Asuinrakennuksen remontin voi teettää myös talvella, mutta isompien urakoiden ajaksi kannattaa lähteä vaikka kotimaan matkalle.

Ulkona tehtäviä talviremontteja voi kuvailla yhdellä pitkällä lauseella: mitä laajempi remontti, sitä vankempaa ammattitaitoa se vaatii.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun rakennusalan lehtorin Olli Isopahkalan mukaan talvella tehtäviä remontteja kannattaa suunnitella ja valmistella hyvin. Talvi tuo omat haasteensa vesisateiden, lumen ja jään sekä työturvallisuuden huomioimiseen. Useasti varsinkin maanpinnan alapuolisten töiden aloittamista kannattaa siirtää, kunnes maa alkaa sulaa.

– Mikään ei niidenkään teettämistä estä, jos kustannusarvio sen kestää, Isopahkala sanoo.

Kodissa on useita eri kohtia, joiden remontoimiseen talvi soveltuu kuitenkin loistavasti. Elämää nähneet tapetit voidaan vaihtaa, lattiat uudistaa ja esimerkiksi kylpyhuone päivittää vastaamaan tämän vuosikymmenen tarpeita. Silikonisaumatkin voivat vaatia uusimista tai sisäkatto huoltamista, eivätkä kodinkoneetkaan välttämättä suoriudu tehtävistään turvallisesti ja energiaa säästäen.
Entä jos kaikesta huolimatta kiinteistöön halutaan uusi vesikatto tai ikivanhat, energiatehottomat ikkunat vaihtaa nykyaikaisiksi?

– Sitten vain katto- tai ikkunafirmoja kilpailuttamaan, Isopahkala patistaa.

Onnistumisen takana hyvä suunnitelma

Isopahkalan mukaan kaikkein haastavinta aikaa ulkona remontoimiseen on pimeä ja sateinen syksy. Siihen verrattuna kuiva pakkasilmakin on työn suojaustoimille otollisempi.

– Jos lämpötila on plussan puolella, reilusti valoisaa aikaa on vain muutama tunti ja vettä sataa joka toinen päivä, haastetta riittää.

Remontin onnistumiseksi pitäisi kartoittaa mahdollisen vaurion aiheuttaja ja vaurion laajuus. Materiaalivalinnoissa tulisi huomioida muun muassa niiden yhteensopivuus, kosteudenkestokyky ja rakenteelle kohdistuvat rasitukset. Myös materiaalien saatavuus, asennettavuus ja ominaisuudet kannattaa selvittää ennen hankintaa. Osa materiaaleista kestää hyvin erilaisia rasituksia, kun taas toisten vaurioherkkyys on suurempi.

– Rakennusmateriaalin säilymistä kuivana voi verrata ruuan kylmäketjuun – se ei saa katketa, muistuttaa Isopahkala.

Työt kannattaa siis tehdä yhteen putkeen, jos materiaalit on hankittu odottamaan asentamista.

Kokonaisuuden ymmärtäminen voi olla vaativaa ja sen vuoksi kannattaa käyttää rakennusalan asiantuntijaa. Vaikka kosteudenhallinta olisi huomioitu, niin aina ei kaikkia muita tekijöitä välttämättä osata ottaa huomioon.

– Esimerkiksi jos poistetaan jokin vaurioitunut materiaali, niin on tärkeää huomioida uuden materiaalin yhteensopivuus rakenteeseen. Mikäli vaurion aiheuttaja jää epäselväksi, saattaa ongelma uusiutua jonkin ajan kuluttua korjauksesta.

Talvella on mietittävä myös työturvallisuusnäkökulmia: miten hyvin rakenteet saadaan suojattua, putoamissuojaus huomioitua ja riittävä valaistus rakennettua. Entä asumisturvallisuus, jos remonttikohteessa asutaan samaan aikaan?

– On mietittävä, miten kuljetaan kohteessa, miten rajataan puhdas ja likainen tila, ja voiko talotekniikka – esimerkiksi ilmanvaihto – toimia vain osittain? Ja jos joudutaan katkaisemaan vedentulo, miten käydään suihkussa, pohtii Isopahkala.

Riskirakenteiden korjaaminen vaatii ammattitaitoa

Talviremontin tarve voi joskus jopa yllättää, jos talossa havaitaan näkyviä vaurioita, kuten ulkoseinän värin muutoksia tai outoa hajua. Seinää purettaessa ja uudelleen rakennettaessa on Isopahkalan mukaan tärkeää huomioida muun muassa seinän kantavuus, lämmön- ja ääneneristävyys, rakenteiden riittävä jäykistys, ilmatiiveys, kuivumiskyky, kosteudenkesto ja rakennuksen ulkonäkö.

– Jos mietitään yleisesti tiedossa olevia riskirakenteita, niin niiden korjaamisessa on tärkeää valita oikea korjaustapa, jotta rakenteen elinkaari pysyy hyvänä.

Yhtenä esimerkkinä riskirakenteesta Isopahkala mainitsee 70-luvulla yleistyneen valesokkelin.

– Jos tällaiseen rakennukseen laitetaan esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto, on oltava tarkkana, että rakennuksen kunto ja ilmatiiveys sen sallivat. Kanaviston asentaminen yläpohjarakenteen sisälle eristystöineen ja läpivienteineen voi olla talvella vaikeaa. Tässäkin pitää ottaa huomioon koko rakenteen toimivuus ja ilmatiiveys, eli ammattitaitoisen asentajan työtähän se on.

– Aina kannattaa parantaa myös rakennuksen lämmöneristävyyttä samalla kun uusii vanhaa rakennetta. Vanhoissa rakennuksissa on paljon sellaisia kohtia, joiden rakenne ei vastaa tämän päivän ilmatiiveyttä, lisäksi tekotavat ovat voineet heikentää sitä. Ilmatiiveyden voi kuitenkin mitata ennakkoon, Isopahkala toteaa.

Kun materiaaleja korvataan toisella, on Isopahkalan mukaan otettava huomioon materiaalin hygroskooppisuus eli kosteudensitovuus.

– Hybridirakenne, joka löytyy usein ulkoseinistä, tuo omat haasteensa korjaussuunnitteluun.

Materiaaleja purettaessa Isopahkala kehottaa huomioimaan myös asbestin vaaran. Nykyään asbestikartoitus tehdään vuonna 1993 tai aikaisemmin rakennettuihin rakennuksiin.

Talviremontin teettämisessä on hyviäkin puolia

Ammattilaiset voivat saada aikaiseksi valmista tulosta varsin lyhyessäkin ajassa. Esimerkiksi vesikaton uusiminen voi kattofirmalta viedä vain muutaman päivän riippuen siitä, täytyykö runkorakenteisiin kajota. Talo on huputettuna vain sen ajan, kun työsuunnitelma edellyttää.

– Jos on ajatellut tekevänsä kattoremontin kaltaisen työn talvella itse, kannattaa ajatella uudelleen. Sillä vaikka olisi piirustukset käytettävissä, on hallittava kuntotutkimisen taito, jotta voidaan tehdä korjaussuunnitelma. Hyvä korjaussuunnitelma on edellytys onnistuneelle remontille.

Entä budjetti – saako talviremontista alennusta?

– Yrityksen koosta ja resursseista riippuu, paljonko sesonkiajan ulkopuolella voi ulkona tehtävistä remonteista saada alennusta. Myös itse remontin laajuus sanelee osan kustannuksista. Jos talo pitää esimerkiksi huputtaa kokonaan, se maksaa ylimääräistä, ja on eriteltävä, kenen maksettavaksi se tulee.

Jotkut ulkoremontit eivät kuitenkaan vaadi erityisempiä suojaustoimenpiteitä, muun muassa terassilasitusten asennukset, ja niitä talvella teetettäessä voi säästää kustannuksissa.

– Olen nähnyt joidenkin yritysten talviremonttimainoksia. Esimerkiksi tammi–maaliskuun aikana tehtävästä remontista voi asiakas saada merkittävän hintaedun. Kannattaa siis kysyä ”talvihinta”, kun suunnittelee remonttia, Isopahkala vinkkaa.

Remontin tarkalla sijoittamisella vuodenvaihteen molemmille puolille voi saada kahden vuoden kotitalousvähennykset, sillä kotitalousvähennys myönnetään sille vuodelle, jona työkorvaus on maksettu. Tässä täytyy kuitenkin Verotoimiston mukaan olla tarkkana, että työ todella ajoittuu samaan aikaan kuin työkorvaus maksetaan.

– Kotitalousvähennystä ei kuitenkaan voi saada, jos remontoi itse. Lopputarkastus on yksi kotitalousvähennyksen saamisen edellytyksenä, Isopahkala lisää.

Lähde: www.vero.fi

Huoltokirja rytmittää järkevää talon huoltoa

Lain mukaan vuonna 2000 ja myöhemmin rakennettujen talojen varusteisiin kuuluu huoltokirja. Täydellinen huoltokirja sisältää perustiedot koko talon eri osien materiaaleista ja laitteista, sekä suositellut ja tehdyt toimenpiteet eri huoltovälein.

Esimerkiksi katto, ulkopinnoite, räystäät, vesiputket, lämmitystekniikka ja salaojat tarvitsevat tietyin väliajoin tarkistuksia ja huoltamista, jotta ne kestävät niille suunnitellun käyttöiän.

Talon huoltokirjaa voi varsin hyvin verrata auton huoltokirjaan; kummassakin on kyse omaisuuden ylläpidosta ja kunnossa pitämisessä vaadittavista säännöllisistä toimenpiteistä, jotka tulee kirjata ylös. Rakennusvuotta 2000 vanhempien talojen huoltokirja on harvinaisuus ja vaikka sellainen löytyisikin, sitä varsin kitsaasti käytetään, ilmeni Ympäristöministeriön teettämän Kosteus- ja hometalkoiden hankkeen mukana tehdyssä selvityksessä vuonna 2011.

Autoon verrattuna talo on kallis investointi, joten sen huoltamatta jättämistä on vaikeaa perustella.

Huoltokirja on todiste talon kunnosta

Omakotitalon kokonaishinnasta arvellaan vain 20 % kuluvan rakennuskustannuksiin. Todellinen hinta koostuu talon hankintahinnasta yhdistettynä koko elinkaaren aikana vähitellen tehtyihin säännöllisiin huoltoihin ja korjauksiin.

Talon kullakin rakenteella on eri käyttöikä, joka riippuu myös rakennemateriaaleista. Esimerkiksi eri kattokatemateriaalit vaativat eri tyyppisiä huoltotoimenpiteitä ja huoltovälejä.

Aikataulutetuilla huolloilla pidetään yllä asumisturvallisuutta, kun esimerkiksi lämmitystekniikka tai keittiölaitteisto tulee todettua säännöllisin väliajoin käyttöturvalliseksi.

Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa kirjata ylös talon eri osien huoltojen toimenpiteitä ja ajankohtia, sillä mitä täydellisempi huoltokirja on, sitä todennäköisemmin voi nostaa talon myyntihintaa useilla tuhansilla euroilla.

Huoltokirjan voi tehdä itsekin. Malli pientalon huoltokirjaan löytyy esimerkiksi www.ympäristö.fi -sivustolta.

Lähteet: http://www.talonvahti.fi/omakotitalon-kasikirja/, https://rakennusmaailma.fi/ajankohtaistahuoltokirja/

Teksti: Pia Tervo
Kuva: Freepik