärkeää on myös pyrkiä varmistamaan, että rahat riittävät remonttien tekemiseen eivätkä remontit jää rahan loppumisen takia kesken ja aiheuta sen myötä esimerkiksi pahoja kosteusvaurioita.

Omakotitalon remontoinnin säännöt tiivistetysti

• Keskeisin asia kaikessa remontoinnissa ja peruskorjaamisessa on tuntea kiinteistön todellinen kunto, laatia sille pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma ja aloittaa työt kiireellisimmistä korjauksista. Esimerkiksi keittiöremontti ei ole prioriteetiltaan ensimmäisenä, jos talon vesikatteen käyttöikäsuositus on ylittynyt.
• Kunnon selvittämisen jälkeen edetään korjauksissa laaditun prioriteettiluokituksen mukaisesti ja kokonaisuudelle laaditaan alustava hankesuunnitelma, jossa huomioidaan tulevien remonttien toteutustapa ja kustannukset kokonaisuutena.
• Kun kiinteistön kunto tunnetaan ja korjauksille on laadittu alustavat suunnitelmat ja aikataulut, kiinteistön omistajan tulee selvittää remonttien rahoitus ja laatia aikataulu töiden etenemiselle niin, että rahoitus saadaan riittämään ja myös kiinteistön omistajan maksukyky riittää lainojen hoitamiseen.
• Jokaisen työvaiheen suunnittelussa käytetään urakoitsijoista ja tarvikemyyjistä riippumatonta suunnittelijaa, joka laatii piirustukset ja työselitykset ja avustaa tarjouspyyntöjen laatimisessa ja vertailussa sekä sopimusten laatimisessa. Usein samaa suunnittelijaa voi käyttää myös työn toteutuksen valvonnassa.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Media Potentia kuva-arkisto